Opiskelukuulumisia: Gradua ja etenemistä

En yhtään yllättyisi jos joku tai useampikin olettaisi minun vain treenaavaan ja opiskelevan maksimissaan muutaman minuuti päivässä. Opiskeluni ei edelleenkään ole pitkäkestoista yhteen menoon, ei ainakaan itsenäinen opiskelu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö eteenpäin oltaisi menty. Miten sitten on mennyt? Tuleeko tästä koskaan valmista?

Gradu: suunta löytyi taas!

Gradun kanssa oli pientä tuskailua, mutta ei onneksi taukoa. Ongelmana oli se perinteinen eksyminen matkalla. Nyt ystävällinen ja ihanan avulias ohjaajani on autellut parin tapaamisen verran. Sotasuunnitelmat saatiin laadittua ja pian homma jatkuu taas. Äärettömän huojentavaa oli kuulla, että työstäni suuri osa on jo valmiina. Eli valmista kohti siirrytään!

 Hetken ehti paniikkinappula olemaan pohjassa..

Koska kesällä tulee olemaan hivenen kiireistä, yritän huhkia gradun kanssa toukokuussa niin ahkerasti kuin mahdollista. Tällöin kesällä tarvitsisi keskittyä lähinnä hienosäätöön ja paranteluun. Töitähän tekstin kanssa on tehtävä, mutta suureksi onnekseni tiedä mitä on tehtävä. Paljon pahempaa on olla työn määrästä tietoinen, mutta sisällön kanssa täysin hukassa. Jos aivan rehellisiä ollaan, olen kieltämättä hivenen kyllästynyt tuohon mokomaan tekstiläjään, mutta yritän kynsin hampain pitää kiinni tekemisestä ja valmiiksi saamisesta. Eli valmista työtä kohti mennään vaikka väkisin!

Praktikumit loppusuoralla

Tämä on niin huojentavaa! Kokoontumisia on enää muutamalla viikolla, sitten paketti on kunnossa! Pientä jännitystä on ilmassa, sillä oma messuvuoroni on viikon päästä. Olen kuitenkin ollut ajoissa liikkeellä ja suunnitelman ensimmäinen versio on lähetetty ryhmälle. Saarna on periaatteessa valmis, vain analyysi ja messun jälkeen pakollinen diaesitys ovat laatimatta. Onneksi suunnitelmat on tehty, eli sitten vaan tekstiä paperille ja koneelle.

 Tai sitten aloitan tästä...

Praktikumit ovat omalla tavallaan mukavia, vaikkakin työläitä. Olen kuitenkin iloinen sellaisen olemassaolosta. Vaikka asioita käsitellään lähinnä teoriatasolla ja korkeintaan kuvitelluissa tilanteissa, näistä kuitenkin saa pientä käsitystä todellisuudesta. Varjopuolena praktikumeissa on suuri työmäärä suhteessa opintopisteiden määrään. Pahoittelen rehellisyyttä, mutta en todellakaan ole ainoa tätä mieltä oleva. Itse asiassa en ole kuullut yhdenkään opiskelijan valittavan liian pienestä työmäärästä. Toisaalta ”prakkareihin” liittyvät tehtävät ovat kohtuullisen helppoja valmistaa, eivät mitään puolimahdottomuuksia. Paitsi jos tehtävän aloittaa keskellä yötä.. itselläni tästä ei ole kokemusta. Vielä?

Sivuaineen aloittaminen häämöttää..

Tässä olisi siis tulevan kesän projekti gradun ohella. Hieman karmii miten kunnialla saan 25 opintopisteen laajuisen paketin kokoon neljässä kuukaudessa. Toisaalta olen kuullut ns. onnistumistarinoita ilman suurempaa draamaa, joten mikään tuskin estää minuakaan onnistumasta. Jos jotain olen oppinut vuosien opiskelun myötä, niin sen että työt kannatta aloittaa ja saada valmiiksi ajoissa. Viime hetken tekeminen ja kiirehtiminen johtaa vain turhaan stressiin. Tosin aina sellaiselta ei välty, ei ainakaan kun alkuvaiheen ahkeruus alkaa laimentua.

 Nimenomaan!!

Alustavana toimintasuunnitelmana olen päättänyt, että kesällä arkisin pyrin nousemaan mahdollisimman aikaisin tekemään tehtäviä koneella, ja kelien salliessa siirryn peräti ulkosalle lukemaan. Jos tällainen menettely onnistuu, loppupäivä jäisi vapaaksi. Jos lukeminen tahtoo siirtyä iltaan, ainakin koneella istuminen jäisi vain aamulle ja aamupäivälle. Käytäntöä odotellessa..

Työharjoittelutunneista viidesosa koossa!

Huhtikuun aikana sain tosiaan ihan mukavan paketin kokoon, ja lisää on tulossa toukokuun aikana. Kesällä voi hiema hiljentyä, mutta uskon että syyskuuhun mennessä tarvittava tuntimäärä on koossa. Yritän ihan ”hengenravinnollisistakin” syistä osallistua messuihin kesän aikana, mutta aineellisean hyötynä saan harjoittelutunteihin lisäystä. Tosin tavoitteenani on yrittää panostaa myös muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi tekstinlukijana en ole ollut aikoihin. Lisäksi silloin pystyn vaihteeksi olemaan itse mm. saarnan kuulijana.

 Laskutoimituksia tiedossa.. ainakin tuntien.

Liikuntaprojekteja sen sijaan on tullut oikein mukavasti, ja olen tähän todella tyytyväinen. Yritän parhaani mukaan perehtyä myös erilaisiin materiaaleihin saadakseni niin uusia ideoita kuin lisää tietoa.

Valmistuminen?

Riippuen miten tehokkaasti saan tuon gradun viimeinkin kuosiin, valmistuminen syksyllä on erittäin realistinen skenaario. Muut suoritukset menevät helpommin, sillä niiden tekemiseen liittyy jo tuttu rutiini. Yksi tentti tuottaa tosin aika tavalla päänvaivaa aihealueen vuoksi, mutta uskon selättäväni sen vielä. Lukeminen on onneksi ollut lähes päivittäistä, vaikkakin pienissä määrin.

Kyllä kieltämättä vähän jännittää ajatus opintojen päättymisestä ja vieläpä maisteri -statuksen kera! Tavallaan on hyväkin asia että opiskelu alkaa maistua puulta, sillä motivaatio valmistumiseen kasvaa. Vaikka syksylle olen miettinyt valmiiksi jotain suunnitelmia, tuntuu silti jotenkin absurdilta ja käsittämättömältä edes ajatella, että olisin silloin valmis ja siirtymässä (toivon mukaan) työelämään. Mutta pakko se on hyväksyä, sillä aikansa kutakin. Onneksi yhden asian päättyminen johtaa usein useamman asian aloittamiseen.

 Vai osoittautuuko tulevaisuus liian hurjaksi..