Testissä norovirus: ei jatkoon

Olen harvoin sairaana (loputan puuta). Korkeintaan sellaista sellaista on/off -tyyppistä flunssaa on välillä, samoin yskää joka tulee ja menee. Kun sairastun, teen sen tehokkaasti. Siirtyminen kahvista mustaan teehen ei ole ollut viime päivinä ainoa, osaksi nostalgiaa sisältävä muutos. Join siis mustaa teetä säännöllisesti alle 12-vuotiaana. Samoihin aikoihin tai peräti nuorempana olin viimeksi rajussa vatsataudissa. Tästä voi arvata mikä tuli kylään..

Vatsatauti!

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä joskus puoli kolmen aikaan heräsin outoon tunteeseen mahassa. Koska refluksivaiva kaikkine hauskuuksineen ovat tuttu juttu, luonnollisesti mietin mitä peijoonia tuli syötyä. Olo ei helpottanut, pian tajusin että nyt on paras kipittää vessaan tai tulee siivottavaa. Sinne meni iltapala. Ehkä tämä oli jokin yöllinen yksittäinen tapaus. Takaisin nukkumaan.

Hetkinen, taas mahassa tuntuu epäilyttävältä. Vessaan! Ehkä tämä tästä? Kolmannen kerran jälkeen myönsin että projekti saattaa jatkua tovin. Puoli seitsemään mennessä olin onnistunut viemään yöunet sekä puolisolta että hänen tyttäreltään. Saavutus sekin. Niin, kukaan ei myöskään voinut viettää toiletissa aikaa kovin pitkään.

Sehän taisi olla noro!

Kuumeen noustessa muutuin sekopäiseksi. Puolison mukaan puhuin kielillä. No hei, kuuluu koulutukseeni? Iltaa myöten sain siemailtua vähän mehua ja smoothieta, mitään muuta ei voinut edes kuvitella. Päivä meni lähinnä sängyn pohjalla sillä hetkikin pystyssä oli liikaa. Seuraava yö meni ilman operaatio tyhjentymistä, mutta seuraava päivä sängyssä.

Puoliso meni kauniin päivän kunniaksi lenkille, minä taas viihdytin itseäni kattoon toljottaen. Puoliso soitti, oletin että hän sankarillisesti kysyi vointiani. Kai hän muodon vuoksi sitä kysyä pikaisesti, mutta ilmoitti palaavansa kiireesti kotiin koska vatsassa tuntuu oudolta. Kotiin päästyään hän jatkoi sitä minkä minä edellisenä päivänä aloitin. Saimme talouteen myös toisen kielillä puhumisen taidon omaavan.

Toipuuko tästä koskaan??!!

Kuvotus, heikotus ja ruokahaluttomuus jatkuivat yllättävän pitkään. Vastan nyt viikon jälkeen sain syötyä lähes entisten määrien verran, mutta en täysin. En sen puoleen ole jaksanut treenatakaan, eli joku kompensaatio. Paino on todennäköisesti tippunut viime päivien aikana, mutta en viitsi asialla vaivata mieltäni. Syy: eiköhän ne kilot tule takaisin muutaman viikon sisällä ihan itsestään.

Viime päivistä ei voi muuta todeta, kuin että olipa kokemus ja kyllä romantiikka kukki! Olimme toki puolisoni kanssa haaveilleet hieman suuremmasta määrästä yhteistä aikaa, ja kieltämättä sitä saimme. -Vain vähän eri muodossa kuin toivoimme. Jostain mystisestä syytä paluu arkeen ja olon vähitellen tapahtuva kohentuminen ovat autuus. Ja jostain vielä mystisemmästä syystä käsihygienia kiinnostaa entistä enemmän. Tätä detox -kuuria en kyllä taida ainakaan vapaaehtoisesti testata hetkeen.