Treenikuulumisia: Viimeinkin tuloksia ja kehitystä!

Tavallisesti viikon alku on se haasteellisempi puoli. Tällä kertaa on kuitenkin mennyt hieman päinvastoin. Viime viikon loppupuolella olin rehellisesti sanottuna aivan poikki ja olin todellakin valmis lyömään hanskat tiskiin kaikessa mitä mieleen juolahtikaan. Tuttu tunne varmaan itse kullekin? Odottelin maanantaita pienoisen pessimismin vallassa. Viikonloppu meni osaksi myös taistellessa opiskelujuttujen kanssa, minkä vuoksi päädyin pitämään maanantaina vähän tehokkaamman treenipäivän, ts. sekä sali että jäävuoro. Molemmissa havaitsin yllätykseksi sellaisia positiivisia ilmiöitä, jotka kertoivat kaiken treenin tuottaneen tuloksia!

Parantunut kunto

Tämän huomasin parhaiten jäällä kisaohjelmaa harjoitellessa. Kokeilin ohjelmaa musiikkiin, ja sain koko homman vedettyä alusta loppuun ja vielä ajoissa! No joo, hypyt tein helpotetusti, mutta tietenkin alan harjoitella kokonaisuutta myös vaikeampien hyppyjen kanssa. Mutta tuo 2 minuuttia ja 50 sekuntia kestoltaan olevan nopeatempoisen ohjelma vetäminen ei olisi alkusyksystä tullut kuuloonkaan! Vaikka juokseminen ja mäkijuoksuharjoitukset olivat paranteet yleiskuntoa, oli taso vielä selvästi heikompi kuin nyt.

Kovin montaa kertaa täydellä teholla en tuota ohjelmaa pysty vetämään yksien harjoitusten aikana. Siksi harjoittelen sitä osissa, jolloin jokaista kohtaa pääsee hiomaan erikseen. Mutta tosiaan, vaikkei vauhtini ole verrattavissa korkeamman tason kilpaluistelijoihin, on kehitystä tapahtunut selvästi. Sen verran minussa sentään on kilpailijan vikaa, että yritän saada vauhtia vielä lisättyä niin kohtiin joissa sellainen on mahdollista. Toisin sanoen neljä liukua sisältävän liukusarjan vauhdinottoon.. Eli potkua vaan!

Kehitystä notkeudessa

Spiraalilla en valitettavasti pääse kehuskelemaan, mutta erityisesti vaakaliu'uissa on huomattavissa kehitystä. Ns. paremmalla huolella jalka nousee jo ihan mukavalle korkeudelle, ja huonompikin puoli on reippaasti yli 90 astetta. Biellman -asento vaatii vielä harjoittelua, mutta ongelmana on enemmänkin kunnon taivutukseen pääseminen itse piruetissa. Siis toistoa toisen perään!

 

Olen tehnyt salilla erilaisia hyppyharjoituksia, joihin kuuluu baletille ominainen jeté -tyyppinen hyppy. Alkuvaiheessa jalat erkanivat toisista juuri ja juuri sen verran, että yrityksestä voisi saada lohdutuspisteen. Nyt ”saksaus” on jo kunnollinen, vaikkei sentään ihan spagaatin tasolla. Mutta sitä kohti voi harjoittelemalla pyrkiä..

Parantunut kehonhallinta

Tämän huomaa niin jäällä kuin jään ulkopuolella! Jäällä hypyt ovat menneet paremmin, samoin liu'ut ja piruetit. Kuulostaa ehkä huvittavalta, mutta olen ollut todella huono tavallisessa kiihdytyspiruetissa! Tässä jalat ovat siis yksinkertaisesti ristissä, ei sen kummoisemmin. No, piruettini lähtee yleensä ”vähän” vaeltelemaan, eikä ihan vähääkään. Nyt jokaisella harjoituskerralla olen saanut yrityksiin ainakin yhden paikoillaan pysyvän piruetin, välillä parikin! Aiemmin olen luovuttanut.

Kehonhallinta ilmenee (kas kummaa!) selkeimmin akrobatialiikkeissä. Kärrynpyörä menee myös ”huonolla” puolella selkeästi paremmin, myös kärrynpyörä yhdellä kädellä menee paremmin. Parannettavaa kylläkin on. Ihan uskomattomalta saavutukselta kuitenkin tuntuu käsilläseisonnan luonnistuminen! Montaa sekuntia en vieläkään pysy, mutta viimeinkin olen ymmärtänyt millainen keskivartalon asennon on oltata. On kyllä huikea tunne kun asennossa oikeasti pysyykin hetken, eikä vain odottele koska keikahtaa seinää vasten!

Myös tuo käsilläseisonnasta siltaan ja sillasta jalat yli ovat alkaneet sujua sen verran varmalla otteella, että olen ensin mainittuun alkanut käyttää pientä vauhtia. Käytännössä tämä siis tarkoittaa paria pientä hypähdystä. Kyllä, haaveena olisi saada tuosta vielä puolivoltti ja flikki. Toisaalta.. taidan itse olla ainoa este oppimiselle jos olen?

Lisää rohkeutta

Edellisiin kohtiin liittyen myös rohkeus on lisääntynyt paljon, mikä näkyy niin jäällä kuin jään ulkopuolella. Uskallan hypätä rohkeammin ja tehdä kärrynpyöriä yms. kovemmalla vauhdilla. Nämä lajit ovat selkeästi tukeneet toisiaan, sillä hyöty on todellakin molemminpuoleinen!

Jäällä käytössä ovat pääasiassa jalat, mutta ylävartaloakin tarvitaan, samoin kehonhallintaa. Myös akrobatiassa jalkavoimallekin on käyttöä, vaikka siinä puolestaan ylävartalo on näkyvämmässä roolissa. Olen uusia liikkeitä harjoitellessa arka. Mutta kun etenen vähän kerrallaan, lopputuloksena voin hyvin oppia liikkeen, ja toisaalta monet eteenpäin vievät toistot saavat liikkeeseen varmuutta. Ilmeisesti arkuuden hyödyntäminen on jopa onnistunut!

Ja vähän varjopuolia..

Ei se ihan auvoista aina ole. Erityisesti salitreeni johtaa kropan muokkautumiseen, ja yksi muokkautunut osa on aiheuttanut hieman päänvaivaa. Paitani ovat alkaneet kiristämäään yläselästä! Eli nyt vartalo on mennyt jälleen haasteellisempaan muotoon: Ylävartalo S-M, vyötärö XXS-XS ja alakroppa S. Voisikohan paidat ostaa kahtena kappaleena jotta saisin sekä ylävartalon että vyötärön osat istumaan paremmin?

Onneksi tämä on pieni murhe suhteutettuna hyötyihin, mutta ilmeisesti vaatekaupoissa voi tulla entistä kinkkisempää..

Mutta kyllä ne hyödyt pääsevät suurempaan rooliin. Anteeksi omakehu, mutta on oikeasti mielettömän upeaa huomata, että oma työ ja aika kova sellainen on tuottanut selkeitä tuloksia. Niin ahkera en ole, että liikkuisin ilman hyötyjä. Hyödyn ei todellakaan tarvitse olla konkreettista kehitystä, sillä liikunnan ilo on minulle riittävä hyöty ja etu. Mutta kummasti se ilo vain kasvaa, kun ahkeruus sittenkin palkitaan! Siispä samaan malliin eteenpäin!