Pukeutumismuodin ohella myönnän olevani kiinnostunut sisustuksesta. Valitettavasti tiuhaan tahtiin tulevat muutot vähentävän mahdollisuutta panostaa sisustukseen tarkemmin. Noiden muuttojen tiheä väli on yksinkertaisesti jotain absurdua tuuria mistä en liioin pidä itsekään. Tiedän että 2-3 muuttoa olisi vielä edessä lähivuosina. Sitten oikeasti toivoisin pääseväni pysyvämpään asuntoon.
18-25 -vuotiaana fanitin metallimusiikkia ja goottityyliä. Jälkimmäistä tuli harrastettua hyvinkin intensiivisesti 20-vuotiaasta lähtien. Tähän osaltaan vaikutti vaatteiden saatavuuden helpottuminen pk-seudulle muuton myötä. Sama tyyli ilmeni sisustuksessa: tummanpunaista, tummanviolettia ja tietenkin mustaa.
Kolmenkympin taitteessa aloin yksinkertaisesti kyllästyä ja kaipasin ympärilleni raikkautta ja ripauksen vaaleutta. Erityisesti kiinostuin minimalismista ja "osittaisesta" skandinaavisuudesta: ei vitivalkoista, mutta sopivan kirkasta ja ripaus väriä joukkoon. Tällä hetkellä suosin valkoisen keskellä kylmiä värejä, mutta ne eivät ole pakollisia. Pientä inspiraatiota keksiäkseni tarkastelin vuoden 2022 sisustustrendejä.. Lopputulos: puolesta vai vastaan? Lähteeni eivät ehkä ole laadukkaimpia mahdollisia: Iltasanomat sekä Kotiliesi. Ainakin näillä pääsi hieman alkuun!
Ajatuksia hittiväreistä
Mitä "lähteeni" antavat ymmärtää, violetti olisi tekemässä paluuta. Mitenköhän tähän suhtautuisi.. lämpenen ja en. Kuten mainittua tuli, erityisesti tummaa violettia tuli harrastettua niin sisustuksessa, vaatteissa, meikissä kuin hiuksissakin. Jälkimmäiseen tarkennut: kuiturastat.
Olen aina ollut muodin suhteen joko jäljessä tai edellä.Vierastan hieman violetin värin käyttöä, mutta toisaalta violetit yksityiskohdat voisivat sopia vaaleuden keskelle. Violetti taitaa olla minulle hieman enemmän "makuuhuoneväri", mutta maltillisesti käytettynä. Toisaalta esimerkiksi violettisävyinen taulu voisi tuoda lämpöä. -Erityisesti valkoista seinää vasten.
Kotilieden artikkelissa mainituille ruskeille sävyille sen sijaan ole koskaan lämmennyt. Olen lapsesta asti inhonnut ruskeita vaatteita ja asusteita. Tähän vaikutti sekin, että ruskeasilmäisenä ja vielä ruskeilla hiuksilla varustettuna yksilönä minussa on omasta takaa ruskeaa väriä ihan riittävästi. -Ai niin, ihoni on helposti ruskettuvaa sorttia. Toisaalta puu materiaalina on poikkeus. Pidän puutaloista, instrumenteista ja esimerkiksi puusta valmistetut pöydät ja hyllyt tuovat kodikkuutta.
Vihreä sen sijaan kuulostaa oikein mukavalta, ja myönnän tehneeni pidemmän aikaa "tutustumismatkaa" kyseiseen väriin. Oliivinvihreä taas.. näin äkkiseltään en osaa innostua, mutta ehkä pienissä määrin? Viininpunainen puolestaan on samaa sarjaa kuin violetti. Se tuli aikanaan kulutettua pahasti loppuun. Toisaalta minulla oli pitkään makuuhuoneessa viininpunaiset verhot tekivät tehtävänsä: eivät päästäneet valoa läpi. Jep, eivät olleet niinkään tunnelmaa luomassa. Toisaalta pienissä määrin esimerkiksi sohvatyynyissä viininpunainen voisi ollakin ihan mukava?
IS:n artikkelissa puolestaan vilahti mintunvihreä. Hmm, mikä jottei? Toisaalta riippuen missä kyseinen väri esiintyy. Hieman murrettuna ja ehkä hillityn kuvioinnin kanssa voisin kuvitella tämän värin esimerkiksi keittiöön verhoihin. Toisaalta tuollainen raikas ja viileä väri yhdistyy mielessäni myös kylpyhuoneeseen tiloihin. Tai ehkä lastenhuoneeseen? Tosin menee tovi että sellainen saadaan..
Huonekalut joista haaveilen vs. mahdolliset tulevat trendit..
"Pyöreät muodot ja tuftatut pinnat".. Toivottavasti kirjoitin oikein jälkimmäisen. Pidän "lyhytkarvaisista" karvalankamatoista koska ne tuntuvat mukavilta jalkoja vasten. Sen sijaan niiden siistiminen on hivenen ärsyttävää. Vaikka vaalea väri ei ole paras mahdollinen, kieltämättä haluaisin nimenomaan vaalean maton. Toisaalta lattianväri vaikuttaa osaltaan. Sen sijaan sama pinta tyynyssä ei vielä houkuttele. Koomista tässä on, että valmistan mielelläni ryijyjä aina jos aikaa ja välineet löytyy.
Kirjahyllystä olen haaveillut pitkään. Koska Juniori suurella todennäköisyydessä alkaa ennemmin tai myöhemmin liikkua, olen ollut yhä enemmän matalan ja mahdollisimman ei-kiikkerän mallin kannalta. Tietenkin seinään kiinnitettävä hylly olisi myös yksi vaihtoehto. -Siis jos on sellainen seinä mihin voi kiinnittää. Vitriinikaappi on hieno ja vähentäisi pölyn kerääntymistä, mutta se kiikkeryys hieman huolestuttaa..
Mitä pyöreissä muodoissa ja 80-90 -luvun trendeistä ei ole noussut esille on säkkituoli. Jostain syystä olen muutamia kertoja sellasta katsellut. Toisaalta luulen että käyttö jäisi vähäiseksi, etenkin sillä kokoluokalla mitä säkkituolit yleensä ovat. Katsotaan innostunko ja löydänkö... Ja mikä suhteeni kyseiseen tavaraan on näin "täysikasvuisena" eli 158-senttisenä. Säkkituolissa oli kuitenkin hieman erilaista 30 cm lyhyempänä.
Seinille jotain?
Olen ns. sisustustaulujen suhteen varsin nirso. Pidän siitä että seinällä on vähän jotain, mutta samalla reilusti tilaa. Suurella varauksella mutta edes vähän rohkeasti olen taas kerran yrittänyt palauttaa maalaustaitoja ja ehkä jossain vaiheessa piirustustaitoja. Pääasiassa teen akryyli- ja akvarellimaalauksia. Liidut sen sijaan ovat jääneet vähälle. Nuorempana kuivapastelli oli miltei suosikkini, mutta "vanhemmiten" käteni eivät eivät enää tykänneet liiduista. Sama pätee hiileen. Ns. öljypastelli taas tuntuu suorastaan vastenmieliseltä.
Jos nyt onnistun saamaan edes osan aiemmasta osaamisesta takaisin, esimerkiksi maisemakuvat voisivat olla mukavia. Toisaalta valokuviakin olisi hauska alkaa laittamaan esille.
Hyvästit minimalismille?
Apua! Tähän en suostu ainakaan täysin! Toisaalta en koskaan ryhtynyt myöskään raskaan sarjan minimalismiin. Pidän mielelläni ns. näkyvän pikkutavaran määrän pienenä. Jotenkin näkyvä tila rauhoittaa, etenkin jos mahdolliset koriste-esineet ja yksityiskohdat ovat aseteltu sopiviin kohtiin. Ai miten niin olen ylitarkka??
Esimerkiksi tässä olevassa kuvassa ilmenee juuri sellainen tyyli mitä itse haen. En ehkä juuri noilla kuoseilla, mutta tilassa on sekä väljyyttä että värittäsiä yksityiskohtia. Pidän nimenomaan siitäkin, että tavarat on aseteltu tilan reunoille. Tästä syystä en ole koskaan halunnut omaan asuntooni esimerkiksi sohvapöytää. Tämä ei siis ole herja eikä kritiikkiä heille jotka sellaisista tykkäävät. Itse onnistun lähinnä törmäämään sellaiseen.
Ajatuksia
Vaikka toisin kaikessa ennakkoluuloisuudessani oletin, ilmeisesti olen osittain valmis ottamaan vaikutteita tämän hetken trendeistä, mutta mukauttamaan niitä omaan makuuni. Mikä tekstissä jäi mainitsematta on kierrätyksen suosiminen. Tälle näytän välittömästi "vihreää valoa" niin taloudellisista kuin ekologisista syistä. Erityisesti vauvantarvikkeiden kohdalla nettikirpparit ovatkin olleet ahkerassa käytössä.
Jos oppisin ja minulla olisi sekä motivaatiota että aikaa (motivaatiolla lienee suurempi rooli), harjoittelisin mielelläni nk. re-make -projekteja eli tekisin vanhasta uutta. Vaatteiden kohdalla tämä toki mahdollistaisi ompelemisen harjoittelun varsin edullisesti. Mutta se aloittaminen.. Joskus tein enemmänkin esimerkiksi pitkähihaisista paidoista toppeja yms. Olen kieltämättä myös ihaillut kangaspaloista valmistettuja hameita ja tunikoita.
Millaisesta sisustuksesta sinä pidät?
P.S Aliisan vähemmän selkeää toilailujen linjaa voit seurata Instagramissa aliisa_85 :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti