Välipaloja
ei olekaan tullut ruodittua vähään aikaan! Tämä johtuu osaksi
siitä, että valikoima on muuttunut aika tavalla. Osaksi
kyllästymisen vuoksi, mutta myös terveydellisistä syistä muutama
aiempi suosikki on jäänyt pois tai vaihtunut toiseen. Tämän
hetken välipalasuosikkeja yhdistävät pienempi määrä
keinotekoisuutta, halvempi hinta sekä suhteellisen hyvä saatavuus
pienemmistäkin kaupoista. Syy: vähemmän ”eksoottisuutta”.
Lisäksi välipalojen täytyy edelleenkin olla sellaisia, että niitä
voi syödä matkan päällä. Tässäpä tammikuun suosikit:
Ehrmannin
maustamaton rahka
Klassikko
on palannut! Kyllästyn tähän säännöllisesti, mutta nyt raikas
maku vetää taas puoleensa. Suurena plussana tässä tuotteessa on
helppo nieltävyys. Jos joku ihmettelee moista arviota, niin
kokeilkaapas miten hyvin esim. Pirkan rasvaton maitorahka menee
kurkusta alas. Nielet ja nielet, mutta mönjä ei liiku kurkustasi
mihinkään suuntaan. Kaupasta riippuen hinta (ilman punaista lappua)
liikkuu peräti 80 sentin ja yhden euron välillä.
Toinen,
ihan hyvä korvike on Lidlin jogurttirahka. Hinta on varsin
kohtuullinen, eli 55 senttiä. Rasvaa on ihan pikkiriikkisen enemmän
kuin Ehrmannin rahkassa. Maussa tämän huomaa juuri ja juuri, mutta
määrä ei todellakaan ole katastrofaalinen.
Valion
sokeriton rahka, päärynä
Esanssit
kohdillaan! Hinta on jo hiema yli euron, mutta tämän kestää juuri
ja juuri. Pakkauksen täytössä harrastetaan kuitenkin pientä
huijausta, sillä sisältöä on vähemmän kuin purkin koko antaa
ymmärtää. Onnistuneiden esanssien vuoksi tämä annettakoon
anteeksi.
Makuun
vielä pieni kehaisu: päärynäesanssia ei ole liikaa. Esimerkiksi
päärynäjäätelö on mielestäni aika hirveää, mikä johtuu
juuri ylimakeasta esanssista.
Banaani
Loistava
välipala treenin jälkeen! Kiitos palauttavan vaikutuksen, lihakset
ovat vähemmän tukossa vaikka joutuisi pidempään istuskelemaan
treenin jälkeen. Eipä tämä keltainen mötikkä suurempia
esittelyjä tarvitse. Hinta riippuu merkistä, mutta tuskin
hienoinkaan luomumerkki kovin hintavaksi tulee. Pihtarina ja maailmaa
tuhoavana ilkimyksenä ohitan luomuhyllyn, ja pirunsarvet päähän
kasvaneina suuntaan tavallisen riistomerkin luokse.
Itse
tehty proteiinijuoma
Näin
on päässyt käymään, eli olen itse alkanut juomia valmistamaan.
Pidemmän päälle rahaa säästyy, juomaa saa enemmän ja makuun voi
vaikuttaa. Olen käyttänyt Leaderin soijaproteiinia. Alkuun hommasin
pariinkin kertaan suklaan makuista, mutta nyt päädyin
maustamattomaan. No, totta puhuen suklaa oli aika.. etsittävissä?
Resepti
on yksinkertainen: Maitoa, proteiinijauhetta, banaani ja mausteeksi
esim. kahvia tai esimerkiksi kanelia. Hyvää tulee! Tuon
proteiinijauheen kanssa joutuu vain olemaan varovainen, sillä
vähänkin liian suurella määrällä juoma muuttuu lusikoitavaksi.
Soijaproteiinin mausta kiistellään paljon. Osa ei voi sitä sietää, mutta minua maku ei häiritse.
Riisipiirakka
Mitä
tätä perustelemaan? Hiilihydraatteja ennen tai jälkeen treenin,
edullinen hinnaltaan, helposti syötävissä ja makukin hyvä. Kiinni
siis!
Uudet
”löydöt” ovat siis hivenen yksinkertaisempia aiempiin
verrattuna. Totta puhuen tässä tapahtui sekin ihme, että
kyllästyin proteiinipatukoihin. Maku ja koostumus eivät vain enää
napanneet. Itse asiassa monet alkoivat harvemmin ostettua maistua
liian makeilta. Myös ns. valmiita proteiinijuomia olen harrastanut
todella vähän, mikä johtuu tuon jauheen hyödyntämisestä. Vaikka
jauhepussi jonkin verran maksaakin, se tulee pidemmän päälle
halvemmaksi. Varmaan jatkossakin suosin maustamattomia versioita,
sillä lisäaineita luulisi tulevan joukkoon vähemmän esanssien
jäädessä pois.
Saa nähdä miten pitkään nykyiset mieltymykset
pysyvät. Toivottavasti pitkään, sillä tämä tuntuu hieman
terveellisemmältä suunnalta aiempaan nähden. Proteiinipatukat -ja
juomat eivät siis ole millään kieltolistalla. Jos joskus sellaisia
tekee taas mieli, minulla on täysi lupa sellaisia ostaa.
Millaisia
välipaloja olette suosineet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti