tiistai 8. helmikuuta 2022

Näin olen liikkunut viimeisellä raskauskolmanneksella

Vaikka usein kitisenkin miten yksipuoliseksi liikkuminen on käynyt raskauden aikana ja etenkin sen edetessä, kuulun niihin onnekkaisiin jotka ovat voineet liikkua. Ensimmäisen kolmanneksen aikana liikkumista rajoitivat lähinnä infernaalinen väsymys, satunnainen pahoinvointi sekä jatkuva kuvotus. Kun toisella kolmanneksella energisyys palasi ainakin hetkeksi, alkoi vatsalle tulla sen verran kokoa että taas oli hieman karsittava. Nyt viimeisen kolmanneksen aikana sekä (käytännön tasolla) suuri vatsa että kertynyt lisämassa ovat tuoneet lisähaasteita. Silti olen pystynyt liikkumaan varsin mukavasti suhteessa viikkoihin. Nyt siis alkoi RV31 (30+). 

"Mammajooga"
En ole käynyt ohjatuilla tunneilla, vaan katsonut esimerkiksi Youtubesta erilaisia liikkeitä. Alkuun liikeskaala oli laajempi, mutta nyt käytössä on pääasiassa raskauteen sovellettu versio "aurinkotervehdyksestä". Yleensä venyttelen liikesarjassa myös reisilihakset, joihin raskaus tahtoo kerryttää nestettä. Olen liittänyt mukaan myös selkää vahvistavia liikkeitä, sillä vatsalihakset ovat pitkään väistötiloissa. Eli vetäytyneet antamaan tilaa Juniorille sekä tämän yksiölle. Lisäksi suunilleen joka toinen päivä liikesarjaan kuuluu myös pakaralihaksia vahvistavia liikkeitä. 

Ns. notkeusharjoittelu on myös spagaattien osalta jäänyt vähemmälle, sillä vastoin aiempaa nämä pidemmälle menevät venytykset saavat lonkankoukistajat ja nivustaipeet sen verran jumiin, että notkeusharjoittelu tuolla tasolla saa jäädä tauolle. Palataan asiaan pääsiäisen jälkeen.. voihan toki olla että aluksi venyttely kirjaimellisesti on jäykkää. Toisaalta olen niin monen vuoden ajan tehnyt siltoja ja ylispagaatteja, että eiköhän ne sieltä päivittäisellä mutta maltillisella harjoittelulla taas löydy. Ja ei se liikkuvuus ole ainakaan vielä kadonnut..



Omalla kohdallani tämä jooga ja selkää vahvistavat liikkeet päivittäin tehtyinä ovat pitäneet selkäkivut loitolla hämmentävän pitkään. Tämä ei kuitenkaan ole yleistettävissä jokaisen kohdalle, sillä jokainen keho ja raskaus on oma ainutta laatuaan. Myös samalla henkilöllä keho voi reagoida eri tavalla eri kerroilla. Omalla kohdallani mm. selän ja lonkkien kestävyyttä on saattanut helpottaa hyvä lihaskunto ja sopivanlainen liikunta ennen raskautta. Toisaalta myös hyvä tuuri. 

Lenkkeily
Lenkkeily on ollut tärkeää henkisesti ja fyysisesti. Tosin mitä enemmän viikkoja kertyy, sitä pienemmillä askeleillä mennään. Matkat ovat pysyneet melko samoina, mutta yhtämittaisia pidempiä reissuja teen selkeästi harvemmin. Nyt kun tämä "pakkoloma" on asian mahdollistanut, teen päivän aikana yleensä pari lyhyempää reissua yhden pidemmän sijaan. Näin väliin mahtuu lepoa ja toisaalta ulkona tulee käytyä enemmän. 
 
Hyvin satunnainen vastuskuminauhan hyödyntäminen
Tässä olen kieltämättä ollut hivenen laiska. Asiaan saattaa liittyä sekin, että ylävartalon treenaaminen mihin kuminauhaa käytän on mennyt aiemmin akroliikkeiden ohessa tai esimerkiksi kuntosalilla. Onneksi joogaliikkeet ottavat myös ylävartaloon, eli aivan toimettomana lihakset eivät ole. 

No, olen yrittänyt pari kertaa viikossa (enemmänkin olisi hyvä) treenata kuminauhalla mm. olkapäivä, hauiksia, yläselkää sekä rintalihaksia. Eli juuri ja juuri ylläpitävää harjoittelu. Miksi harjoittelu on näin vähäistä? Totta puhuen varmaan siksi, koska se tuntuu auttamattoman tylsältä. Toisaalta en näe syytä stressata, sillä parhaassa tapauksessa muutaman kuukauden kuluttua pääsee ainakin varovasti kokeilemaan taas liikkeitä, jotka tällä hetkellä ovat kiellettyjä. 

Tavoitteellisuus
Kuten aiemmissa teksteissä toin esille, tavoitteeni raskauden aikaiselle liikunnalle on ollut kehon valmistaminen raskauden etenemiseen, synnytykseen ja toisaalta myös palautumisen parantamiseen. Lisäksi liikunnalla on ollut henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä rooli. Vaikka usein mietin mitä kaikkea haluaisin taas tehdä kun taas pystyy, etenemistahdin määrää oma kehoni. Juoksen ja teen kyllä esimerkiksi hyppyharjoituksia, mutta kehoni valmiudet sellaiseen määrää milloin on aika aloittaa ja miten edetään. Luulen riittävän toipumisen jälkeen on autuus kävellä hieman pienemmällä kuormituksella. 


Periaatteessa on hyvä, että laskettu aika on huhtikuun puolessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etten voi palata jääharjoittelun pariin ainakaan liian aikaisin, vaan olosuhteet suosivat juurikin vaunulenkkejä ja varovaista ulkotreeniä. Ja koska kesäkeleihin on aikaa, esimerkiksi akroliikkeet tulevat väkisinkin odotamaan vähintään muutaman kuukauden. Hyvä ajoitus kieltämättä!

Näillä tunnelmilla toivotan itse kullekin mukavaa viikkoa!

P.S Jos haluatte esittää kysymyksiä liittyen..mihin vain (?), Q &A -teksti löytyy täältä

1 kommentti: