sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Korona kävi vierailulla!

 Pari vuotta onnistuin väistelemään vallan kiitettävästi kunnes se iski: korona. Toki olin henkisesti täysin varautunut että jossain vaiheessa kyseinen tauti tulisi, joten mikään valtavan mittakaavan shokki tämä ei ollut. Tieto kieltämättä yllätti. Toisaalta hyvä että tieto tuli, niin saatoin olla tartuttamatta tautia. Vaikka muuten sosiaalinen elämäni ei ole rikkaimmasta päästä, asioihin säännöllisesti mm. kaupassa ja kirjastossa. Toisaalta ihmisiä niissäkin. Tämä teksti jää kuvattomaksi, sillä rehellisyyden nimissä kuvaaminen ei liioin innostanut. 

Millainen tauti tuli ja miten selvittiin?

Suureksi onnekseni tauti ei ollut pahin mahdollinen, kiitos rokotusten. Itse uskon vakaasti että rokotukset ovat "leikanneet" oireita selkeästi. Selvisin flunssamaisella koronalla, eli nenä tukossa, yskää ja lämpöilyä. Yskä tosin oli pari päivää varsin raju. Tosin toisena (vai kolmantena??) päivänä yskä paheni iltaa kohden ja yöllä hengittäminen kävi haaseelliseksi. Rehellisyyden nimissä oli onni että satuin Juniorin kanssa olemaan perheenjäsenten luona (koska saimme kaikki kunnian sairastua), sillä olin "vähän" avuton kun henki ei kulkenut tuttuun tapaan. 

Myönnän että tapaus pelästytti, sillä vastaavanlaisesta en ole kokenut. Ilmeisesti jokaiseen ensimmäiseen kertaan jostain liittyy oma draamansa. Oireet kuulemma muistuttivat kurkunpääntulehduksen oireita. Toki lähes jokaisen flunssa tuo tullessaan rajun yskän, mikä yleensä myös kestää. 

Suurin draama rajoittui tuohon yöhön ja tauti alkoihin helpottaa. Toki varovaisuus seuraavina päivinä ei ollut haitaksi. Eniten huolestutti sairastuuko Juniori, etenkin kun poika niiskutti ajoittain. Loppujen lopuksi tämä oli ns. vanha "vaiva", eli puklua/maitoa oli päässyt nenään. Juniori kun tykkää syömisestä sen verran, että ruokailuhetkinä hän on kuin maitoa ei tulisi enää koskaan. 

Toipuminen

Onneksi toipuminen edistyi hiljakseen mutta ilman takapakkia. -Toistaiseksi? Hajuaisti heikkeni sen verran, maistoin lähinnä perusmaut enkä haistanut edes etikkaa. No, vitsinä ajattelin että eipähän ole enää ruuan kanssa tarkkaa, ei ainakaan maustamisessa. Nyt ei ainakaan tarvitse käyttää kuin suolaa ja pippuria. Kahvi ja tee maustuvat hieman tympeältä, mutta ehkä niihinkin palaa hieman makua. 

Olen koittanut liikkua varovaisesti. Sää on suosinut siinä määrin, että leppoisaa kävelyä Juniorin kanssa olen tehnyt pitkiäkin aikoja, mutta levähdyksen kera. Koitan välttää juoksemista yms. vielä hetken, sillä ulkoiluhetket Juniorin kanssa ovat arvokkaita. Okei, myönnän että äidille erittäin arvokkaita ja juuri sitä ns. omaa aikaa. -Ja tärkeää aikaa myös Juniorille koska päiväunet onnistuvat parhaiten ulkoillessa. Taudin pahimmassa vaiheessa Juniorille saatiin onneksi ulkoiluttaja ja sää suosi ihan vain ulkona olemista <3

Yhteenvetoa yms. 

Vaikka oma kokemukseni koronasta ei tuota yhtä yötä laskematta ollut pahimmasta päästä, totean silti ettei kyseisen taudin kanssa parane ottaa liian kevyesti. Mikään kun ei näytä antavan enteitä millainen tauti on tulossa. Osalla korona voi olla rajumpi, ja osalla lähes oireeton. Rokotusten suhteen pysyn edelleen kannassani: suosittelen rokotuksen ottamista jokaiselle, niin itseään kuin muitakin ajatellen. Tutkitusti rokotus on leikannut oireiden voimakkuutta vähemmälle ja todellakin mahdollistanut sairastamisen kotioloissa. Ja muistakaahan: kaikki mikä on ilmaista (eli verorahoilla kustannettua) ei ole propagandaa eikä taustalla välttämättä ole salaliittoteorioita. 

Mukavaa päivää kaikille ja koittakaahan pysyä terveinä! No, hieman epärealistinen toivotus mutta aina saa toivoa? Seuraavassa tekstissä on hieman (eri tavalla) positiivinen aihe: Rakas Juniori sai kunnian olla päivänsankari kastejuhlassa! Siitä lisää lähiaikoina!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti