Kohti kesätreeniä!

Kesäkuntoilu on viimeinkin päässyt alkamaan! Tosin määrän ja tehokkuuden suhteen on parannettavaa, mutta kenties asteittainen eteneminen on järkevä vaihtoehto, etenkin kun ylävartalon treenaaminen johti miltei seuraavana päivänä pieneen tulehdukseen. Käyhän se näinkin.. Vaikka pyrin liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti, yritän linkittää erilaiset kuntoilumuodot taitoluistelun ja taitorullaluistelun tukemiseen. Toisaalta tankotanssille ja muulle akrobaattiselle liikunnalle olisi hauska antaa enemmänkin aikaa, mutta realismin harmillinen olemassaolo tahtoo luoda omat rajoitteensa. Niin, ja ikä, tekijä mitä en haluaisi myöntää. Toisaalta hyväksyn iän aiheuttamat mahdolliset rajoitteet vasta kokeilemisen jälkeen, en ennakkoon. Myönnän että kroppa protestoi ajoittain erityisesti selän alueelta. Toki joidenkin liikkeiden kanssa on oltava varovainen, mutta pyrin silti kokeilemaan myös "ääriliikkeitä" varoen. Mahdolliset haitat minimoidakseni panostan mahdollisimman paljon lihaskunnon kehittämiseen, mikä selän kohdalla ei tosin tunnu aivan helpolta. Kuulun siihen (oletettavasti) enemmistöön, joilla vatsalihakset ovat hyvässä kuosissa, mutta selkälihakset sitten ovatkin vähän vähemmän hyvässä kunnossa. Itse koen selkälihasten harjoittamisen todella hankalaksi, sillä liikkeen kohdistaminen nimenomaan selkälihaksiin tahtoo olla vaikeaa. Esimerkiksi jalkoja nostaessa aktivoituvat helpoimmin takareidet ja pakaralihakset, mutta onneksi selkälihakset ovat vähitellen alkaneet löytyä. Lisäksi toistoja tarvitaan paljon jos haluaa, että lihasten käyttäminen "tuntuu". Olisiko kenelläkään antaa neuvoja selkätreenin suhteen?

Taitorullaluistelua olen harjoitellut melko aktiivisesti, tosin tänään oli välipäivä. Lajin hyviä puolia on riippumattomuus jääajoista. Miinuksena tulee lähinnä säävaraus ja sopivan harjoittelupaikan löytäminen. Itse olen löytänyt kohtuullisen harjoittelupaikan yhden koulun pihalta, mutta tila alkaa olla liian pieni. Seuraavalla kerralla yritän saada aikaiseksi testata erästä toista paikkaa, missä tilaa olisi enemmän. Kaltevuus vaihtelee hieman, mutta hyvällä onnella ei häiritsevästi. Nyt kun olen päässyt jonkin aikaa harjoittelemaan, on tavoitteiden asettaminen hieman helpompaa. Tosin tavoitteet ovat enemmänkin harjoittelusuunnitelmia, kuin asioita joiden on ns. pakko onnistua tiettyyn ajankohtaan nähden. Askelissa sisäkolmoset ovat ulkokolmosia haasteellisempia, mutta yritän tehdä toistoja vaikkei liike olisikaan "kiva". Rittiaskeleet menevät jo paremmin, ja tilan salliessa vauhtia voisi hieman lisätä. Tosin jalkojen asettaminen ristiin vaatii vielä keskittymistä. Kantakäännöksiä on tullut tehtyä, mutta liike menee varsin mekaanisesti. Hypyissä axel ja kaksoissalchow ovat ns. prioriteetteina, mutta muiden hyppyjen kohdalla harjoittelen ryhtiä ja korkeutta. Axelin ja kaksoissalchowin kohdalla teen mahdollisimman paljon "valmistavia" hyppyjä", eli valssihyppy rittiasentoon, samoin myös salchowin. Tosin rotaatioasento lienee oikeampi ilmaus? Jotenkin tuntuu hassulta, kun axeliin ja kaksoissalchowiin liittyvät virheet ovat tasan samoja kuin jäällä! Teoreettisesti tiedän miten hyppyyn pitäisi lähteä, mutta rullisekset jalassa se ei onnistu. -Vielä? Toisaalta hyväksyn sen, että olen kaikkien ei täydellisen varmojen liikkeiden kanssa todella arka. Sen kuitenkin jouduin itselleni myöntämään, että yrittämisen määrä on varsin vähäinen niissä liikkeissä, joissa työtä on tehtävä enemmän. Toissapäivänä päätin (ainakin niin pitkäksi aikaa kuin muistan) tehdä toistoja 3-4 sen jälkeen, kun mieleen nousee ajatus vaihtaa liikettä. Piruetit ovat edelleenkin vaikeita, mutta pientä edistystä tapahtuu kunhan maltan kokeilla uudelleen epäonnistumisista huolimatta. 

