keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Kun meinaa naurattaa vaikkei saisi..


Taas olisi pienen ripittäytymisen aika! On tilanteita, joissa pitäisi kyetä ainakin 99%:seen myötätuntoon. Tällöin kyseistä tilannetta ei missään tapauksessa saisi kokea edes vähän huvittavaksi. Valitettavasti kuulun heihin, joilla asianmukainen käytös vaatii todella kovia ponnisteluja.. Tässäpä jokunen esimerkki tilanteista, jolloin naaman pitäminen peruslukemilla tai myötätunnon ylläpitäminen käyvät jo vaikeiksi..

Kiukkuiset lapset ilmeineen ja kommentteineen..
Tietenkin pitäisi harmistua lapsen puolesta. Hänellä on kurja fiilis, häntä potuttaa ja elämä kokonaisuudessaan tuntuu epäreilulta. Mutta valitettavasti keskenkasvuiset tuppaavat ilmaisemaan harminsa hivenen koomisesti, ja/tai tekemään vielä koomisempia ilmeitä. Paras on edelleenkin alahuulen työntäminen törrölleen ja pään painaminen niin tiukasti rintaa vasten että sirorakenteisinkin lapsi tekee itselleen kaksoisleuan. Ja päälle jalan polkeminen..

Kuvahaun tulos haulle maggie simpson angry


Yritä tällaista kohdattuasi sitten pitää naama 100%:sen vakavana! Ja tiedän tosiaan että tilanne voi olla äärimmäisen epämukava niin lapselle kuin vanhemmalle. Se tästä hankalaa tekeekin, kun ilmeet ja lausahdukset meinaavat väkisinkin pistää nauruksi. Listan kärjessä on edelleenkin pikkupojan parkaisu bussissa: ”Aurinko paistaa liikaa ja pippeli on huonosti!!!”

Kun luennoitsija sairastuu..
No voi surku.. toivottavasti toipuu pian! Kaiken myötätunnon kuitenkin tahtoo deletoida luennon peruuntuminen, mikä käytännössä tarkoittaa vapaata. Vaikka harva luennoitsija jättää korvaavat tehtävät antamatta, luennoitsijan potema kausiflunssa on silloin tällöin valitettavasti myös tervetullutta vaihtelua.. Jep, hyi minua!! Ja kyllä, asennoidun näin lapsellisesti aikuisiälläkin.



Kuvahaun tulos haulle thermometer


Kun (minua) häiritsevät luistelija menee nurin..
No voi harmi! Joku on yleisövuorolla vetänyt siksakkia, luistelemista suoraan kohti vailla tietoakaan väistämisestä. Ja sitten hänen taidonnäytteensä (jotka aiheuttivat jo monet vaaratilanteet) päätyvä kaatumiseen. Hah! Toki jos pahempi haaveri sattuu, pakko siinä on mennä katsomaan selviääkö henkilö omin avuin, mutta tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Joskus tällainen jäänkäyttäjä on kyllä ystävällisesti luistellut meikäläistä päin niin, että jo valmiiksi telottu polvi sai uuden tärskyn. Anteeksipyynnöstä edes pikaisena ”sori” -kuittauksena ei ollut tietoakaan. Kyllä, ilmeisesti pahoitin myös mieleni!


Kuvahaun tulos haulle homer simpson laughing


Yhteenvetoa
Sitten tuomion aika: Onko tällainen nauruherkkyys merkki empatian, käytöstapojen, kypsyyden ja/tai esimerkiksi tilanteen tulkintakyvyn puutteesta? Uskallan väittää että ei. Toki meille ihmisotuksille on lapsesta pitäen opetettu tietyt, tilanteeseen sopivat käytöstavat sekä tapoja reagoida erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin. Tämä asiat onnistuvat periaatteessa ainakin ulkoisesti, mutta valitettavasti paraskaan kasvattaja ei käsittääkseni kykene muokkaamaan jälkikasvunsa ajatusten kulkemista. Ja kuten arvata saattaa, harva meistä kypsistä aikuisistakaan toimii aivan mekaanisesti.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson robot


Kunhan ilme pysyy peruslukemilla verbaalisen ulosannin ohella, eiköhän se pieni tirskahdus tai hiljainen ”jes” -hihkaisu ole ihan sallittua sille tarkoitetuissa olosuhteissa. En minäkään menisi päin naamaa toisille naureskelemaan.. vielä? Olkaamme siis vapaasti ihmisiä heikkouksiemme kanssa, yritetään vain muistaa kääntää edes päätä ja peittää kädellä suu, ettei tirskahdus väärässä paikassa väärään aikaa tapahdu liian äänekkäästi..

Kuulostaako ilmiö tutulta? Alkaako teitä koskaan hymyilyttämään väärässä paikassa väärään aikaan?

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa hävettävän tutulta. Olen se syntisäkki, joka toisen kaatuessa päästää ensin tahattoman tyrskähdyksen ja vasta sen jälkeen kysyy, että sattuiko. Koulussa sijaistaessani yläasteelaiset pojat ovat heittäneet luokassa todella mustaa huumoria, ja en ole voinut jatkaa lausettani höhötykseltäni. Koetapa siinä sitten torua törkeistä vitseistä!

    https://aatenarikka.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Voi ei.kuulostaa tutulta! Nim. joskus "opehommissa" naurahdin oppilaan heittämälle vitsille, joka sisällöltään olisi johtanut puhutteluun :D Oppilaat tuppaavat olemaan siinä mielessä pirullisia, kun tiedostavat selkeästi että opekin on ihminen :D

    VastaaPoista