Viime aikojen noloimmat!

Sitä sattuu ja tapahtuu. Minkäs siis teet, jos säännöllisin väliajoin tulee itsensä nolattua. Vaikka osaan nauraa itselleni suhteellisen usein, jotkut asiat ovat edelleenkin sellaisia, jotka saavat pärstän korvia myöten hehkumaan punaisena. Tietenkään maan alle kaivautuminen ei tule kysymykseenkään, sillä sopiva maaperä ja lapio ovat teillä tuntemattomilla. Kuten arvata saattaa, luvassa on pieni kokoelma kämmeistä, jotka ovat joko vain naurattaneet, tai vaihtoehtoisesti herättäneet toiveita henkilöllisyyden muuttumisesta edes hetkeksi.

Salilla: treenitoppi väärinpäin

No voi helvetetin kuustoista! Tässä vaiheessa on ehditty lämmitellä, tehdä lihastreeniä ja ties mitä. Todennäköisesti aikaa on mennyt reippaasti ja monessa paikassa on näyttäydytty, kunnes jossain vaiheessa sitä huomaa treenitopin kuosin olevan jotenkin oudon näköinen, ja saumoissakin on jotain erikoista... ei saakelis!!!!!!! Viimeiset vähintään 30 minuuttia kanssakuntoilijat ovat saaneet mahdollisuuden nähdä treenitopin kääntöpuolen!!

Tässä kohtaa katse hamuilee lähintä vessaa jotta asian voisi korjata mahdollisimman pian.. yleensä tarina etenee odotuste mukaisesti, eli lähimmät vessat ovat varattuja tai pois käytöstä.

Mauttomuuden puolelle menevät kirjoitusvirheet

Okei, olen mestari tekemään kirjoitusvirheitä, ja osa tosiaankin on todella hupaisia. Osa taas menee hieman mauttomuuden puolelle. Viime päivinä sana ”pikkujoulut” on erityisesti puhelimella naputellessa aiheuttanut päänvaivaa. Tämä johtuu ihan vaan siitä, että näppis iskee k-kirjainten paikalle L-kirjaimen. Päätelkää itse millaisista pippaloista olen melkein onnistunut kysymään..

Oikea viesti, väärä vastaanottaja

Niin, kun kirjoittaa viestiä, kannattaisi aina tarkastaa onko vastaanottaja se jolle viestin haluaisi menevän. Ja sitten ovat ne hauskat hetket, kun ikkunoita on auki vähän useampi, ja kätöset toimivat pikkuisen nopeammin kuin aivot. Kas kummaa, pyydät lenkkiseurauksi toisella puolella Suomea asuvaa tuttavaasi ja kummastelet miksi hän kysyy oletko hänen tietämättään lomareissulla. Ja sitten tulee se maaginen hetki kun huomaat henkilön nimen..

Meikäläiselle tätä ei onneksi tapahdu usein (kop kop...), mutta ne 1-2 kertaa vuodessa tuntuvat niiiiiiiiin äärimmäisen noloilta, että todellakin tekisi mieli vaihtaa henkilöllisyyttä edes pariksi sekunniksi! No, muu ei auta kuin totuuden kertominen. Onneksi viestiketjun voi edes poistaa muistuttamasta mokomasta..

Väärällä kortilla bonuksia

Hah! Väsyttää, kotiin pitäisi päästä, on nälkä, ketuttaa ja ties mitä. Ja tietenkin juuri tuollaisena hetkenä pitää seisoskella kassajonossa. Viimeinkin tulee oma vuoro! Hinta on lyöty kassaan, sitten bonukset. Mikä helkkari tuota rakkinetta vaivaa? No, yritetään uudelleen. Jaaha, uudelleen vielä. Myyjä yrittää sanoa jotain. Yritetään vielä. No himskatti!!!! Tässä vaiheessa myyjän sanat alkavat tuntua relevanteilta, etenkin kun katse suuntautuu korttiin. Kas, sehän oli väärän kaupan kortti.

Koska takana olevat ihmiset ovat saaneet aikamoisen elimen otsaansa viivyttelyn seurauksena, oikea kortti osuu käsiin alta aikayksikön, samoin ostosten pakkaaminen. Jostain syystä seuraavat kymmenen metriä kaupasta poispäin sujuvat harvinaisen vauhdilla.

Että näin..

Shit happens, mutta eihän se kivaa ole. Toki viimeistään jonkin ajan kuluttua itselleen nauraminen onnistuu, mutta hetki siihen voi mennä. Oliko ennen kaikki helpompaa? Ei chattailtu, ei tarvinnut miettiä bonuskortteja eikä naputella tekstiä muiden nähtäväksi. No, eiköhän itsensä nolaaminen ole ollut ominainen ilmiö ihmisolennoille kautta aikojen. Toisaalta asioita oli tehtävä enemmän manuaalisesti, mikä johti myös herkästi kiusallisiin tilanteisiin. Mitä tästä opimme? Nolot tilanteet eivät poistu vaikka miten kävisi.

Kuulostavatko tilanteet tutuilta? :D