Entä muu harjoittelu? Välillä toivoisin että minulla olisi se nk. personal trainer kertomassa mitä tehdä. Ei-asiantuntijana treeni tahtoo mennä lähinnä tietyin väliajoin tapahtuvan toistumisen perusteella. Toisin sanoen tekniikkaa harjoitellaan niin ja niin usein, voimaa tietyin väliajoin ja kestävyyttä myös. Uskallan väittää, että itsekurini harjoittelussa myös motivaation puuttuessa on mukavalla tasolla. Toisaalta en ole vakavasti kilpaurheilija, vaikka harrastelijatasolla kyllä. Haluaisin kieltämättä päästä taitoluistelussa Silver -tasolta Gold -tasoon, mutta työtä on tehtävä paljon, eikä tuntimääräkään takaa onnistumista. Jostain syystä kestävyysharjoittelu (juoksu, pyöräily yms.) on vaikea saada toteutettua. Kyseessä on puhdas motivaation puute, mikä ajoittuu aloittamiseen. Toisaalta taidan tehdä asiasta vaikeamman kuin se todellisuudessa on. Kestävyyttä voi harjoittaa monella tapaa ja monissa lajeissa. Esimerkiksi sulkapallo olisi todella hyvä vaihtoehto. Siispä pelikavereita houkuttelemaan.. Vaikka taitoluistelu ja taitorullaluistelu painottuvat jalkoihin, myös keskivartalon lihasten kunnolla on suuri merkitys. Kuten alussa mainitsin, selkä on ongelma-alueeni. Kun lihakset heikkenevät, hyppyharjoituksissa tasapaino katoaa ja hyppy päätyy "kumarrukseen". Toivottavasti löydän tähän ongelmaan ratkaisuja tai sopivan rinnakkaislajin, jota voin jatkossa harjoittaa. 

Aiemmin kirjoitin ympäristön hyödyntämisestä harjoittelussa. Luontoa olen hyödyntänyt laiskasti, mutta muita vaihtoehtoja kyllä. Taitorullaluistelua olen tosiaan harjoitellut lähellä olevan koulun pihalla olevalla pienellä "koripallokentällä". Näin kesäaikaan on mukavampi harjoitella ulkosalla, ja hintakin on salimaksua edullisempi (huimat nolla euroa!). Nykyisellä asuinpaikallani harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut vaikeaa, sillä parkkipaikat ovat huonossa kunnossa ja maasto turhankin loivaa. Olen vieläkin töyssyjen suhteen herkkä, joten kovin kuoppaista ei saisi olla. Yhden kaipan pihalle on tehty uusi parkkipaikka, mutta kiitos laajennettujen aikioloaikojen, kellonajan suhteen suhteen on oltava täsmällinen. Kymmenen vuotta takaperin olisi varmaan ollut pokkaa kokeilla parkkihalleja, mutta näin kolmekymppisenä tarvitsen jo henkistä tukea. Kodin ohella käytössä on tällä hetkellä kolme eri liikuntapaikkaa. Urheilukenttä portaineen, urheilupuisto jossa on lenkkipolku ja kuntoilupiste sekä palvelutalo, jonka liikuntapaikka on avoimessa käytössä, kunhan asukkaat itse eivät ole sitä käyttämässä. Jälkimmäisessä kuntoilulaitteet ovat todella hyvässä kunnossa, ja "temppurataa" voi hyödyntää vaikka koko perhe. Urheilupuisto on myös monipuolinen, sillä lenkkipolulla voi hölkätä (joku saisi potkia ahterilleni että saisin aikaiseksi hölkätä!) ja kuntoilupisteellä voi hyppiä, temppuilla ja tehdä ylä -ja keskivartalon treeniä. Hiekka-alue riittää hyvin niin tekniikka -kuin kuntohyppelyyn. Urheilukentällä voi juosta hieman pienemmän lenkin kerrallaan, mutta katsomon rappuset ovat mitä parhain paikka tehdä porrastreeniä aina hyppelystä nousuihin! Pienissä rapuissa voi taas tehdä motoriikkaharjoituksia, kuten kaksi ylös, yksi alas jne, kaksi hyppyä ylös, yksi alas, juoksua sivuttain jne. Mielikuvitus (ja masokismi) on rajana. Nurmella voi tehdä kärrynpyöriä, hyppyjä, ylävartalon harjoitteita yms. jos muita haroittelijoita ei ole liikaa paikalla. Ulkopuolisena on tosiaan otettava huomioon eri lajien ja seurojen edustajat. Luonnon hyödyntäminen on vielä suunnitelmien tasolla, mutta jos saan aikaiseksi, kirjoitan aiheeesta. Jos en, toivon että joku muu kirjoittaa aiheesta.

Näiltä näkymin toivon oikein mukavaa kesää kaikille, vaikka en tauolle jääkään.