Maito: Uusi vihollinen?

En tiedä koska tuo maidon ja viljatuotteiden demonisoiminen alkoi. En myöskään tiedä kuka tai mikä sen sai aikaan. Yhä useammin erityisesti blogitekstejä lukiessani kannustus maidon ja maitotuotteiden välttämämiseen näyttää lisääntyneen. On totta ettei jokainen ruoka-aine yksinkertaisesti sovi kaikille. Kyseessä ei aina ole suoranaisesti allergia. Asia olisi helposti ratkaistavissa välttämällä tai vähentämällä kyseistä ruoka-ainetta. Jostain syystä tällainen vaihtoehto on harvinaisempi, sillä koko ruoka-aine on deminisoitava.

Haasteena laktoosi ja/tai kaseiini

Laktoosi eli vanha kunnon maitosokeri voi aiheuttaa harmillisia oireita heille, joille kyseinen aine ei sovi. Kyse on siis rakkaasta ystävästämme laktoosi-intoleranssista. Itse kuulun tuohon enemmän tai vähemmän ylpeään joukkoon. CV:hen en ole kirjoittanut mainintaa, vielä. Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun maitosokeri ei suostu hajoamaan asianmukaisesti, jolloin suoliston bakteerit joutuvat paikkaamaan tässä laiminlyömisessä. Lopputulos harmillinen. Kipu voi olla niin fyysistä kuin henkistä, ainakin häpeän seurauksena.

Kaseiini puolestaan on yksi maidon proteiineista, eikä myöskään sovi kaikille. Kaseiini taas aiheuttaa enemmänkin yliherkkyysoireita, jotka tosin vatsaoireiden vuoksi saattavat mennä sekaisin laktoosi-intoleranssin oireiden kanssa. Osaa on onni potkaissut niinkin hyvin, että heille ei sovi laktoosi eikä myöskään kaseiini.

Onko maito pahasta?

Jos minulta kysytään, vastaus on kielteinen. Se että jokin ruoka-aine ei sovi kaikille, ei välttämättä tee ruoka-aineesta ”pahista”. Toisaalta olen tässä hivenen kaksinaismoralismiin taipuvainen. En näe maidossa mitään pahaa, transrasvoissa sen sijaan kyllä. Hyi minua. Jos nyt jotain vikoja on väkisin maidosta etsittävä, kohdistaisin kritiikkipistimeni turhaan prosessointiin. Pastörointia vastaan minulla ei ole mitään, sillä raakamaitoon tahtoo valitettavasti liittyä riski saada pikkiriikkinen vatsatauti. Myöskään säilyvyyden lisääminen ei kuulosta lainkaan huonolta.

Homogenointiin suhtaudun hieman negatiivisemmin, joskaan en mustavalkoisesti. Ilmeisesti näin käsitelty maito aiheuttaa osalle oireita vatsavaivoista atooppiseen ihottumaan. En todellakaan vähättele näiden oireiden mahdollisuutta. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen maidon kuluttaja ei välttämättä saa minkäänlaisia oireita. Vaikka näin teologina (siis kandidaattina) yleensä kaikesta mahdollisesta mm. kaiken, jätän tiukemmat mielipiteet väliin. Toki kannatan elintarvikkeiden turhasta käsittelystä luopumista, enkä ”kosmeettisia” puolia laskematta ole täysin päässyt selville homogenoimisen hyötyjä samaan tapaan, kuin esimerkiksi pastöroinnin. No, kenties saan sen vielä selville. Toisaalta haluan välttää haksahtamista mahdolliseen propagandaan niin maidon puolesta kuin vastaan.

Ehkä olen oman aikani terveyskasvatuksen aivopesemä, mutta pidän maitoa erittäin hyvänä ravinnon lähteenä. Toisaalta olen myös saanut deletoitua tuon aivopesun jälkiä, sillä en näe maitoa ainana vaihtoehtona esim. kalsiumin ja D-vitamiinin saannille. Toisaalta joidenkin tutkimusten perusteella nimenomaan ”ylikäsitellyn” maidon kalsium ei imeydy yhtä tehokkaasti. Tätä kuitenkin seuraa lisäkysymys: Onko tutkimus kuinka luotettava, ja onko sillä mahdollisia sponsoroijia. Paikallisen meijerin tai vaihtoehtoisesti vegaanisten tuotteiden valmistajat saattavat rahoituksellaan vaikuttaa tulokseen. Vai olenko vain vainoharhainen?

Minä ja maito: monimutkainen suhteemme

Kirjotin tarkoituksella yleisiä ajatuksia maidosta eri näkökulmista. Alussa tosiaan paljastin jotain niinkin naisellista hemaisevaa kuin laktoosi-intoleranssin. Lisäksi näin aikuisiällä olen saanut vatsaoireita (yksityiskohtiin menemättä) myös laktoosittomasta maidosta. Laktoosioireet tai niitä muistuttavat oireet ovat olleet sitten lapsuuden vaihtelevia. Olen siis pystynyt käyttämään kahvimaitona ”tavallista” rasvatonta maitoa. Vatsaoireiden alettua olen vaihtanut laktoosittomaan, tai nk. hyla-maitoon. Yleensä oireet ovat kadonneet. Miksi en siirtynyt pysyvästi laktoosittomaan maitoon? Hmm, uteliaisuudesta?

Vajaa pari vuotta sitten oireet eivät kadonneet maidon vaihtamisesta huolimatta. Myös ihoni voi huonosti, mihin osaksi saattoi vaikuttaa surkeat ruokatottumukset. Eräänä kauniina päivänä luin kirjoituksia, joissa samankaltaisia oireita saaneet jättivät maidon pois. Yleensä olen aika skeptinen tällaisten kirjoitusten suhteen, mutta oireet olivat sen verran v-mäisiä että olin valmis kokeilemaan. Lisäksi toinen vaihtoehto, eli viljatuotteiden vähentäminen olisi mennyt liikaa mukavuusalueeni ulkopuolelle, etenkin kun oireet eivät viitanneet esim. keliakiaan. Tällä kertaa (lehmän)maito osoittautui mahdolliseksi aiheuttajaksi. Vatsaoireet helpottivat, ja ihon kunto parani viikon sisällä.

Jätin vähemmälle siis vain juotavan maidon, en maitotuotteita. Kermaa siedän huonosti, mutta sitä nyt ei muutenkaan tule käytettyä missään muodossa. Sen verran harrastan ihmiskokeita, että ihan mielenkiinnosta otin muutama viikko sitten ”tavallisen” maidon käyttöön. Viikko tai pari meni mukavasti ja oireettomasti. Sitten vatsa- ja iho-oireet (söpöjä näppylöitä ja tulehdusherkkyys) palasivat. Se siitä toleranssista!

Pohdintaa

Tämän tekstin tavoitteena ei siis ollut varoittaa millainen pahuuden ilmentymä maito on, sillä en näe sitä sellaisena. He jotka oireita saavat, jättäkööt maidon suosiolla vähemmälle tai pois. He joille se sopii, nauttikoot siitä mielin määrin. Itsekin olen pitänyt ruokavaliossani ne tuotteet, jotka eivät ole oireita aiheuttaneet. Näihin kuuluvat siis rahkat ja juustot. Jäätelön suhteen en ole tehnyt mitään jyrkkiä ratkaisuja, sillä kulutus on todella pientä. Mutta jos mieleni joskus tekeekin kiskaista oikein suuri annos jäätelöä, pitääkin testata kuinka käy. Kyllä, haluan elää vaarallisesti.

Jos minun pitäisi ryhtyä neuvomaan kuluttajia, kannustaisin varmaankin tekemään samoin kuin minkä tahansa elintarvikkeen kanssa: hyödynnä molempia. Kasvipohjaiset maidot ovat varsin monikäyttöisiä, ja lisätty kalsium sekä D-vitamiini mahdollistavat maidolle ominaisten ravintoaineiden saamisen. Makumieltymykset voivat toki rajoittaa hieman. Olen tähän mennessä kokeillut soija- ja kauramaidon lisäksi kookosmaitojuomaa sekä mantelimaitoa. Soija- ja kauramaitoon liittyy pieni kermaisuus. Lisäsi soijamaidossa on hieman jauhoinen maku, ainakin Lidlin versiossa. Osa soijamaidoista on makeutettu, mutta makeuttamattomiakin saa. Itse suosin jälkimmäisiä. Myös kahvin kanssa on hieman kikkailtava, mutta kasvimaidoista on saatavilla ”kahvimaitoversioita”. Myönnän etten ole näitä testannut, sillä tuo ihanainen Lidlin soijamaito toimii hyvin. Paitsi termarikahvissa.. Hyh!!!

Kenen sitten kannattaa vähentää maitotuotteita? Jaa-a, olenkin todellinen ammattilainen vastaamaan! Jos oireet ovat jatkuneet laktoosittomista tuotteista huolimatta. Lisäksi iho-oireet eivät taida kuulua laktoosi-intoleranssiin? Tässä vaiheessa ainakin juotavan maidon vaihtaminen edes osittain kasvimaitoihin (jos maito siis kuuluu ruokavalioon) voi olla ainakin kannattava kokeilu. Milloin sitten ei kannata ainakaan hoppuilla täydellisen maitovaihdon suhteen? Näin äkkiseltää keksin vain yhden tilanteen: Jos koet mainittuja oireita, mutta ne alkoivat juuri tämän tai vastaanvalaisen tekstin luettuasi.

Osa saa oireita, osa ei. Maito ei liene sen enempää pahasta kuin sitrushedelmät, eivät ainkaan jos yliherkkyyttä missään muodossa ei ilmene. Maidon aktiividemonisoijille kysymys: Pitäisikö pähkinät hävittää maapallolta, sillä allergikoille ne voivat aiheuttaa kuolemanvaaran? Tai sitten suositut chilipähkinät pilattuine rasvoineen ja peräti kahden allergisoivan tekijän kanssa? Jouduin toteamaan ettei ”tavallinen” rasvaton maito sovi minulle runsaammassa käytössä, eikä myöskään laktoositon. Olen kuitenkin sen verran laiska ihminen, etten viitsi käydä maitosotaan, vaan pidän maidon määrät sillä tasolle että vatsani ja ihoni pysyvät tyytyväisinä. Vanhaa sanontaa mukaillen en ole tullut hullua hurskaammaksi, saati sitten paremmaksi ihmiseksi. M.A Numminen luonnehtikoon yhden kasviperäisen maitotuotteemme lähteen haasteellisuutta.