Kesänkin
jälkeen ”dieettini” jatkuu. Mitään järisyttäviä
edistysaskeleita en ole onnistunut ottamaan, mutta myöskään
takapakkia ei ole ilmennut. Kesän aikana suuri työmäärä vei
jossain määrin aikaa ja huomiota, mutta toisaalta panostaminen
ravintoon auttoi. Projektia vaikeuttaa jossain määrin se, etteivät
nuo ”herkut” edelleenkään maistu, samoin tuo erittäin
suomalainen taipumus korkeaan kolesteroliin.
Panostaminen
hiilihydraatteihin jatkuu
Kuten
tulikin todettua, kolesterolin lisääntymistaipumuksen vuoksi en voi
ainakaan säännöllisesti ottaa lisäenergiaa esim. kananmunista tai
rasvaisemmista maitotuotteista. Tästä syystä hiilihydraatit ovat
olleet oivat energiamuoto. Ai miksi ei proteiinia? Toki
proteiiniinkin tulee satsattua, mutta se nyt ei satu antamaan sitä
kropalle yhtä tehokkaasti energiaa kuin hiilihydraatit.
Taas
kerran kuitenkin muistutan, että jokaisen kroppa toimii eri tavalla
ja myös liikuntamuoto vaikuttaa paljon sen ns. ihanteellisen
ruokavalion rakentamiseen. ”Hiilariöverit” eivät sovi
minullekaan, mutta nuo nk. hitaat hiilihydraatit ovat toimineen
oikein hyvin.
Ei
enää liian kevyitä välipaloja
Asia
on yksinkertainen: sokerittomat pastillit tai light -limut eivät
eivät kelpaa välipaloiksi. Jälkimmäistä kittaan muuten kyllä
ehkä yli tarpeen.. Mutta tämä pieni ”sääntö” mahdollistaa
riittävien energiamäärien kokoamisen myös välipaloista.
Rento
asenne
Tämä
on ollut oikeasti saavutus! Nykyään en mieti enää jokaista
suupalaa, ja toisaalta rentous liittyy myös energiamääriin. En
tiedä onko tämä huono asia, mutta en myöskään jaksa enää
stressata riittävän suurien energiamäärien saamista. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita että jättäisin tahallani syömisen liian
vähäisiksi. Pakko kuitenkin myöntää, että on paljon helpompaa
pyrkiä syömään riittävästi kun huono omatunto ei jatkuvasti
kolkuta kummankaan suunnan keikahduksista. Yli tai ali, aiemmin
kiristänyt pipo saa siirtyä hus hitsiin!
Pohdintaa
Tällä
hetkellä koen suurimmaksi harppaukseksi asenteiden muuttumisen.
Ruoka ei ole enää kasa kaloreita, jotka on pakko kuluttaa. Se
sijaan ruoka on polttoainetta, jonka voimin jaksaa tehdä asioita
joista pitää, ja toisaalta painiskella sellaisten asioiden kanssa
joista ei pidä.
Sillä
energialla ei ainoastaan liikuta, vaan myös opiskellaan ja nukutaan.
Nukkumiseen taisi mennä tosiaan vähän päälle 400 kcal kahdeksan
tunnin aikana, siis jos kyseinen tieto pitää paikkaansa. Tosin en
tiedä miten ne pakolliset 1-2 heräämistä keskellä yötä
vaikuttavat lopputulokseen.. ihan sama! Mutta siinä olisikin vähän
erilainen tavoite: nukkua kahdeksan tuntia putkeen heräämättä!
Toisaalta heräilyt saattavat myös olla merkki liian vähäisestä
energiamäärästä, eli ehkä tämäkin motivoi lappaamaan lisää
klapia pesään!
Toisaalta
en ole aikoihin enää laskenut energiamääriä, vaan edennyt kropan
tarpeiden mukaisesti. Määrällisesti ei ole tapahtunut muutoksia,
mutta olen yrittänyt varovasti kasvattaa annoskokoja. Varovaisuus
johtuu oikuttelevasta vatsasta, joka ei liioin pidä shokeeraavista
muutoksista. Ei hätää, en mene yksityiskohtiin. Mutta näillä
eväillä mennään kirjaimellisesti. Tällä kertaa minulla lyö
tyhjää konkreettisten tavoitteen suhteen, mutta ehkä keksin niitä
vielä.
Mukavaa
viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti