torstai 17. helmikuuta 2022

Vaikeampia elementtejä nuoremmalla iällä: Alkaako taitoluistelu lähestyä risteysasemaa?

 Vaikka suuren vatsani kanssa minulla itselläni ei ole hetkeen mitään asiaa jäälle, edelleen pidän taitoluistelua ehkä ihanimpana lajina niin itse tehden kuin katseltavana. Ohessa ovat muut taitolajit, kuten telinevoimistelu ja rytminen voimistelu. Taitoluistelussa (kuten monissa muissakin urheilulajeissa) historia pitää sisällään skandaalin toisensa jälkeen. Nyt valokeilaan on päässyt nuoren venäläisluistelijan doping -epäily. Ylen sivuston mielipidekirjoituksessa otettiin vahvasti kantaa mm. alaikärajan nostamiseen. Artikkelin voit lukea täältä

Olen itse ollut vuosikausia halunnut nähdä ja itsekin kokeilla erilaisten fyysisesten rajojen ylittämistä. Vähitellen kuitenkin jo fysiikan lait voivat tulla vastaan kehon luontaisista rajoitteista puhumattakaan. Erityisesti neloishypyt naisilla/tytöillä ovat yleistyneet. -Tosin vain "raskaan sarjan" luistelumaissa. Myös taiteellisuutta ja perusluistelua on pyritty tuomaa esille, mutta edelleen painopiste ainakin pisteytyksessä tuntuisi menevän lajitekniselle puolelle. 

Kuin sirkuksen kummajaiset

Taitoluistelu ja voimistelu tuntuvat ajoittain "sirkusesitykseltä" jossa katsojat ja tuomarit viedään sanatomiksi rajoja rikkomalla. Rajat asetetaan kuitenkin tekniseen vaikeustasoon, jossa nuori ikä tuo enemmän pisteitä. Myönnän että itsekin lumouduin aikoinaan itseäni pari vuotta vanhemman Tara Lipinskin luistelusta. Pikkutyttö aikuisten joukossa ja mitaleille! Todennäköisesti Lipinskystä tuli tuolloin monen pienen luistelijan esikuva. 

Voimistelun puolella historiaa teki aikoinaan romanialainen Nadia Komaneci. Nadian saama huomio liittyi korkean taitotason ohella ikään ja pieneen kokoon. Jälkimmäinen ei ollut luontainen ominaisuus. Tämän videon ohjelma oli Nadian historiallinen esitys. Tyttö oli tuolloin 14-vuotias. 

Niin Nadian kuin monen muunkin lapsiurheilijan tai minkä tahansa alan lapsitähden kohdalla, ikä ja aikuistuminen veivät ajan myötä hohdon urasta. Kuten tiedämme, elokuvamaailmassa samoin kävi monille lapsitähdille. Valitettavan usein heidän lapsuutensa oli kaikkea muuta kuin normaali tai edes turvattu. -Jos sitä edes lapsuudeksi saattoi kutsua. 

Tara Lipinski oli samanikäinen kuin Nadia päästessään ensimmäisiä kertoja samoille jäille huippuluistelijoiden kanssa. Muistan vieläkin miten juontaja ihasteli Taran luistelua ja pientä olemusta. Tämä oli 90-luvun loppua. Itse asiassa Tara oli jopa 14-vuotiaaksi todella pieni. Kuten Nadiakaan, tuskin kyseessä olivat aivan luontaiset mitat. 15-vuotiaana Tara voittti olympiakultaa. Valitettavasti Tarankaan keho ei kestänyt, vaan joutui vaikeiden leikausoperaatioiden myötä jättämään luistelu-uransa kilpajäillä. Myönnän että tämä esitys tosiaan lumosi minutkin aikoinaan. Huomatkaa: helmat ovat hieman pidentyneet reilu 20 vuoden aikana. 


Kuinka pitkälle teknistä tasoa voi nostaa?

Neloishypyt ja todella kovan notkeutta vaativat piruetit ovat yleistyneet, erityisesti nuorempian luistelijoiden keskuudessa. Mitä esimerkiksi Instagram on antanut ymmärtää, samoja elementtejä tekevät todellisuudessa myös alle 14-vuotiaat luistelijat. Somessa näihin suhtaudutaan yleensä saavutuksina miettimättä mitä nähty elementti vaatii ja kuinka se vaikuttaa kasvuikäisen kehoon. 

Tämä ajatus ei tule asiantuntijan suusta vaan omasta logiikastani ja siitä vähästä mitä ehdin terveydenhuoltoalalla ja toisaalta aktiivilikkujana oppia: neloishypyt ja kisaohjelmat ylipäänsä erityisesti korkeammalla tasolla ovat fyysisesti kuormittavia ja vaativat lukuisia toistoja. Toisaalta keho on saatava myös palautua, minkä pohjalla ovat riittävä lepo, saatu energiamäärä ja ennen kaikkea monipuolinen ruokavalio. Kasvuiässä palautumise merkitys korostuu entisestään.

Itse kyseenalaistaisin onko näin nuorien urheilijoiden keho valmis niin suureen kuormitukseen mitä näin vaativat tekniset elementit sekä usean minuutin ohjelmat vaativat. Valmista ja tutkimuksiin perustuvaa vastausta minulla ei ole tällä hetkellä tarjota. Vain kysymys: miksi niin monen tällaisen nuoren luistelijan ura näyttää päättyvän alle 18-vuotiaana? On totta että lajin omaksuminen vaatii varhaista aloittamisikää. Mutta onko keho vietävä äärirajojen yli iässä missä keho ei ole sellaiseen valmis.. 

Taiteellisuuden rooli

Olin vuosia hyppyihmisiä eikä perusluistelu ja askeleet kiinnostaneet pätkääkään. Lajin kehitys ei kuitenkaan kysynyt harrastetason aikuisluistelijan mielipidettä. Perusluistelun ja askeleiden rooli muuttui merkittävämmäksi ja 90-luvun kilpailuohjelmat alkoivat näyttää hivenen tyhjiltä. Ilmaisun rooli on kasvanut, ja välillä näkee suorastaan tanssillisia ohjelmia. Olen näihin itsekin alkanut mieltyä, erityisesti laaja-alaiseen kehonkäyttöön osana kokonaisuutta. 

Neloishyppyjä ja ääriasentoihin vietyjä piruetteja sekä puoliakrobaattisia liikkeitä on vaikea kieltää, mutta esimerkiksi tanssillisuuden ja ilmaisun painoarvon lisääminen tekisi ohjelmista monipuolisempia. Kuten mainitsin, aivan mielettömän upean tulkinnan omaavia ohjelmia näkyykin säännöllisesti. Jostain syystä "puoliakrobatia" tai oikeastaan akrobatia tuo mieleen Surya Bonalyn voltin, mikä tosin liikkeenä myöhemmin kiellettiin turvallisuussyistä. 

Ajatuksia..

En haluaisi ajatella näin kyynisesti ja pessimistisesti, mutta tuskin urheilussa kaikkea epäkohtia saa koskaan hiottua. Toisaalta kaikkea ei pidetä epäkohtana juuri silloin, kun asia tapahtuu. Hyvä esimerkki tästä on Tara Lipinsky, jonka nuori ikä ja pieni koko aikoinaan herättivät suurta ihastusta. Toisaalta huippu-urheilussa ollaan huipulla, jolloin harjoittelu on sen mukaista. Eri asia on, minkä ikäisiä urheilijoita huipulle halutaan lähettää ja millaisin vaatimuksin? 

Edelleen "taitolajit" kuuluvat suosikkeihin ja toivon, että tällaiset kohu-uutiset johtaisivat pelkkien puheiden ja paheksunnan sijaan toimenpiteisiin joiden tavoitteena on muokata lajia eettisempään ja toisaalta myös terveyttä edistävämpään suuntaan. Sitä odotellessa taidan Youtubesta selailla kisaohjelmia keskittyen positiivisiin puoliin. Välillä katse saattaa karata pallomahaan (tarkoitan vauvaa, en sisäelimiäni) jonka sisältöä rakastan yli kaiken mutta kaikessa ihmisyydessäni ja itsekkyydessäni kaipaan jäälle.. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti