Ilmastokysymyksistä
päivää taas! Kuten aiemmin on ehkä käynyt ilmi, edustan
kyseisessä aihepiirissä jonkinlaista keskivertotason ajattelijaa ja
toimijaa. Olen peruslaiska, eli aloitan ja otan rutiiniksi helpot
toimintatavat. Toisaalta eivät nekään aivan vähäisiä ole. Kun
ilmaskysymys ”posahti” ilmoille, keskustelut ja ilmaistut
mielipiteet olivat varsin räikeitä ja toisaalta vaativia: ”Meillä
on vain tämä yksi maapallo, meidän on tehtävä jotain nyt!!” En
tätä kiistäkään, mutta ihan sillä sekunnilla asioiden
muuttaminen voi olla hivenen haasteellinen projekti. Jotenkin
erityisesti sosiaalinen media onnistui psyykkaamaan minut niin, että
oletin n. 99% suomalaisista olleen asiasta huolissaan, ja minä
pienine parannusyrityksineni olisin itsekkyyden perikuva, ja olisin
yksi heistä jotka pian tuhoavat koko maapallon.
Nyt kun
pöly tuntuu laskeutuneen, moni asia näyttää hieman erilaiselta.
Sosiaalinen media on vähentänyt ilmastoa koskevat uutiset taas
minimiin, samoin somevaikuttajat teksteissään. Ihan piristävää
ovat kuitenkin olleet maltilliset ja säännölliset julkaisut. No, rehellisyyden nimissä en itsekään saanut mitään radikaaleja muutoksia aikaan.
Veromodasta
ei vastakaikua
Tämän
osion tarkoitus ei ole haukkua kyseisiä vaateliikkeitä, sillä
suhtautuminen on todennäköisesti vähintäänkin samankaltainen
monessa paikassa. Niin, asiaan! Edellinen kevättakkini on palvellut
todella hyvin ja saa palvella edelleenkin, mutta näin muutaman
vuoden käytön jälkeen vaihtelu virkistää. Tämä on sinänsä
harvinaista, koska yleensä kulutan vaatteet loppuun. Veromodasta
löytyikin oikein kiva vaaleanharmaa takki.
Kassalla
myyjä luonnollisesti yrittä vielä tarjota asusteita, mutta
kieltäydyin kohteliaasti toteamalla että huivini on ihan
käyttökelpoinen enkä mielelläni haali useaa kappaletta säilöön.
Ihan mielenkiinnosta totesin, että sellainen secondhand -piste olisi
mielenkiintoinen lisä Veromodan liikkeissä. Myyjän reaktio oli
mielenkiintoinen. Hän muuttui äärimmäisen kiusaantuneeksi, ja
näytti siltä että toivoi minun poistuvan nopeasti ostoksineni.
Ei siinä
mitään, eihän kaikesta tarvitse innostua. Silti tuollainen
secondhand -piste vaatekaupoissa olisi todella mukava vaihtoehto,
johon asiakkaat voisivat tuoda vähänkäytetyt ja hyväkuntoiset
vaatteensa. Haasteena toki olisi vaatteen tunnistaminen liikkeestä
ostetuksi. Goottikaudestani muistan sen, että esimerkiksi Backstreet
-nimisessä liiikkeessä oli secondhand -piste. Tosin sen kaupan
vaatteet olivat helppo tunnistaa. En tiedä nolasinko itseni
totaalisesti, mutta tulipa heitettyä ajatus ilmoille.
Lidliltä
yllättäviä tempauksia
Lidl on
selkeästi tehnyt pieni yrityksiä, ja kieltämättä ihan
vakuuttavia sellaisia. Biopussit olivat käytössä jonkin aikaa,
mutta hävisivät jostain syystä. Tällä hetkellä banaaneja
näyttää saavan ainoastaan luomuna. No, nyt niitä tulee ostettua.
Vähemmän tyytyväinen olen soijamaitojen kohdalla tehtyyn
ratkaisuun. Aiemmin ostin soijamaidot aina Lidlistä, sillä sieltä
sai hyvään hintaan makeuttamatonta versiota.
Entä
nyt? Saahan sitä vieläkin, mutta luomuna. Ihan kaunis ajatus, mutta
luomu vaihtoehtona johtaa siihen, ettei juomaan ole lisätty
kalsiumia ja vitamiinena. Ns. maidon korvikkeena se siis on yhtä
tyhjän kanssa. Tässä kohdataankin haasteellinen eettinen kysymys:
Luomu vai luut?
Onko
mikään ratkaisu täydellinen?
Hienoa,
banaanit ovat luomua! Mutta entä kolikon kääntöpuoli? Tunnetusti
banaani ei ole ihan lähiruokaa. Korjatkaa toki käsityksiäni jos
olen väärässä. Tämän seurauksena kuljetus aiheuttaa oman
hiilijalanjälkensä. Toisaalta ”kotimainen” ei myöskään ole
aivan itsestäänselvä vaihtoehto. Tuote voi olla pakattu Suomessa.
