Syksy
alkaa olla lopuillaan, eikä tammikuu ole kaukana. Treenin suhteen
syksy on mennyt suhteellisen mukavasti tuosta nilkan taittamisesta
huolimatta. Tavoitteissa/suunnitelmissa on pysytty suhteellisen
hyvin, ja edistymistäkin on tapahtunut. Jään puolella olen
joutunut kuitenkin hyväksymään sen, että nyt on saavutettu sen
verran korkea vaikeustaso, että sellaisia harppauksellisia
edistymisiä tulee olemaan todella harvoin. Off-ice -harjoittelussa
puolestaan olen joutunut kerran jos toisenkin pohtimaan, mitä
kaikkea oikeastaan kannattaa tehdä ja miten paljon. Ikää kun
kertyi taas yksi vuosi lisää, on kropan kestävyyskin otettava
huomioon. Mutta asiaan:
Notkeus
on parantunut
Selän
notkeudessa on tapahtunut ehkä pienimuotoista kehitystä, mutta
esimerkiksi tuossa ”chest roll” -yrityksessä jalat eivät vielä
osu lattiaan. Liike on kuitenkin sen verran ääripää
-kategoriasta, että kiireellä en siinä etene. Syy: en halua löytää
itseäni naama punaisena kertoessani ensihoitajalle mitä tuli
tehtyä.
Sivuspagaatti/spiraali
sen sijaan polkee paikallaan, mutta ehkä tämä on jokin
stoppivaihe. En osaa sanoa pistääkö lantioni rakenne jossain
vaiheessa vastaan, mutta onneksi tämä liike ei ole aivan
välttämätön. Tavallinen spagaatti sen sijaan on mennyt mukavasti
ylispagaatiin, toisella puolella vähän vähemmän ja toisella
selkeästi. Wohoo!!
Peruskunto
edelleenkin ok (??)
Kai
se on? Edelleenkään en voi kehua olevani aivan huippukunnossa,
mutten kyllä aivan rapakunnossakaan taida olla. Joskus viikolle
ilmaantuu päiviä joina väsymystä pukkaa enemmän kuin olisi
tarvis. Tämä kuitenkin liittyy aivan toiseen asiaan, josta tulen
piakoin kirjoittelemaan myös. Kisaohjelma menee melko ongelmitta
läpi, ja ensi viikolla voisi taas kokeilla musiikkiin.
Lihaskestävyyttä
ei ole tullut testattua aikoihin. Osasyynä tähän on nilkan
parantelu, mitä kyykkyhypyt suuremmissa määrin voi hieman
hidastaa. Tällä hetkellä keskityn ihan yleiseen lihasten
vahvistamiseen. Yhden jalan hyppely on kylläkin tullut mukaan! Mutta
kyykkyhypyt sekä harjoittelu painon kanssa saa odottaa.
Hyppytekniikka
parantunut hieman
Painonsiirtohypyt
ovat meikäläisen heikkous. Noin, nyt se on myönnetty. Nurinkurista
tässä on, että axel sekä kaksoissalchow- ja tulppi kuuluvat
vaikeista hypyistä helpoimpiin. Minulle ne ovat jostain syystä
todella vaikeita. No, onneksi tekniikka kehittyy edes verkkaisesti,
ja hyppy alkaa sujua edes vähän sinnepäin.
Ritti
ja flippi sen sijaan menevät paremmin, joskin alastulossa
persiilleen. Absurdia ehkä, mutta ne menevät todellakin paremmin
kaatumisesta huolimatta. Kaatuminen nimittäin kertoo että rotaatio
menee jo pidemmälle, mutta alastulo ei vielä onnistu. Kyllä,
pitkään näitä on jauhettu ja hitaalla edistymisellä. Menee ehkä
huonojen selitysten puolelle, mutta osasyynä jatkuviin
tekniikkavirheisiin lienee myös valmennuksen/ohjauksen puuttuminen.
Tämä on aikuisluistelijoiden keskuudessa yleinen ilmiö, ja aika
usein homma menee itseoppimiseksi.
Piruetit
parantuneet
Pirueteissa
ratkaiseva korjausliike oli lonkkien avaaminen. Minulla tosiaan on
jalkojen notkeudessa yksisuuntainen liikenne, ja tuo sivusuunta on
ongelma. Itse asiassa lonkkani taitavat olla kääntyneet jopa hieman
sisäänpäin.. No, asennon muuttaminen avoimemmaksi paransi
asentojen pysyvyyttä selkeästi, ja vähitellen asentoja voisi jopa
vaikeuttaa.. Myös istuma-jalanvaihto-istuma on alkanut sujua, mutta
asento jälkimmäisessä piruetissa on aika.. hirveä? No hei, tämä
on realismia, ei itsensä mollaamista!
Askeltekniikassa
hieman edistystä
Näihin
tuli satsattua erityisesti tuon nilkan taittumisen jälkeen, sillä
jostain mystisestä syystä en voinut hyppiä. Eipä olisi uskonut,
mutta tämä hyppy-addikti innostui askeleista! Nyt työn alla on
suunnilleen 3-4 askeleen kombot, joihin ideoita antava nuo
perustestien osiot. Yleisövuoroilla vauhtin lisääminen on vähän
haasteellista, sillä aina jostain liukuu eteen joku omissa
maailmoissaan oleva, tai puhelimensa lumoissa oleva luistelija.
Kyllä, tuo tapa on päässyt yleistymään harmillisesti.
Jatkossa?
Tuon
potentiaalisen kunnon kohottamisen kohdalla olen päätynyt ns.
vuorottelevaan tyyliin, eli joka toinen viikko otan iltalenkkien
ohelle salitreeniin esim. 20-30 minuutin vauhdikkaan polkemisen
kuntopyörällä, tosin kevyellä vastuksella. Toistaiseksi tämä on
tuntunut hyvältä ratkaisulta. Nuo iltalenkit ovat pituudeltaan
vaihtelevia. Joskus väsyneempänä alle 10 minuutin ”minilenkki”
riittää, joskus taas puoli tuntia. Periaatteessa lenkki voisi olla
pidempi, mutta ne ajoittuvat sen verran iltaan, että pidemmät
käppäilyt häiritsisivät yöunia. Lihaskestävyytta voisi
vähitellen alkaa ottaa mukaan samaan tapaan, mutta alkuun riittävän
harvoin. Ja ehkä jatkossakin..
Ihan
jo vastapainona yritän jatkossakin osallistua kerran viikossa
(mahdollisuuksien mukaan) joogatunnille. Lähiaikoina tarkoitus olisi
testata muitakin tunteja. Lisää aiheesta löytyy täältä. Osa
joogaharjoitteista on kulkeutunut jopa kotiin asti, ja myönnän
olevani niiden vaikutukseen ihan tyytyväinen. En siis ole kokenut
mitään suuria ahaa-elämyksiä, mutta hidastempoiset liikesarjat
hengityksen tahdissa auttavat keskittymiskyvyn kehittämisessä. Tai
ylläpitämisessä?
Jään
puolella askeltekniikka ja teränkäyttöharjoitukset saisivat saada
vielän vähän enemmän painoarvoa, mutta uskon niiden lisääntyvät
erityisesti mieleen tulee uusia yhdistelmiä. Tällä hetkellä
eniten päänvaivaa aiheuttava walley -hypyt, silmukka ”väärään”
suuntaan sekä chocktawit. Jälkimmäisiä tehdessäni muistutan
varmaan humalaista karhua. Hypyissä pysyttäydyn tekniikkaan
keskittymisessä lukuisten toistojen sijaan, sillä jostain kumman
syystä oikean tekniikan hakeminen on vienyt pidemmälle. Outoa..
Yleisasenteessa
pyrin rentouteen sekä siihen, että harjoittelukertoja saa jäädä
myös pois. Tällaisiin hetkiin ”oikeuttaa” aikataulujen ohella
tarve levätä. Esim. jos samalla viikolla on enemmän
työ(harjoittelu)tehtäviä, liian tiukka minuuttiaikataulu selkeästi
heikentää palautumista, mikä taas vaikuttaa moneen muuhun asiaan.
Ja mukavampaahan se on harjoitella kun keskittyminen onnistuu sekä
henkisellä että fyysisellä tasolla.
Miten
teidän syksyn treenit ovat sujuneet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti