Ruokakaupan kautta paremmaksi ihmiseksi?

Terveelliset ja vastuulliset valinnat erityisesti ruoka-aineiden kohdalla lienevät ”kova” juttu tänä päivänä. Periaatteessa tämä on varsin hyvä käänne. Itse henkilökohtaisesti pidän tärkeänä pyrkiä mm. suosimaan lähiruokaa, vähemmän jätettä tuottavia vaihtoehtoja ja terveellisyyskin on ihan mukava lisä. On kuitenkin vaikea olla hymyilemättä sille, miten henkilökohtaiselle tasolle keskustelut ravinnosta ovat menneet. Käytännössä katsoen ostoskorin sisältä määrittelee millainen ostaja on ihmisenä. Olen pyrkinyt tekemään ns. onnistuneita valintoja, mutta aina jokin menee pieleen. Tässä muutamia esimerkkejä:

Leipä + light -levite + light- juusto

Tämä saa mm. karppaajat, paleo -ihmiset ja raskaamman tason puhtaan edustajat varpailleen. Lähtökohtana on siis hyvä energialähde niin hiilihydraattien kuin kuitenkin suhteen. Toisaalta leipä kuuluu prosessoituihin ruokiin, ja vilja se vasta onkin todellinen demoni.

Ja tuo kevyempi levite.. periaatteessa kyseessä pitäisi olla terveellisempi vaihtoehto, sillä tuotteeseen on kuitenkin lisätty mukavat määrä omega3 -rasvahappoja. Ja lisäksi maku on siedettävä. Mutta ei tässä vielä kaikki! Kyseessä on kasvipohjainen levite, eli margariini. En siis ole valinnut oikeaa voita, sillä kolesteroliarvoni eivät pysyisi kohtuullisina. Toisaalta voi on kaikkea muuta kuin vegaanista, eli ei sekään olisi hyvä vaihtoehto.

Syntilista ei lopu vielä: käytän päivittäin leivän päällä juustoa, ja vieläpä paheellista light-juustoa. Syynä on jälleen kolesteroli. Sen lisäksi etten suosi vegaanista vaihtoehtoa, olen valinnut prosesssoidun tuotteen. Nyt kun tämän kaiken sain kirjoitettua, saa nähdä mutustelenko iltapalaleipiä kyyneleet silmissä huutaen: ”Antakaa minulle anteeksi!!”.

Soijatuotteet

Nyt saan varmaankin tyytyväisiä nyökkäyksiä vegaaneilta. Soija on mukavasti täysin kasviperäinen vaihtoehto, eikä myöskään sisällä eläinperäisille tuotteille ominaisia kovia rasvoja. Myös muuten vain maidotonta ruokavaliota suosivat laittavat rastiin kohtaan ”hyvä”. 

Vaan siihen se ilo loppuukin. Soijan viljeleminen ei aina ole eettisimmästä päästä ekologisuudesta puhumattakaan. Suosin myös käsiteltyä soijaa, joka vasta pahasta onkin. Ties mitä tapahtuu seuraavalla kerralla kun innostun soijarouhetta hyödyntämään. Lisäksi soija tunnetusti sisältää kasviestrogeenejä, jotka myös ovat terveydelle (kuulemma) haitaksi. Minulle voi pahimmassa tapauksessa kasvaa rinnat. Tosin huomasin jonkin aikaa sitten vahingon jo tapahtuneen, eli jyrkkä alamäki lienee saavutettu.

Kahvin vähentäminen → limut

Kahvi.. toisina päivinä se julistetaan terveelliseksi, toisina ei. En ole vielä ehtinyt tarkastaa kumpi päivä tänään on. No, minäpä onnistuin vähentäämään päivittäistä kahvimäärää kahteen mukilliseen, eli n. 50%:n vähennys tuli. Kahvin vastustajat, voisitteko hieman kehua minua? En tosin ole kokenut mitään suuria terveyllisiä hyötyjä, paitsi että mieleni tekisi kyllä juoda vielä pari mukillista lisää. Jos se on hyvä merkki, siinä olisi yksi terveydellinen hyöty. Pääkopassa tosin leijailee pienoinen turhautuneisuus.

Eli vähemmän kahvia, hienoa! Mutta mitä sitten otan ”eväsjuomaksi” kirjastoon? Alkoholia ei paikalla saa pitää, eikä sellainen oikein houkuttelemaan aamutuimaan. Kivennäisvesi kyllästyttää nopeasti, vaikka sitäkin satunnaisesti testaan. Hei.. limu voisi olla mukavaa vaihtelua! Koska sokeriversioita en harrasta, on vaihtoehtona light -limu. Tosin tuo satunnaisuus vain muuttui säännölliseksi, eli päivittäiseksi. Suomennos: kittaan light-limuja lähes päivittäin. Ns. puhdasta ruokaa suosivat oletettavasti lyövät päätään pöytään. Muista en tiedä..

Banaani, vaan ei luomu..

No niin! Nyt löytyi tuote joka on ns. luonnollinen eikä aiheuta biojätettä kummoisempia jälkiä. Joko kaikki ovat tyytyväisiä? No ei. Nyt karppaajat totevat sormi ojossa ”soo soo!”. Paleo -henkilöt kai raapivat päätään, ainakin VHH -linjan edustajat. Vegaanit ovat tyytyväisiä.

Aivan puhtain paperein en selviä tälläkään kertaa. Ostan nimittäin ns. tavallisia banaaneja, en luomua. Syy ei suoranaisesti ole hinnassa, sillä ero yksittäisten banaanien kohdalla ei ole merkittävä. Mutta luomuversiot ovat aivan liian kypsiä! Kuulun nimittäin niihin friikkeihin, joiden mielestä banaani ei saa olla yhtään liikaa tummunut. Eli pieleen meni.

Pavut → lisää jätettä

Pavut salaatissa olivat todella hyvä idea. Ei teollisesti käsiteltyä soijaa tai muutakaan vastaavaa. Samaan pakettiin kuului myös mukava määrä hiilihydraatteja, kuituja ja reippaasti proteiinia. Ja suurena plussana tietenkin edullisuus jopa luomuversioiden kohdalla! Niin, myös maku oli kohdallaan ja papulajiketta vaihtamalla säännöllisesti kyllästyminen pysyi poissa.

Mutta sitten.. kaappiin ilmestyi peltipurkki jos toinenkin. Paheellisempaa muovijätettä ei tullut, mutta metallijätettä senkin edestä. Onneksi Pirkan tarjonta pelasti, mutta valitettavasti Lidl on enemmän ns. matkan varrella. Lisäksi tuo luomun suosiminen on satunnaista, eli ties mitä hirveyksiä vastuuton ostopäätökseni saa aikaan. Ai niin, esimerkiksi kikherneet eivät taida olla aivan lähiruokaa..

Pohdintaa

Mitä oikein yritän kertoa tällä, aina masentavaan loppuratkaisuun päätyvällä tekstillä? Kannatan jonkinlaisen ”perusrungon” käyttämistä ruokaostoksia tehtäessä. Tällä tarkoitan siis lähiruuan suosimista jos sellainen käy helposti, runsasta kasvisten käyttöä ja ruuan valmistamista itse mahdollisimman usein.

Vaikka teksteissäni onkin ajoittain piikittelevä sävy vegaaniutta kohtaan, en todellakaan vastusta vegaanisia vaihtoehtoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että vegaanisellakin vaihtoehdolla on kääntöpuolensa, oli se sitten ekologisuudessa tai terveellisyydessä. Kannatan myös ns. puhtaan ruuan suosimista, mikä omalla kohdallani tarkoittaa teollisesti prosessoitujen ruokien välttämistä, toisin sanoen eineksiä ja sitä nk. ”roskaruokaa”. Toisaalta sorrun jatkuvasti moniin, ei niin puhtaisiin vaihtoehtoihin.

Ongelmana vain on, että mitä ikinä sieltä kaupasta nappaakaan mukaan, aina löytyy joku, joka on valmis kritisoimaan ostoskorin sisältöä. Ja tavallisesti kritiikki johtaa siihen, että ostaja on tavalla tai toisella huono ihminen. Minun suhdettani ruokaan kritisoitiin aikoinaan kieroutuneeksi, ja olen kieltämättä samalla kannalla. Toisaalta ruuan siirtäminen ns. hyvän ihmisen määrittelijäksi ei tunnu aivan terveeltä sekään. Kuka OIKEASTI tekee päivästä toiseen 100%:sesti täydelisiä valintoja? Niin no, ehkä täysin omavaraisesti elävä ihminen jos rehellisiä ollaan.

Kyllä, tiettyjä raameja kannattaa noudattaa jo oman terveyden vuoksi. Mutta loppujen lopuksi ruoka on polttoainetta, jonka voimalla ihmiskeho toimii asianmukaisesti. Mutta edes se vähän laadukkaampi polttoaine ei muuta ketään yli-ihmiseksi. Olen puolittanut kahvinkulutukseni, mutta sille tuulelle sattuessani olen aivan samanlainen, äärimmäisen rasittava ihminen kuin suuremman kahvimäärän kera. Eli matka ns. paremmaksi ihmiseksi taitaa vaihtaa reittiään ruokakaupoista jonnekin muualle.