Mutta erityisesti halvemmissa tuotteissa raaka-aineet voivat olla
sieltä täältä, eikä välttämättä aivan eettisesti tuotettu.
Eli sinivalkoinen lippu etiketissä ei välttämättä ole koko
totuus. Tämä ei siis toki tarkoita etteikö näitä tuotteita saisi
ostaa.
Kuinka
moni otti muutoksensa tavaksi?
Alkujärkytyksen
seurauksena yksi jos toinen listasi ylös omat ilmastotekonsa:
shoppailun vähentäminen, secondhand -tuotteiden suosiminen ja muu
kierrätys, kasvis- tai täysin vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen,
autoilun vähentäminen tai peräti lopettaminen, lentämisen
välttäminen, muovin kulutuksen vähentäminen jne.
Ensimmäisten
päivien aikana näkyikin jokunen raportointi kuinka muutosten kanssa
on sujunut. Entä tällä hetkellä? Kysymykseni ei tarkoita
kyseenalaistamista, vaan enemmänkin silkkaa uteliaisuutta. Vielä
ilmastoasiat huolestuttavat? Vieläkö tehdyt lupaukset pitävät,
vai ovatko kevään uutuusvaatteet houkutelleet turhankin paljon, ja
oliko se kilometrin matka sittenkin kivempi hurauttaa autolla? Toisaalta ymmärrän tiukkana rutiini-ihmisenä senkin, että uusien tapojen omaksuminen ei aina ole helppoa. -Ainakaan pidemmällä aikavälillä. Eli jos esimerkiksi jos suunnitelluista muutoksista 40% on jäänyt tavaksi, se kuulostaa jo hienolta saavutukselta! Ja vähempikin.
Ohjaako
sosiaalinen media ihmisten arvomaailmaa?
Olen
varmaan todella masentava persoona, mutta erityisesti ilmaskysymyksen
kohdalla mietin, mikä on sosiaalisen median rooli. Iltasanomat ja
Iltalehti ovat hiljentyneet ilmastokysymyksistä jälleen, ja
ylipäänsä aiheeseen liittyvät keskustelut ovat vähentyneet. En
todellakaan ole yleistämässä tätä jokaisen kohdalle, mutta silti
mieleen nousee väite: Poissa somesta, poissa mielestä. Ohjaako
sosiaalinen media ihmisten arvomaailmaa ja valintoja? Tai ehkä
pitäisi puhua enemmänkin säätelemisestä.
Tiedän että tämä oletus kuulostaa jyrkältä ja tuomitsevalta, mutta se ei ole tarkoituksena. En myöskään lähtisi ensisijaisesti olettamaan että näin olisi käynyt, sillä enhän tiedä mikä tilanne todella on. Ehkä moni on todella tehnyt toiminnassaan ilmoittamansa muutokset, mutta niistä raportointi ei ole tarpeen? Ts. vaihtoehdon ei ensisijaisesti tarvitse olla se negatiivisin.
Tiedän että tämä oletus kuulostaa jyrkältä ja tuomitsevalta, mutta se ei ole tarkoituksena. En myöskään lähtisi ensisijaisesti olettamaan että näin olisi käynyt, sillä enhän tiedä mikä tilanne todella on. Ehkä moni on todella tehnyt toiminnassaan ilmoittamansa muutokset, mutta niistä raportointi ei ole tarpeen? Ts. vaihtoehdon ei ensisijaisesti tarvitse olla se negatiivisin.
Hetkinen,
entäs oma toimintani?
Ai
mitäkö itse sitten olen tehnyt? Kuten alussa tunnustin,
peruslaiskana ihmisenä teen yksinkertaisia toimenpiteitä, joissa
toisaalta on helppo pysyä: Pidän ruuat kasvispainotteisina, ehkä
yli 50% on jopa vegaanisia. Valmistan viilin itse vähentääkseni
muovijätettä, vaikka siemenviili tulee ostettua kaupasta. Käytän
kangaskassia, ja noin puolet hevi -ostoksista laitan biopusseihin.
Muovipusseja tarvitsen omatekoisten leipien pakastamista varten.
Vaatteistani todella suuri on käytettyjä, mutta sukat ja
alusvaatteet haluan kyllä uusina.. Lisäksi käytän vaatteeni ns.
loppuun asti. En toistaiseksi omista autoa, eikä paljoa tule
reissattuakaan ulkomailla. Tavallisen hoitoaineen sijaan käytän
itse tehtyä etikkahuuhdetta. Että sellainen syntilista.
Jos
rehellisiä ollaan, sosiaalisella medialla tai Internetin
ihmeellisellä maailmalla yleensä on ollut suuri vaikutus
valintoihini. Tuo autottomuus tosin liittyy käytännön syihin.
Ihmeaine etikan monet käyttötavat ovat isoäidin peruja. Kun
ilmastokysymykset nousivat puheenaiheeksi, uutena toimintamallina
taisi tulla tuo biopussien suosiminen sekä viilin valmistaminen
itse. Olen siis selvinnyt varsin helpolla. Voisin kehua sillä etten
syö oikeastaan yhtään pikaruokaa (Hesburger ym.). Syy ei ole
niinkään ilmaston tilassa, vaan siinä etten tykkää siitä
sapuskasta. Enkö siis ole yhtään suostunut näkemään vaivaa ja
menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle? -Öö.. ilmeisesti en.
Pohdintaa
Koska en
itsekään ole saanut aikaiseksi mitään radikaaleja muutoksia, en
voi pahemmin moralisoida toisten ihmisten toimintaa. Silti mietin,
että oliko huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista vain
hetkellinen asia, joka vähitellen katoaa sosiaalisen median
vähentäessä uutisointia. Käytännössä kyse olisi brutaalisti
siitä, että emme ole klikkailleet riittävästi kyseisiä
artikkeleita ja muita julkaisua. Soo soo ilmasto, et ole tuottanut
riittävästi rahaa! Siispä urheilu-uutiset kehiin sekä
säännölliset raportoinnit Trumpin toiminnasta.
Home alone 2...
Luonnollisesti
toivon että ihmiset pitävät kiinni tekemistään muutoksista, ja
samalla yritän itsekin pohtia mitä pientä tai ehkä vähän
suurempaa voisi seuraavaksi kokeilla. Olen siinä mielessä tylsä
ihminen, että muutoksen pysyvyyden vuoksi vältän liian suuria
harppauksia. Ehkä kymmenen vuotta sitten nuorempana olisin itsekin
ryhtynyt toimii suuremmalla intensiteetillä, mutta palannut pian
takaisin maanpinnalle vailla suurempia muutoksia. En kuitenkaan väitä
etteikö myös sellaisia ihmisiä olisi, jotka kykenevät tekemään
suuria muutoksia ja pitäytymään niissä.
Edelleenkin
kannatan syyllistämisen välttämistä viimeiseen asti. Jokainen
tekee sellaisia muutoksia, jotka heille itselleen sopivat parhaiten,
eikä kenenkään tekoja tule väheksyä. Toisaalta asiaa on tärkeä
tarkastella globaalilla tasolla. Vaikka ilmastoasioiden määrittely
muoti-ilmiöksi kuulostaa brutaalilta, muoti ja trendit ohjaavat
ihmisten toimintaa. -Ainakin ympäristöissä joissa sellainen on
mahdollista. Uskon että kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa
tarjontaan, mutta tarjonnan suunnalle on esitettävä toiveita. Itse
henkilökohtaisesti odotan innolla jos edes jokin näistä
suuremmista vaatemyyjistä innostuisi kokeilemaan tuota secondhand
-mahdollisuutta. Tuo Veromodassa käyty keskustelu ei vain
osoittautunut erityisen hedelmälliseksi. No, uusi yritys seuraavassa
vaatekaupassa.. ehkä parin vuoden kuluttua?
Jatkavatko
ihmiset omia ilmastotekojaan, en tiedä. Toivottavasti kyllä, ja
toivottavasti toisiaan syyllistämättä. Koskeeko tämä minua myös? Hmm.. mietin asiaa. Mutta mikäli aihepiiri on vielä julkaisemisen arvoinen, odotan kieltämättä mielenkiinnolla millaisia ajatuksia ilmastokysymykset herättävät, ja miten ne ilmenevät arjen valinnoissa. Ja mitä omaan autottomuuteen tulee, en voi sillä kehuskella koska maapallon tila ei ole siihen ratkaisuun johtanut..
Itse olen onnistunut viemään ostoksiani hieman eettisempään suuntaan - minulla on nykyään useampi arkikäytössä oleva vaate, joka on tehty Suomessa. Hankin niitä pikkuhiljaa, lähinnä harkinnan ja osaksi myös kalliin hinnan takia. Myös suomalaisten vihannesten jne. osuus hankinnoissa on lisääntynyt. Tänä vuonna matkailen useampaan paikkaan, mutta en lentämällä... ehkäpä lukeudun itsekin niihin, joilla muutos kulkee pienissä teoissa. Ai niin, sen muoviroskiksen sain aikaiseksi, vaikka se kuukausia kesti :D Kehitysalueita: kosmetiikkapakkaukset ja niin edelleen.
VastaaPoistaTosi hieoa että olet löytänyt keinoja pieniin muutoksiin. Henkilökohtaisesti uskon sellaisten pitävän paljon pidempään verrattuna spontaaneihin radikaaleihin muutoksiin :)
VastaaPoista