Ja sitten liikkumiskuulumisia. Taitorullaluistelussa jouduin palaamaan hieman perusasioihin ja lukuisiin toistoihin. Tajusin harjoittelutapani olleen pahasti vinossa, sillä yritin liian vaikeita liikkeitä (hyppyjä siis) ilman riittäviä valmiuksia. Ehkä merkittävimpiä puutteita tähän mennessä ovat olleet ylävartalon hallinnan puuttuminen ja arkuus. Erityisesti alastuloissa ja joissain käännöksissä liikkumiseni on hieman horjahtelevaa ja heiluvaa. Kun rullikset eivät ole jalassa, yritän keskittyä keskivartalon, erityisesti selän vahvistamiseen mahdollisimman ahkerasti. Nyt uutena liikkeena on tullut lankutus niin paljon käsien varassa kuin mahdollista sekä joogan puolelta heinäsirkka -asento. Erityisesti axelin ja salchowin kohdalla teen niin paljon "valmistavia" hyppyjä kuin kärsivällisyys vain antaa myöten. Hyötynä tässä on se, että pikku hiljaa uskallan hypätä hieman rohkeammin, ja ryhti pysyy harjoittelun myötä paremmin. Yleensä kokeilen muutamia kertoja varsinaista hyppyä, mutta näiden esiasteiden harjoittelemiseen käytän aikaa niin paljon kuin tarpeen on. Pirueteissa on pientä edistystä, ja toissapäivänä innostuin testaamaan vaakapiruettia. Eihän se tietenkään onnistunut, mutta lähtö oli lupaava. Seuraavalla kerralla uudelleen siis.. Myös rittiä hypin niin pitkään että korkeutta alkaa löytyä. Lopuksi kokeilen muutaman kerran kaksoisrittiä.
Muussa harjoittelussa sen sijaan on tapahtunut hieman selkeämpää edistystä, mikä kieltämättä piristää. Yritän ottaa vaikutteita HIIT:stä, ainakin jossain määrin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että "kuntopiirimäisessä" harjoittelussa pyrin tekemään eri lihasten harjoittamisten välillä jotain sykettä nostavaa, eli hyppimistä, spurtteja tms. Myös axel-kaksoisritti -yhdistelmä on hyvä vaihtoehto, sillä sykkeen nostamisen ohella pääsee harjoittamaan keskittymiskykyä. Vielä kun jäällä tai rulliksilla saisi onnistumaan.. Operaatio keskivartalon vahvistaminen on tuottanut tuloksia varsin pienessä ajassa. Mitään lihasten kasvattamista en tavoittele, haluan lähinnä voimaa ja kropan toimivuutta. Niin, ja mahdollisimman vähän selkävaivoja. Olen tosiaan yrittänyt lankuttaa ja tehdä heinäsirkka-asentoa, missä jalkojen pitäminen vierekkäin ei muuten ole aivan helppo juttu! Lisäksi olen harjoitellut käsien varassa istumista jalat naisellisesti harallaan tai eteenpäin ojennettuna. Vaihto näiden kahden välillä ei tosin onnistu (vielä?). Eilen ensimmäisen kerran elämässäni pääsin siltaan kaadosta suoraan, ei vain toinen käsi edellä. Pääsen kyllä ponkaisemaan jalkani yli, mutta varsinainen puolivoltti ei sentään onnistu. Kunnonkohotuksen puolella on myös tapahtunut oikein mukavaa edistymistä. Keväällä aloitettu hölkkä kattoi aluksi kilometrin, nyt kolme. Mäkispurteissa oli aluksi muutama toisto, nyt seitsemän putkee tai kaksi viiden sarjaa. Urheilukentän katsomon pikkuportaat tuli juostua eilen edestakaisin 15 kertaa, eli alkuperäinen kolme kertaa on moninkertaistunut kivasti. Mainittakoon ettei portaita ole montaa (10-13?). Jos masokistisuuskohtaus iskee, voisin yrittää juoksua vaikkapa 2-3 minuutin ajan.
Ja vähän muutakin elämäntaparemonttia on tullut tehtyä, nimittäin ruokavalioon liittyen. Ei, se ei liity suolan vähentämiseen, sillä yritän pitää tavoitteeni realistisina. Teille jotka tykkäätte googlettaa blogiani käsitteellä" "pro ana", joudun tuottamaan jälleen pettymyksen, ainakin osittain. Näin 31-vuotiaana aineenvaihduntani todennäköisesti alkaa hieman hidastua, minkä vuoksi halusin tehdä pikaisesti ns. varatoimenpiteitä. Olen syömisten kanssa aamupalaa laskematta huolimaton, ja energiamäärä jää helposti liian matalaksi. Nyt vajaan viikon ajan olen nostanut energiamäärää hiljalleen pähkinöitä lisäämällä ja nauttimalla energiapitoisempia ruokia. En edelleenkään saa syötyä suuria ja raskaita aterioita, siispä pähkinät ja proteiinin lisäys ovat olleet sopiva ratkaisu. En jaksa kaloreita pahemmin laskea, mutta tällä arviolta 300-500 kcal:n lisäyksellä olo on ollut energisempi ja vaatteet mahtuvat hyvin päälle! Nostaminen jatkuu vielä. Ns. tavoitemäärän arviointi on hieman hankalaa sillä en viitsi liikaa laskea, mutta sellainen selvästi yli 2000 kcal, ehkä 2200 ilman "sivuvaikutuksia" on tavoitteeni. Pieni mainos maapähkinöiden puolesta, vaikka ne eivät pähkinöitä olekaan: antavat kivasti makua ja minulla ainakin ihon kunto on parantunut. Toki tuon ns. tavoitemäärän arviointi jää ilman tarkkoja laskelmia ympäripyöreäksi, mutta taktiikkani on tehdä lisäyksiä säännöllisesti, syödä 3-4 tunnin välein jne. Sokeria kulutan laiskasti, mutta en kiellä sitä itseltäni. Ehkä kaloreiden sijaan voisin asettaa tavoitteekseni syödä ilman suurempia vaikutuksia vaikka jopa kolmasosan enemmän kuin nykyään. Haluaisin nyt korostaa, että kyseessä ei ole laihdutusyritys, vaan keino lisätä hyvinvointia ja ehkäistä mahdollista säästöliekkiä. Todellinen ihmiskoe siis!
Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti