Meditaatio
ja mindfullnes ovat asioita, joita myönnän vierastaneeni. Stressin
ja kenties liialliseksi kehkeytynyt puhelimen/netin käyttö
kuitenkin eivät tehneet hyvää mm. keskittymiskyvylle, jolloin
katsoin tarpeelliseksi puuttua asiaan. Tarkoitukseni ei nyt ole
haukkua älylaiteita yleisellä tasolla. Itselleni tuo puhelin ja
24/7 netti eivät kuitenkaan tehneet hyvää.
Ensimmäinen
joogakokeilu ja ennen muinoin käyty rentoutumiskurssi..
Myönnän
kuuluvani siihen joukkoon, joka ei malttaisi tehdä säännöllisesti
mainittuja harjoituksia. Jooga kiinnostaisi, ja tänään onnistuin
ensimmäisen kerran raahautumaan tunnille asti! Vaikka
”aurinkotervehdys” on liikesarjana tuttu, katsoin parhaaksi
aloittaa ns. helposta. Koska tunti oli nimellä ”lempeä
hathajooga” uskalsin olettaa sen sopivan aloittelijoille. -Etenkin
kun tuntikuvauksessa mainittiin tunnin sopivan myös aloittelijoille.
Kokemus oli ihan mukava.
Maailmani
ei mullistunut, mutta mitään pahaakaan sanottavaa ei ole. Hidas
tempo oli hyvää harjoitusta keskittymiskyvylle, ja hengityksen
huomioiminen tehosti harjoitusta! Kieltämättä pidin myös siitä
tunteesta, kun pääkoppa tuntui tunnin päätteeksi mukavan
kevyeltä. Joko onnistuin saavuttamaan rennon asennon, tai sitten
pääkopastani katosi sekin vähäinen mitä siellä oli jäljellä.
Kokeilenko uudelleen tai kenties muitakin joogatunteja?
Katsotaan,kenties!
AMK-aikoina
puolestaan osallistuin ”rentoutumiskurssille”, jossa tehtiin
erilaisia hengitys- ja keskittymisharjoituksia, ja tietenkin
rentoutumisharjoituksia joita tulee hyödynnettyä vieläkin.
Käsitteitä ”meditaatio” ja ”mindfullnes” ei tuolloin
käytetty. Jotenkin nämä kuitenkin jäivät moneksi vuodeksi, mutta
viime vuosina olen kokenut niin pääkopan kuin kehon kaipaavan näitä
harjoitteita.
Voisiko
näitä hyödyntää off-ice -harjoittelussa?
Hengitys ja keskittyminen.. voisiko näitä liittää muihin, esimerkiksi
off-ice -harjoitteluun? Voi kyllä! Hengityksen ja esimerkiksi
katseen kohdistamisen lisääminen näyttävät lisäävän ns.
pakkoa keskittyä, ja toisaalta ne vaativat esimerkiksi tasapainoa
vaativissa asennoissa painopisteen pitämistä oikeassa kohdassa.
Vaikka taitoluistelu on sidottu moniin teksteihini, uskon että
varsin moni voi hyötyä samoista harjoitteista.
Mutta
huomio jäälle: oli kyse liu'uista, askeleista, hypyistä tai
pirueteista, keskittyminen on varsin olennainen osa tekemistä.
Toisaalta siitä voi olla suuri etu myös ihan kävellessä,
juostessa tai liikkeessä ollessa ylipäänsä.
Hengitys
+ tasapainoharjoittelu
Liukuasentojen
harjoittelemisessa hengitys rytmittää mukavasti siirtymistä
asennosta toiseen. Itse tykkään harjoitella vaakaa ojentamalla
jalan ensin eteen ja viemällä sivukautta taakse, minkä jälkeen
yläkroppa laskeutuu. Tätä liikesarjaa voi rytmittää sisään- ja
uloshengityksen avulla, mikä tuo mm. lisähaastetta, mutta kehittää
samalla keskittymistä . Itse olen kokenut tasapainon pysymisen
muuttuneen varmemmaksi, mikä mahdollisesti johtuu asioiden
yhdistämiseen.
Lisähaastetta
tuo asennon vaihtaminen esimerkiksi vaa'asta ikkunavaakaan tai
risti-ikkunaan. Komboihin mukaan vielä kyykky, jäniksenammunta,
tarjotinliuku ja vaikkapa sisilisko niin seuraavaana päivänä
voikin jo tuntua lihaksissa! Jäällä en ole vielä päässyt näitä
kokeilemaan, mutta sitäkin voisi testailla joku kerta.
Tasapainolaudalla
kokeilin ihan vain seisomista yhdellä jalalla, sillä nilkan pito on
pikkuisen heiveröinen vielä. Mutta luulen että ensi viikolla myös
liukuasennot alkavat onnistua. Mutta harjoite oli seuraavanlainen:
Seiso molempien tai yhden jalan varassa ja kohdista katseesi johonkin
suoraan edessä olevaan kiintopisteeseen. Nosta sisäänhengityksellä
kädet hitaasta ylös, ja tuo uloshengityksellä sivukautta alas.
Toinen vaihtoehto kuljettaa käsiä ympyrän muodossa. Tämä
harjoite voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta erityisesti tuolla
korkealla tasapainolaudalla tekemistä kyllä riittää!
Pohdintaa
Eli
nyt tuli hyödynnettyä joogaa off-ice -harjoituksissa. Omalla
kohdallani voin todeta, että tällaiset hidastempoisemmat ja fokusta
vaativat harjoitteet ovat juuri sitä, mitä meikäläisen omasta
harjoittelusta on puuttunut. Lihaskuntoa ja yleiskuntoa on kyllä
tullut kehitettyä oikein ahkerasti, mutta kaikki muu vastapainoksi
sopiva harjoittelu onkin jäänyt vähemmälle. Toki hyppiminen sekä
notkeus- ja akroliikkeet ovat hieman tuoneet monipuolisuutta, mutta
pidemmän päälle nekin lienevät lähempänä dynaamisen
harjoittelun kategoriaa. Yhteenvetona voisi todeta, että treeniin
taisi löytyä se tasapainottava palanen.
Luulen
että yksi jos toinenkin eksyy pitämään voimaa ja kestävyyttä
vaativaa liikuntaa ainoana ”kunnon treeninä”. -Tai sitten olen
ainoa? Tässä kuitenkin on ollut pakko myöntää, etteivät nämä
keskittymistä ja tasapainoa vaativat harjoitteet mitään kevyitä
ole, ja (tuska)hiki nousee kyllä pintaan varsin nopeasti!
Lisäbonuksena on keskivartalon lihasten ohella jalkojen pienten
lihasten kehittyminen ja ainakin meikäläiselle ajankohtainen etu:
nilkan vahvistuminen!
Markkinointi
jääköön vähemmälle tässä vaiheessa, mutta suosittelen
lämpimästi testailemaan, eli eikun vaan hengittelemään ja
tasapainoilemaan! Ensin mainittu kannattaa pitää pysyvänä
toimintana..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti