En
ole koskaan ollut luonnostani notkea. Toisaalta venyttely ei lapsena
ainakaan innostanut. Siinä kun siirryttiin vähän liikaa
mukavuusalueen ulkopuolelle. Hämärästi muistan harjoitelleeni
”sivuspagaattia” 10-11-vuotiaana. Periaatteessa pääsin aika
lähelle, mutta polvet sojottivat sisäänpäin. Tavallinen spagaatti
ei innostanut lainkaan. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että
liike ei onnistunut ensimmäisellä yrityksellä. Joskus mietin miten
olisin kehittynyt notkeudessa jos olisin harrastanut esimerkiksi
voimistelua. Paikkakunnalla sellainen ei kuitenkaan ollut
mahdollista. Todennäköisesti olisin kiukkuisena lopettanut koko
puuhan kun ”tyhmä ope” käski venytellä.
Aloin
kehittyä notkeudessa erikoisessa iässä, nimittäin 25-vuotiaana.
Selkä on ollut melko taipuisa, itse asiassa jo lapsena. Mutta ei
kuitenkaan extreme -tasolla. Tällä hetkellä ”perusliikkeisiin”
kuuluvat spagaatit molemmilla jaloilla, sivuspagaatti (mitä en
pääse) sekä silta ja biellmann -asento. Kehittyminen notkeudessa
harppasi eteenpäin tankotanssin myötä. Siellä tutustuin
staattisten venytysten rinnalla liikkeiden aktiiviseen käyttöön
erilaisissa liikesarjoissa. Käytännössä tämä tarkoitta
esimerkiksi tangolla laskeutumista spagaattiin. Kun liikettä
toistaa, lihakset lämpenevät, ja venytys menee tietenkin
pidemmälle. Olen viime aikoina alkanut taas suosia tällaisia
harjoitteita, joissa liikkeet yhdistetään toisiinsa. Harjoitteita
voisi luonnehtia vaikkapa toiminnallisiksi harjoitteiksi. Tässä
muutamia suosikkeja:
Salmiakki-istunnasta
jalat suoraksi
Ensin
istutaan salmiakkiasennossa. Polvia painetaan lattiaa kohti n. 5-10
kertaa. Jalat ojennetaan hitaasti eteen. Käsillä kurotetaan
varpaita niin, että vatsa menee mahdollisimman lähelle reisiä.
Venytyksessä pysytään vähintään 20 sekuntia (yritä laskea
hitaasti), ja palataan taas salmiakkiasentoon. Liikesarja toistetaan
vähintään neljä kertaa, tai miten lihakset tuntuvat lämpiävän.
Liikesarja
kehittää notkeuden ohella myös keskivartalon syviä lihaksia. Mitä
hitaammin siirtymät tehdään, sitä paremmin lihakset aktivoituvat.
Suosittelen tätä liikesarjaa erityisesti pitkäkestoisen istumatyön
päätteeksi tai taukojumppana!
Siltakaato-vastavenytys
Jos
siltakaato ei onnistu vielä, voi siltaan nousta myös lattian
kautta. Sillassa kehittyy vielämmällä käsiä ja jalkoja
mahdollisimman lähelle toisiaan. Kannattaa aluksi kuitenkin olla
varovainen. Selän taipuisuus ja lihakset kehittyvät harjoittelun
myötä. Väkisin tehdyt taivutukset liian aikaisin voivat aiheuttaa
kipua pitkäkestoisempia ongelmia. Malttia siis! Sillasta voi yrittää
nousta suoraan ylös, tai jälleen lattian kautta. Seuraavaksi
noustaan seisomaan, ja kurotetaan kädet kohti lattiaa. Jälleen
tavoitteena on saada vatsa lähelle reisiä. Näin lihakset saavat
liikettä molempiin suuntiin.
Tämä
liikesarja on loistava kehittämään kehonhallintaa. Vastoin kuten
edellinen, en itse ainakaan suosi tätä taukojumppana, sillä
selkälihasten on lämmettävä riittävästi. Siinä vaiheessa kun
siltakaato ja siitä nouseminen onnistuvat, ainakin minulla alkoi
sujua kärrynpyörä eteenpäin (”walk over”).
Jalanheitto-askelkyykky-spagaatti
Tässä
liikesarjassa yhdistyvät lihaskunnon, tasapainon sekä notkeuden
harjoittaminen. Ilman spagaattia tämä toimii myös lämmittelynä.
Tosin erittäin notkeat pääsevät spagaatin ilman kummoisempaa
lämmittelyä.
(kuva voimisteluun liittyvältä ohjesivustolta)
Tekniikka
löytyy liikkeen nimestä. Eli tavallinen askelkyykky, mutta koukussa
oleva tukijalka liu'utetaan eteenpäin spagaattiin. Ei haittaa vaikka
spagaatti ei onnistuisikaan, sillä tämä liike on loistava
spagaatin harjoitteluun! Kun spagaatissa ”käydään” useamman
kerran, lihakset lämpiävät toistojen myötä. Muutaman askelkyykyn
jälkeen pääset todennäköisesti pidemmälle kuin ensimmäisellä
yrityksellä. Kärsivällisyys on tärkeä pitää mukana. Jos
spagaattivenytys on tarkoittanut tätä ennen hieman yli 90 asteen
kulmaa, ei kannata väkisin runnoa itseään alas asti. Harjoittelu
voi muuten katketa lyhyeen ja vaihtua pidempään sairaslomaan..
Siksak-istumaan-venytys
En
tiedä onko ”siksak” oikea nimike liikkeelle, mutta nytpä sitä
käytän. Liike aloitetaan selinmakuulta, mutta valitettavasti ei jää
siihen. Jalan ojenneta suorana eteenpäin, ja nostetaan viemällä
ristiin puolelta toiselle. Kun ylös asti on päästy, viedään
jalat niin erilleen kuin mahdollista. Käsillä voi hieman auttaa
painamalla jalkoja alemmaksi. Lopuksi kellahdetaan istumaan samassa
asennossa (eli jalat siveästi harallaan) ja kurottaudutaan
eteenpäin. Huom! Vatsa kohti lattiaa, ei otsa!
(Kuva voimisteluun liittyvältä ohjesivulta)
Tämä
nk. sivuspagaattisuunta on minulla todella heikko kohta.
Säännöllisellä harjoittelulla olen päässyt hieman pidemmälle,
mutta sivuspagaatista/spiraalista puuttuu vielä vajaa kymmenen
senttiä.
Suosittelen
liikettä pienen lämmittelyn kera myös taukojumppaliikkeeksi, sillä
jälleen syvät vatsalihakset pääsevät töihin. Siksak -liiketta
voi jatkaa myös viemällä jalkoja alaspäin. Mitä hitaammin
siirtämisen tekee, sitä paremmin liike ottaa syviin lihaksiin.
Mikäli pelkkä lihastreeni vetää enemmän puoleensa, voi liikkeen
tehdä ilman venytystä.
Sammakko-jalat
suoraksi
En
tykkää näistä!!! Olipa kannustavaa.. Tämä johtuu siis jälleen
jalkojeni yksisuuntaisesta liikenteestä. Eteen ja taakse taipuu,
vaan ei sivulle. No, sitä suuremmalla syyllä yritän näitä
liikkeitä tehdä.
Homma
menee siis näin: Ensin asetutaan sammakko-asentoon, josta sitten
suoristetaan jalat. Minulla mukaan tulee yleensä pieni hypähdys,
mikä lienee sallittua. Kuten notkeusharjoitteiden kanssa yleensä,
tässäkin kannattaa tunnustella miltä venytys tuntuu. Liian ronskia
painamista lattiaa kohti kannattaa luonnollisesti välttää, ellei
sairasloma sitten kuulu suunnitelmiin.
Juu en taivu näin hyvin, mutta kuva peräisin samaiselta sivustolta..
Mainittakoon
vielä, että tämä liike on uusi ”löytö”. Otin sen eilen
testaukseen siinä toivossa, että notkeus jaloissa lisääntyisi. En
kuitenkaan koe mitään pakkoa kehittyä, mutta todennäköisempää
se on yrittämisen kanssa kuin ilman.
Linnunpesä-sykkyrä
Nyt
pääsee selkäranka liikkeelle joka suuntaan! No ei ihan, vain eteen
ja taakse. ”Linnunpesä” tuskin on ainoa nimi tälle asennolle.
Eli vatsalleen maahan, jalkoja koukkuun ja yläkroppaa ylöspäin.
Lopulta jalkapohjat osuvat takaraivoon, jolloin liike on onnistunut.
Tämän jälkeen vetäydytään sykkyrälle, jolloin ranka saa
vastavenytyksensä. Vastavenytyksen voi tehdä myös
hartiaseisonnassa taivuttamalla jalkoja maata kohti.
Kuva asennosta löytyikin jooga -sivustolta..
Tuota
linnunpesää ei myöskään kannata yrittää väkisin. Liikkeessä
jalkoja ei tarvitse huomioida muuten, kuin pitämällä ne koukussa.
Saatan toki olla väärässä, mutta ideana on kurottautua
ylävartalollaa jalkapohjia kohti. Jossain vaiheessa jalkapohjat
kohtaavat takaraivon. Ranka pääsee kuitenkin sen verran
taitokselle, että vastavenytys sykkyrässä ja hartiaseisonnasta on
tarpeen.
Tässä
oli muutamia, toimiviksi havaittuja harjoitteita. Olen itse
tykästynyt näihin notkeutta kehittäviin ns. avaaviin liikkeisiin.
Staattiset venytykset kuuluvat toki jokaiseen päivään (harvoja
hyviä tapoja..), mutta notkeutta kehittäessä niitä oletettavasti
pitäisi tehdä intensiivisemmin. Tätähän en ole saanut
aikaiseksi, jolloin tällaisten parin liikkeen sarjojen kautta on
treeniin tullut pientä vaihtelua. Kirjoittamani ohjeet kannattaa
kuitenkin suodattaa omien valmiuksien ja vahvuuksien mukaan. Jos
lukija sattuukin olemaan todella taipuisa sivuspagaattien, mutta
vähemmän selän suhteen, voivat jotkut kohdat kuulostaa ”senkus
vaan teet” -tyylisiltä.
Minullekin joku voi samaan tyyliin ohjeistaa voltin takaperin, mutta enpä varmaan sitä niin vain tee vaikka miten kehotettaisiin. Eli oma lähtötaso on hyvä huomioida, samoin riittävä varovaisuus.
Minullekin joku voi samaan tyyliin ohjeistaa voltin takaperin, mutta enpä varmaan sitä niin vain tee vaikka miten kehotettaisiin. Eli oma lähtötaso on hyvä huomioida, samoin riittävä varovaisuus.
Miten
te olette harjoittaneet notkeutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti