keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Perunaviipalelaatikko soijarouheella sekä kuulumisia

Jos olisin auto, kuskilla olisi nyt täysi työ olla kärsivällinen, sillä käynnistyminen on todella takkuista. Muussa tapauksessa voisi vedota väsymykseen, mutta luulen että kyseessä on enemmänkin jonkinlainen taantuminen liian epäselvien aikataulujen vuoksi. Tylsistyminen on jo pitkään ollut lähes tuntematon vieras, sillä tekemistä riittää. Kuitenkin olen koko ajan helpottuneempi koulun alkamisen vuoksi. Toki suuri työmäärä ja siitä selviytyminen jännittää, mutta ei tässä koko aikaa jaksa vapaallakaan olla. Ensimmäisten kurssitehtävien ja tekstien lukeminen on ollut todella kömpelöä, mutta luulen että sekin helpottaa säännöllisen tekemisen kautta. Aloittaminen vaan on rasittava osuus!


Viikko on alkanut melko leppoisasti, mutta ei onneksi aivan laiskotellen. Maanantaina onnistuin jopa tekemään ruokaa, mikä tällä kertaa oli perunaviipalelaatikkoa soijarouheen ja porkkanoiden kera. Vegaanisuus jäi tällä kertaa väliin, sillä parmesaanilastuista tuli mukava lisä. Usein välttelen tällaisten laatikkoruokien tekemistä, sillä pelkään perunoiden jäävän raaoiksi. Porkkanoiden kohdalla pieni "rapsakkuus" ei sen sijaan ole haitannut. Ohje oli eräänlainen variaatio vegaanin keittokirjasta. Koska kasvisten määrä oli taas vaihteeksi liian suuri, lisäsin lorauksen maitoa nesteeksi. Ohje menee suunnilleen näin:


4-5 keskikokoista perunaa
4 porkkanaa
2 sipulia
n. 1-1,5 dl liotettua soijarouhetta (kannattaa laittaa vaikka jo edellisenä iltana likoamaan)
2,5 dl kasvikermaa
loraus (soija)maitoa
1 pussi parmesaanilastuja
suolaa
mustapippuria
valkosipulisuolaa


Perunat ja porkkana viipaloidaan melko ohuiksi viipaleiksi. Paloitellut sipulit on hyvä kuullottaa hieman, jotta kypsyvät kunnolla. Kaikki aineet sekoitetaan kulhossa ja laitetaan voideltuun vuokaan. Mausteet menivät tällä kertaa silmämääräisellä arviolla. Laatikkoa paistetaan ensin puoli tuntia 225 asteessa ja sitten 175 asteessa kymmenisen minuuttia. Alkuperäisen ohjeen mukaan puoli tuntia olisi riittänyt, mutta tuo viimeinen kymmenminuuttinen oli eräänlainen "varmistusaika". Täysin vegaaniseksi ohjeen saa vaihtamalla parmesaanin vegaaniseen juustoon (tai sen voi jättää poiskin) ja maidon esimerkiksi soijamaitoon. Tämä ohje sopii loistavasti myös pienempää viikkobudjettia noudattaville, jotka eivät kuitenkaan halua jäädä nälkäisiksi. Vinkki: K-ryhmän kaupoista saa soijarouhetta melko edulliseen hintaan.


Eilen oli luistelutreenien vuoro, mutta tällä kertaa ei jäänyt hymyä huulille, vaikka toisaalta pieni helpotus kylläkin jäi jälkeen. Koska jalka kenkkuilee jo pienestäkin ärsytyksestä, etenkin tärähtelystä, sovin ohjaajani kanssa pitävänä parin viikon tauon hypyistä. Ajatus todellakin ottaa päähän ja v**uttaa, mutta välillä ikäviäkin ratkaisuja on tehtävä. Huomenna olisi aikuisryhmän harjoitukset, joihin osallistumisesta en ole vielä varma. Jos lihaksen turvotus laskee riittävästi, asiaa voi harkita. Toisaalta askelten, piruettien ja liukujen parantaminen ei liene huonokaan vaihtoehto. Maanantaina fysioterapeutti opetti hyviä liikkeitä ja venytyksiä, joita nyt yritän parhaani mukaan noudattaa. Kiellossa ovat tällä hetkellä juokseminen ja hyppely, tosin jännehypyissä tärähdys vaimenee niin paljon, että niitä voi tehdä. Lenkkeilyn kanssa on myös hyvä olla varovainen, mutta onneksi on pyörä, mitä yritän hyödyntää liikkumisen suhteen. Kai tämä tästä vielä helpottaa.


Huomenna onkin sitten ensimmäinen luento todella pitkän tauon jälkeen, tai kokoontuminen liittyen toisen maailmansodan Japaniin. Samalla reissulla pitäisi katsoa yliopiston kirjastosta jotain mukavaa taustalukemistoa kandityön suunnittelua/sisältöä varten. Vaikka tässä iässä ei kai pitäisi miettiä muiden osaamista, silti kursseille osallistuminen jännittää, sillä jatkuvasti mietityttää, ovat muut sellaisia, jotka tietävät aiheesta muun muassa kaiken. No, olisin toki voinut ottaa itsekin selvää enemmän, mutta jotenkin on mukava mennä oppimaan uutta, eikä istuutua valmiina osaajana.


Oikein leppoisaa päivää itse kullekin, toivottavasti käynnistymisongelmat eivät ole levinneet epidemian kaltaisena ilmiönä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti