Syksyllä
2013 sain suureksi ilokseni sen odotetun paksun kirjekuoren, jossa
onniteltiin saadusta opiskelupaikasta. Jes!!! Iloa kuitenkin hieman
kompensoi se tosiasia, että opinnot tulisi myös suorittaa jossain
vaiheessa loppuun. Minua ei houkutellut ajatus yli kymmenen vuotta
kestävistä opinnoista, joten työtä oli tehtävä. Pidän tuota
5,5 vuotta ihan kohtuullisena aikana, vaikka nopeampikin tahti olisi
ollut mahdollinen. No, sitä on turha surra tässä vaiheessa. Mutta
miten tuo 5,5 vuotta onnistui harrastekilpaurheilun ohella?
Alkuvaihe:
Pysyttele perusopinnoissa ryhmäläisten parissa
Tämä
tosiaan auttoi ainakin meikäläisen kohdalla paljon. Oletan että
varsin monissa opiskelupaikoissa on se nk. tutor-porukka, jonka
kanssa perehdytään opiskelun ihmeelliseen maailmaan. Jos vain
mahdollista, esimerkiksi juuri tuon pienen ryhmän kanssa voi
ilmoittautua samoille perusopintojen kursseille, jolloin alkuvaihe
pääsee hyvään vauhtiin.
Opintojen
alkuvaiheessa porukka on myös varsin motivoinutta, ja innostunutta
opiskelemaan myös yhdessä. Muistaakseni meillä osa opiskelijoista
kokosi eri kursseille lukupiirejä. Lukupiiritoiminta on oikeasti
todella hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun alkuinnostus alkaa
heikentyä. Teologisessa erityisesti klassiset kielet kokosivat
useitakin lukupiirejä, jotka auttoivat erityisesti opiskelijoita,
joille kielet ylipäänsä olivat vaikeita.
Eli
perusopintojen aikana kannattaa pysytellä yhteydessä muuhun
porukkaan. Jos välimatkat ovat ongelma, verkostoituminen käy
onneksi varsin helposti. Tämä osoittautui tehokkaaksi ratkaisuksi
itselleni erityisesti silloin, kun ”koulumatka” venähti tunnin
junamatkaksi. Vielä kauempana asuville verkkokeskustelut olivat
todella arvokas apu. Mutta mitä perusopintoihin tulee, ne kannattaa
hoitaa hyvissä ajoin alta pois, ettei mitään jää ns. roikkumaan.
Esimerkiksi kandivaiheessa voi olla aika rasittavaa jos perusopintoja
puuttuu. Vinkki: hoitakaa se ATK -ajokortti (tai millä nimikkeellä
onkaan) mahdollisimman nopeasti alta pois.
Voitko
hyödyntää kesäopintoja?
Olen
opintojen aikana käyttänyt kaksi kesää opintojen vauhdittamiseen.
Ensimmäinen oli ekan opiskeluvuoden kesänä. Ratkaisu oli
oikeastaan puolipakollinen, sillä en saanut kesätöitä. Tästä
syystä suoritin pakollisen heprean kurssin ns. intensiivikurssina.
Totta puhuen kielissä tuollainen intensiivikurssi oli ratkaisuna
paras, sillä tuntuma säilyi, ja saatoin keskittyä ainoastaan
hepreaan. Kun moni syksyllä joutui käymään samaan aikaan latinan
ja heprean kurssit, saatoin vain huokaista helpotuksesta. Latina
nimittäin teetti aika tavalla työtä minulle, joka en todellakaan
ole kielissä lahjakas.
Viime
kesän ja syksyn aikana ehdin saada sivuaineen pakettiin, mikä
vauhditti opintojen etenemistä tehokkaasti. Näin jälkikäteen en
suosittele aivan samaa taktiikkaa. 25 opintopistettä on todella kova
rutistus, ja itselläni oli voimat loppua. Suosittelen siis
mieluummin suorittamaan kurssit esimerkiksi 2-5 erässä. Toissa
kesänä suoritin yhden 5 op:n laajuisen tentin, mikä taas vauhditti
pääaineen sisällön kokoamista. Eli kesäaikaa kannattaa hyödyntää
jos se vain onnistuu.
Etäopintojen
hyödyntäminen
Tämä
tulikin jossain määrin esille. Verkkokurssit ovat todella käteviä
erityisesti silloin, jos ”koulumatkat” ovat pitkiä tai
lähiopetuksen aikataulut menevät hankaliksi. Kaikkea ei toki voi
korvata verkkokursseilla, mutta esimerkiksi sivuaine ja
opintokokonaisuuksien täydentäminen voi onnistua. Tämä riippuu
toki paljon oppilaitoksesta ja siitä, mitä opiskelee. Esimerkiksi
terveydenhuoltoalalla ja lääketieteen puolella on oltava
suurimmaksi osaksi läsnä. -Tosin syystäkin..
Ihan
pikku varoitus: verkkokurssit ovat usein työläitä, eli mitään
oikoreittejä ne eivät välttämättä ole. Luennolla istumisen
sijaan tehtäviä on runsaasti, ja lopputehtävät tai/ja mahdolliset
verkkotentit työllistävät kyllä tehokkaasti. Toisaalta nopeat
lukijat ja kirjoittajat voivat säästää verkkokurssien avulla
runsaasti aikaa. Lisäksi tehtävät yleensä saa palauttaa
reippaasti aikaisemmin ennen deadlinea. Eli jos alkuvaiheessa
rutistaa suurimman osan tehtävistä kuntoon, kurssin loppuvaiheessa
voi olla rennompaa.
Matkojen
hyödyntäminen
Tätä
olen toistellut kerran jos toisenkin: tenttikirjoja kannattaa lukea
bussissa, junassa tai metrossa istuskellessa. Siis jos sellaisilla
tulee reissattua. Keskittyminen ei välttämättä ole yhtä
tehokasta erityisesti ruuhka-aikaan, vieressä istuvan rouvashenkilön
pitkän ja äänekkään puhelunn aikana, humalaisen vuodattaessa
elämäntarinaansa, metrin päässä olevan kaksivuotiaan
uhmakohtauksen aikana tai teinien kovaäänisen kikatuksen aikana..
Mihin
jäinkään? Niin, kulkuvälineissä kannattaa lukea! Osa tekstistä
voi mennä hieman ohi, mutta esimerkiksi kotosalla tai kirjastossa
kerratessa samaisten sivujen sisältä aukesi ainakin minulle
nopeammin, kun olin silmäillyt niitä etukäteen. Lisäksi matkakin
taittuu nopeammin. Viimeisen neljän vuoden aikana erityisesti
jäähallilta kotiin reissatessani varmaan 90% reissuista meni nenä
kiinni kirjassa.
Tällaista
tällä kertaa. Opiskeluaiheesta huolimatta: Leppoisaa joulun
odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti