torstai 15. syyskuuta 2022

Palaan opintojen pariin: Huono idea vai erittäin huono idea?

 Vauva-arki sai taas hieman uutta lisää, tai oikeastaan paluuta "edelliseen elämään": palasin opintojen pariin. Mainittakoon että palasin työelämässä tarvittavia opintojen pariin. Toki pari muuta aihepiiriä kiinnostaisi paljon enemmän, mutta pitännee priorisoida. Näen opinnot jatkon kannalta yhtä tärkeänä kuin tilille säästetyt eurot. CV:ssä jokainen merkintä on töiden saamisen kannalta tärkeää. -Minä kun eksyin aloille joihin ei vain pääse. Toisaalta kaukana menneisyydessä ovat ajat joina työpaikka todellakin löytyi paikan päällä kysymällä. Vauva-arki, treenaaminen ja opiskelu: olenko mennyt haukkaamaan liian ison palan. -Taas kerran.. 

Hieman jännittää..

Tai ehkä vähän enemmänkin. Pidän opiskelusta, tosin olen pitänyt myös edellisistä työpaikoistani. Toisaalta olen pitänyt niistä ehkä juuri siksi, koska niihin on liittynyt tavalla tai toisella opiskelu, tai vähintäänkin "kartalla" pysyminen. Opiskelu on minulle melkein nolostuttavan tuttua. Toisaalta pitkä kokemus opiskelusta sekä säännöllinen lukeminen ja kirjoittaminen auttavat paljon. Moni asia menee osaksi rutiinilla. Aihealue jonka opintoja suoritan, on myös melko tuttu. 

Jännitän kuitenkin. Onko minusta tähän? Myönnän että haluaisin saada hyviä arvosanoja, mutta varaudun siihen että rimaa on laskettava. Etuna on melko korkea motivaatio sekä kiinnostus aihepiiriin. No, pari muuta kiinnostaisi tietenkin enemmän, mutta hyvä näinkin. Yritän parhaani mukaan tehdä tehtäviä aina sopivan hetken tulleen saadakseni pöytää siistittyä. Älkää vaan kysykö miltä pöytäni konkreettisesti näyttää.. Todennäköisesti opiskelutuokiot ovat lyhyitä, mutta niitä saa päivään useita. 



Varovainen aloitus

Koska vauva-arki on sisällöltää edelleen hieman ympäripyöreää, katsoin viisaammaksi aloittaa kolmen opintopisteen kurssilla. Näin saan pehmeämmän aloituksen sekä harjoitella päivärytmin saamista sellaiseksi, että myös opiskelu onnistuu. Mutta koska olen muutosten suhteen erittäin hitaasti lämpiävää sorttia, katsoin parhaaksi aloittaa kolmen opintopisteen laajuisella kurssilla. 

Riippuen miten aloitus sujuu, kokeilen hieman laajempaa kurssia tämän jälkeen, mutta en edes yritä ottaa esimerkiksi kahta kurssia samalla ajalle. Koska ensisijainen työni on olla 24/7 äitinä Juniorille, opiskelu on ns. sivutoimi. Ehdin varmasti opiskella intensiivisemminkin tulevina vuosina jos sellaiseen tulee tarve ja mahdollisuus. Jotenkin minun on vaikea kuvitella että osaisin jättää opiskelun tai ylipäänsä uuden opettelun..  

Lapsi on edelleen priorisoitu

Tämä oli alkujaankin itsestäänselvyys. Juniori on edelleen etusijalla, muut projektit menevät hänen ehdoillaan. Toisaalta Juniori on todellakin helppo vauva, minkä vuoksi energiaa riittää muuhunkin. En yritä leikkiä sankaria, mutta opiskeluni tai muukaan sellainen toiminta mikä ei liity lapseen ovat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisia. Näin ollen en ainakaan nyt ota erilistä "lapsivapaata" koska en edelleenkään koe tarvetta sellaiseen. 

Toisaalta tätä kaikkea helpottaa myös se, miten asiat ovat hoidettavissa. Etäopiskelu on vauvankin kanssa melko toimiva ratkaisu. Voin hyvin kuunnella luentoa sekä syöttää Junioria tai kiikuttaa sitteriä jos nokosten aika sattuu samaan aikaan. Toki leikkiminen lapsen kanssa on luennon aikana hieman vaikeaa, mutta kyse on 1,5 tunnista. Ehkä tuollainen aika on kohtuullinen huomion jakamiseen. 




Ajanhallinnan ja arjen suunnittelun merkitys

Ajanhallinta ja suunnitelmallisuus ovat pitkään olleet ainakin itselleni tärkeitä työvälineitä ylipäänsä siihen että saan asiat tehtyä. Olen todella huono hyppäämään vanhoista rutiineista uusiin. Tosin leirityö on poikkeus. Leirityöhön liittyvä selkeä aikataulu sopi minulle erittäin hyvin mainiosti! Kun itse laadin aikatauluja, projekti tuntuu haasteellisemmalta. Toisaalta en mielelläni elä päivästä toiseen minuuttiaikataululla. Onneksi imetyshetket pakottavat pysähtymään. 

Voin rehellisesti todeta että näin parin päivän työskelyn jälkeen opislelun liittäminen vauva-arkeen ei ainakaan tunnu helpolta. Toisaalta uskon että saan muokattuani päivät sellaisiksi, että opiskelukin onnistuu. -Joskin pienissä erissä. Pidemmän päälle on kuitenkin mentävä vauvan ehdoilla. Onneksi Juniorin kohdalla taktikointi on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi syöttämisen ajoittamista sopivalle ajalle. Päiviuniaika ei tosin ole hyödynnettävissä, sillä Juniori ei ole kanssani aivan samaa mieltä pidemmistä unista muulloin kuin vaunulenkillä ja yöllä. 

Asiat jotka muuttavat päivän kulkua ovat yksinkertaisia ja yleensä pakollisia. Sellaisia ovat päivät joina esimerkiksi siivoan tai laitan ruokaa. Jälkimmäisen toteutan tekemällä ruokaa useammaksi päiväksi. Ns. laiskan ihmisen taktiikka siis. Tämä ominaisuus aikoinaan saikin aikaan reseptit kategoriassa "helppoa, edullista ja vegaanista". 

Miten hyvin päivän aikana saa tehtyä riippuu siis paljolti suunnitelmallisuudesta ja ajanhallinnasta. Olen kantapään kautta oppinut, että päivää ei kannata ahtaa liian täyteen aktiviteetteja. Vaikka "listan" jokainen kohta saisi rastin ruutuun, lopputuloksena voi olla väsyminen. Myönnän pitäväni siitä, että saan paljon aikaiseksi. Ehkä suorittaja -puoli nostaa tällöin päätään. Toisaalta sekä minä ja uskon että Juniorikin tarvitsee säännöllistä kiireettömyyttä. 

Käytännön tasolla otan tietyt hetket joina keskityn kurssitehtävien tekemiseen. Yritän tehdä pakolliset/ suositeltavat kotityöt alta pois hyvissä ajoin sekä miettiä miten paljon aikaa mihinkin menee. Hyödynnän myös imetyshetkiä kurssimateriaalien lukemiseen. Vaikka kurssitehtävät ovat pääasiassa esseitä ja joskus verkkotenttejä, materiaaleihin perehtyminen auttaa merkittävästi esseiden kirjoittamisessa. Yliopistossa taktiikkaani oli ottaa kirja tuntemattomana selailtavaksi kun kirjoitin. Kaivatun informaation löydyttyä kirjoitin kohdan viitteineen muistiin. Tämä oli silloin toimiva keino, mutta nykyisissä olosuhteissa vie liikaa aikaa. 

Varasuunnitelmia?

Oikeastaan ainoa varasuunnitelmani on, että minun ei ole pakko onnistua. Jos opiskelu tässä vaiheessa käy liian haasteelliseksi, voin jatkaa opintoja myöhemmin sopivammalla ajalla. Tässä kuitenkin hyväksyttävä sekin tosiasiassa, että yksinhuoltajan roolissa ns. kaikkea mahdollista tekevän "superäidin" status ei ole kannattavin tavoiteltava asia. Olen ennen äidiksi tuloa juossut päin puuta sen verran useasti, että lapsen kanssa en halua toistaa ainakaan samoja virheitä. Ei hätää, keksin varmasti uusia virheitä. 

Miksi en keskity vain tähän aikaan ja vauva-arkeen? Syitä on sekä itsestäni tulevia että ulkoisia. Kaipaan myös "omia" projekteja ja asioita joissa voin kehittää osaamistani. Pidän tavoitteellisuudesta, mutta olen vuosien mittaan oppinut liittämään tekemiseen rentouden. Tosin opiskelusta rentous on ajoittain kaukana. Vaikka haluan olla lapselleni riittävän hyvä äiti ja olla läsnä, kaipaan tosiaan myös jotain omaa. -Niissä määrin kuin ne omat projektit ovat liitettävissä vauva-arkeen. Ulkoisena tekijänä on työllistyminen. Koska koronan jälkeen tuli uusia globaaleja haasteita, töiden saaminen ei ole itsestäänselvyys. Kaipaan ns. oman alani töitä, mutta työajat eivät ole pienen lapsen kanssa aivan helposti järjestettävissä. "Vara-ammattini" tuntuu kuitenkin työnä mielekkäältä ja panostamalla nyt alan opintoihin voin lisätä osaamistani. 



Varasuunnitelmaksi voisi siis kiteyttää jälleen rentouden sekä ajatuksen siitä, ettei maailma kaadu siihen jos en nyt onnistu. Toisaalta pidän opiskelusta ja kieltämättä haaveilen työstä johon liittyisi säännöllistä perehtymistä ja tutkimista. Vaikka graduni ei ollut menestys, silti puolisala haaveilen tutkimustyöstä esimerkiksi teologian, historian tai valtiotiedein parissa. Tällaisiin ajatuksiin voin vain todeta, että varasuunnitelmiin on hyvä lisätä keskittyminen juuri tämän hetken projektiin, eli tämänhetkisen opintokokonaisuuden täydentämiseen. 

Näillä eväillä eteenpäin, mutta täydennän niitä myös helpoilla, edullisilla ja (usein) vegaanisilla ruuilla joita teen useaksi päiväksi.

Mukavaa päivää kaikille ja voimia loppuviikkoon! 


1 kommentti:

  1. Moikka! Julkaisin blogiini lyhyen tekstin "Mieti jos pankkitili täyttyisi yhtä nopeasti kuin pyykkikori" ja haastan sinut käymään vastaamassa tekstin alla olevaan kysymykseen, koska oon utelias! 😍

    Mukavaa Syyskuun jatkoa!🧡

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista