Rankempi
kausi pääsi alkuun! Mitenkäs tässä on selvitty? On tosiaan monia
osa-alueita, joissa joudun terästäytymään. Vaikka viikko on vasta
alkumetreillä, oli esimerkiksi eilinen maanantai varsinainen
tehopäivä, ainakin omasta mielestäni. Viikonloppu meni
kirjoittaessa ennakkotehtävää praktikum -kurssin toiseen osioon
sekä graduja lukien. Maanantaina poikkesin ensin salilla, sitten
jäällä ja iltapäivällä kipitin seminaariin. Onneksi gradu sai
kohtuulliset arvostelut, ja työ saa edetä. Suuri huojennus oli, kun
ohjaajakin totesin työn olevan selkeästi voiton puolella. Wohoo!!
Nyt karmii lähinnä ”loppusiivous”, eli noottien ja kieliopin
sekä tutkimuskysymysten mukanaolon tarkistaminen. Siinä vaiheessa
gradu tulee uniinkin.. mutta millaisia haasteita onkaan ollut?
Onneksi tämä skenaario harvinaistuu!!
Seminaariin
valmistautuminen
Tähän
tosiaan liittyy muiden gradujen lukeminen, tai siis käsiteltävät
osiot. Osalla tekstiä on vähemmän, ja osalla enemmän. Itse kuulun
pitkien tarinoiden kertojiin. Opponointiin liittyy myös tutustuminen
opponoitavan lähdemateriaaliin. Tehtävään kuuluu tarkistaa
lähteiden ja varsinaisen tekstin vastaavuus, mutta tarkastella
toisaalta onko teksti kirjoitettu riittävästi omin sanoin. Minun
”uhrini” oli kirjoittanut niin täydellistä tekstiä, että
jouduin pariin kertaan lukemaan lähdemateriaalit. Täytyy sanoa
etten ole koskaan nähnyt niin hyvin omiksi sanoiksi puettua tekstiä!
Luettavia
graduja oli yhteensä seitsemän, siis jos omaani ei lasketa. Koska
aikaa oli rajatusti, luin töitä mm. metrossa ja bussissa sekä
pukuhuoneessa jäävuoroa odotellessa. Näin lukemiseen tuli reilusti
lisäminuutteja, eikä lukemiseen tarvinnut käyttää aikaa
esimerkiksi kotosalla. No, sielläkin tuli luettua. Matkalla
lukemisen varjopuoliin kuuluu huolellisen käsittelyn puute, siis
paperiin liittyen. Jokainen paperinippu oli seminaariin mennessä
aika kärsineen näköinen!
Praktikumin
tehtävä
Tämän
kanssa oli mennä hermot! Kysymystä kysymyksen perään ja essee
päälle. Myönnän että deodorantti oli tämän tehtävän kanssa
pettää, sillä samaan aikaan olisi pitänyt perehtyä opponoitavan
gradun materiaaleihin. Tehtävä tuli valmiiksi, ja vieläpä
ajoissa!
Vaikka
aloitin tehtävän tekemisen hyvissä ajoin (ainakin niin luulin), en
tajunnut ottaa huomioon opponoimiseen liittyvää työmäärää.
Jatkossa on oltavat huolellisempi, etenkin useamman työn kanssa.
Todennäköisesti viime hetken työskentelyä tulee olemaan, sillä
jossain vaiheessa tahdon sellaiseen sortua. Vaikka työskentely
pitäisi aloittaa heti, aloitan tänään saadun tehtävän tekemisen
vasta huomenna. Syy: aivoni vaativat pientä taukoa työskentelystä.
Treeni
Treenin
suhteen olen ollut varsin ahkera, ja sisältöönkin on tullut
kiinnitettyä huomiota. Salilla olen pitänyt huolta siitä, että
jokaisella kerralla kohteena olevia lihasryhmiä tulee vaihdettua
säännöllisesti. Aerobisen määrä riippuu onko samana päivänä
jäävuoroa. Jos on, teen lyhyemmän kaavan mukaan. Tämä tarkoittaa
kymmentä minuuttia. Akroliikkeitä on tullut tehtyä, mutta pari
liikettä on jäänyt vähemmälle. Kyseessä ovat siis valikoimaan
lisätyt liikkeet, joiden ottaminen mukaan tahtoo unohtua. Niistä
lisää seuraavassa temppuiluhaasteessa! Pieni kehaisu:
Käsilläseisonnasta siltaan ja takaisin sujuu jo varmemmin! Saa
nähdä uskallanko joskus kuvata..
Jäällä
on ollut pientä edistystä erityisesti hypyissä! Vielä kun
onnistuisivat kunnolla.. Maanantaina tein ensimmäisen kerran
kisaohjelmaa musiikkiin. Kuten aina, ensimmäinen kerta on hirveä.
Ohjelma oli taas kerran liian täyteen ahdettu, eli pieni karsinta
mutta samalla nopeuden lisääminen on seuraava projekti. Ehkä tämä
tästä.. Jossain vaiheessa pitäisi itse asiassa ottaa taas videota
erityisesti pirueteista, jotta liikkeen sujuvuus olisi helpompi
hahmottaa.
Ajankäyttö
Tämä
osuus on suorastaan v-mäinen! Järkevällä ajankäytöllä saisin
todennäköisesti haalittua itselleni enemmän lepoaikaa. Käytännön
tasolla tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Suurimmat haasteet
ajoittuvat iltaan. Minulla on melko tarkat rutiinit, joista en osaa
luopua. Pienet muutokset voivat toki mennä. Vaikka tällaista kai
pidetään negatiivisena asiana, minua rutiinit auttavat mm.
nukkumaan paremmin.
Kuten
arvata saattaa, ongelmat painottuvat ilta-aikaan. Tavoitteenani on
turvata vähintään kahdeksan tunnin yöunet, mikä onneksi
onnistuu. Toisaalta kellon kiirehtiessä minua nopeammin vähennys on
30-40 minuutin luokkaa, eli seitsemän tuntia on vielä jäljellä.
Koen sen kuitenkin liian vähäiseksi. Jotta nukkumaanmeno ajoissa
onnistuisi, joudun miettimään tekemisieni ajankohtaa hyvissä
ajoin. Jos kiirehdin rutiinien kanssa, on nukahtaminen vaikeaa. Ei
siis auta muu kuin hoitaa hommat ajoissa.
Edessä
on siis muutama erittäin hektinen kuukausi, ja omasta jaksamisesta
on tärkeä pitää huolta. Minua kuitenkin motivoi ajatus siitä,
että opinnot alkavat oikeasti olla loppusuoralla. Eli kun tästä
keväästä selviän, pahin on ohi. Jäljellä on vain sivuaine,
minkä uskon hoituvan pienemmillä ”kasvukivuilla”. Tämän
kevään aikana yritän saada gradun valmiiksi, samoin praktikumit.
Lisäksi yksi inhottava tentti kummittelee taustalla, mutta olen
käynyt materiaalien kimppuun! Väsymys tulee varmasti olemaan tuttua
seuraa moneen otteeseen, mutta vaiheen väliaikaisuuden tiedostaminen
auttaa jonkin verran. Toistan itseäni mutta: Eiköhän tämä
tästä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti