Kesä
koputtelee ovelle ja kevätkausi treenissä alkaa olla virallisesti
ohi. Tämä pienoinen väsyminen aiheutti hetkiseksi sellaisen
”kaikki meni pieleen” -olotilan. Tänään päätin kuitenkin
hieman pohtia mahdollisia syksyllä asetettuja tavoitteita sekä
mahdollisia onnistumisia. Kun tarkastelin tarkemmin kaikkea mitä on
”jäänyt käteen”, yllätyin positiivisesti. Jos jokin syys-ja
kevätkautta voi kuvailla, niin ajatus ”koskaan
ei ole liian myöhäistä oppia uutta”.
Tietenkin fyysiset ominaisuudet voivat asettaa omat rajoitteensa,
mutta suurimmaksi osaksi asenne ja usko omiin kykyihin ratkaisee
paljon. Hassua ehkä, mutta opiskelun intensiivisyydestä huolimatta
kevätkaudella kehitystä tapahtui eniten.
Käsilläseisonnasta
siltaan ja päinvastoin
Molemmat
liikkeet kiehtoivat ja halusin ne oppia, mutta tietenkin pelkäsin
edes yrittämistä! Syynä tähän olivat epäonnistuneet yritykset
lapsena. Mitään suurta vahinkoa ei siis tapahtunut, mutta
käsilläseisonnasta läjähdin aina selälleni kun en tajunnut
laittaa selkää kaarelle. Jep, en ollut mikään välkky. Aikuisena
läjähdykset eivät enää houkutelleet. Tosin suurin ongelma oli se
pienoinen häpeä, jonka saamani huomio olisi tuonut tullessaan.
No,
kumpaakin liikettä aloin harjoitella seinää apuna käyttäen. Eli
käsilläseisonnassa otin jaloilla seinästä tukea ja ”laskeuduin”
siltaan. Sillasta taas ”kiipesin” seinää pitkin potkaistakseni
jalat yli. Hmm, yrittäkää tulkita epämääräistä selitystäni.
Vähitellen lisäsin etäisyyttä seinästä, siis varmaan sentti
kerrallaan. Mutta kas kummaa, lopulta koitti se päivä kun kumpikin
liike onnistui! Eli opin 32-vuotiaana sen, mitä en 12-vuotiaana
millään saanut onnistumaan. Jotain hienoa tässä kieltämättä
on!
Kärrynpyörä
yhdellä kädellä
Tämä
ei suoranaisesti ole uusi liike. Pääsin kärrynpyörän yhdellä
kädellä jo lapsena, mutta vain toisella puolella. Lisäksi hommaan
tuli ehkä parinkymmenen vuoden tauko, en tiedä miksi. Niiden
vuosien aikana oletin etten osaa kyseistä liikettä enää. Kiitos
tuon kuntosaliharrastuksen, innostuin jonkin sekopäisyyskohtauksen
myötä kokeilemaan ja sehän onnistui!
”Väärällä”
puolella liike on tietenkin vaikeampi ja sujuu takkuisemmin, mutta
ihan periaatteesta teen saman verran molemmilla puolilla. Myönnän
haaveilevani ”aerialin” oppimisesta, eli kärrynpyörä ilman
käsiä. Tämä kuitenkin vaatii jo sopivaa harjoitteluympäristöä,
eli pehmusteita. En tiedä pääsenkö sellaiseen tilaan
harjoittelemaan, mutta ”never say never”...
Biellman
Tämä
oikeasti yllätti! Vaikka olen notkea, pyörivässä liikkeessä on
ihan eri asia tehdä biellman-asento kuin paikallaan. Pitkään
ongelmana oli asennon ”pyöreys”, eli vapaa jalka jäi
suoristamatta. Jossain vaiheessa piruetti alkoi pyöriä paremmin, ja
uskalsin ojentaa jalkaa suoremmaksi. En ole vielä kuvannut
piruettia, joten en uskalla innostua liikaa. Positiivista palautetta
on kuitenkin tullut, eli ilmeisesti asento on kohtuullinen?
Tuohon kun vielä pääsisi..
Jos
joskus saan jalanvaihtopiruetit niin pitkälle että eri asennot
onnistuvat, biellman olisi hauska osata myös jalanvaihdon kanssa.
”Maalla” myös toinen puoli onnistuu, mutta hivenen takkuisesti.
Ehkä tästä tulee yksi notkeustavoite/pyrkimys kesälle?
Kaksoissalchow
Tämä
oli niiiiin hieno juttu! Mietin jo hetken että pääsenkö koskaan
yhtäkään kaksoishyppyä tai axelia. Nyt yksi kaksoishyppy on ns.
sallitun rajoissa, eli onnistuu vartin vajauksella. Vartti eli
neljännes on siis sallittu vajaus. Teknisissä pisteissä voi tulla
pientä vähennystä, mutta hyppy lasketaan kaksoishypyksi.
Hyppy
on vielä hataralla tasolla, eli se täytyy niin ikään kaivaa
esiin. Minulla on muutama tapavirhe, joita toistan. Yleensä tarvitan
3-4 yritystä ennen onnistumista. Uskon kuitenkin ns. parempien
hyppyjen lisääntyvät harjoittelun myötä. Tässä kesän aikana
yritän nimenomaan saada enemmän onnistuneita versioita sekä
täydentää rotaatiota. Minulla ei kuitenkaan ole kiirettä tai/ja
pakkoa saada välittömästi lisää hyppyjä kokoon. Mutta kun
hallussa on yksi hyppy, voi uusien oppiminen käydä hieman
helpommin. Jos nyt jotain ”ennustuksia” on tehtävä, luulen että
kaksoisritti tulee vähitellen perässä..
Ulko-ja
sisäkäänteet
Voi
himskatti miten näiden kanssa meinasi deodorantti pettää! Kuten
arvata voi, kuulun niihin luistelijoihin joille askeleet tuottavat
ongelmia. Käänteen vaikeutta on hieman vaikea selittää. Erona
kolmoskäännökseen on, että terän pitäisi päätyä samalle
kaarelle kuin ennen käännöstä. Eli ulkokäänteessä päädytään
ulkokaarelle. Käännös vie automaattisesti päinvaistaiselle
kaarelle, jolloin käänne vaatii koko kropan osallistumista jotta
terä menisi oikeaan asentoon.Tässä hieman Youtubesta löydettyä (ei minun) demonstraatiota:
Koko
liike on suorastaan luonnoton! Kroppa pyrkii täysin päinvastaiseen
suuntaan terää myöten. Vähitellen ylä- ja alavartalo alkavat
suostua yhteistyöhön, ja mahdollisuudet onnistua lisääntyy.
Käänteen vaikeutta on hieman hankala selittää näin tekstin
kautta. Ongelmaa voisi luonnehtia ajatuksella ”kroppa pyrkii juuri
siihen suuntaan mihin ei pitäisi mennä”. Uudeksi haasteeksi otin
käänteen takaperin, ja taas meinaa deodorantti pettää! Luulen
että opin tuonkin pirulaisen, mutta sinnikkyys on kieltämättä
koetuksella. Toisaalta jos kerran opin käänteet etuperin, varmasti
opin myös toisinpäin! (joko korvistani nousee savua?)
Yhteenvetoa:
Vaikka
opittavaa on vaikka millä mitalla, eteenpäin on menty oikein
kiitettävästi! Vaikka listalla on vasta yksi kaksoishyppy, luulen
että sen oivaltaminen helpottaa uusien oppimista. Haluan uskoa
oppivani myös kaksoisritin- ja flipin. Itse asiassa näiden suhteen
tulee olemaan mielenkiintoista kumpi tulee ensin. Vaikka flipin
pitäisi olla vaikeampi, minulle se on jostain syystä ollut
helpompi. Axelin suhteen päätin olla stressaamatta. Se tulee kun
tulee.
Tuolla
akrobatia -puolella olisi kieltämättä hauska kehittyä lisää.
Liikkeistä on ollut suuri hyöty niin motivaation, kuin taitojen
lisäämisen kannalta. Olen viime aikoina yrittänyt yhä enemmän
yhdistää liikkeitä toisiinsa, sillä haluan teknisten taitojen
ohella kehittää myös keskittymiskykyäni. Tai ainakin toivon että
onnistuisin sitä kehittämään.. Myös notkeudessa olisi hauska
kehittyä, mutta uskon sen tapahtuvat liikkeiden kautta. Eli
yhdistelmiä kehiin ja pieniä ”koreografioita” kokoon!
Nyt
kun tarkemmin miettii, varsin hyvä fiilis tästä vuodesta on
sittenkin jäänyt. Jos jotain on tullut todettua, niin pieni
irtiotto ja rentoutuminen vievät ihmeen pitkälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti