Tekoäly opiskelussa
Voisin kritisoida ja valittaa miljoonien merkkien verran, mutta se ei pysäyttäisi tekoälyn yleistymistä opiskelussa, työelämässä ja arjen eri osa-alueilla. Jotta välttäisin yleistämistä, muistutan niin itseäni kuin lukijoita siitä, että tekoäly toimii todella monella osa-alueella. En voi kritisoida kaikkea, sillä paljon paheksuttu AI on ollut minulle suureksi avuksi ja tarjonnut oikein hauskoja hetkiä. Esimerkiksi ilman Google Mapsin reittiopasta olisin ollut pulassa useaankin otteeseen. Tosin sitä ennen piirsin "karttani" itse. Nuorena ja epävarmana puolestaan leikin säännöllisesti vanhan mallin Photoshopilla, minkä toiminta myös perustui tekoälyyn.
Kyse ei siis ole pelkästään Google AI:n tai ChatGpt:n kaltaisista toiminnoista.
Toistan lukemaani: tekoäly ei ole uusi "juttu". Sen kehittäminen alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Suurimmat harppaukset vain tapahtuivat kuluneen 10 vuoden aikana. Tekoälyyn voidaan lukea mukaan esimerkiksi kuvanmuokkaukseen käytettävät ohjelmat, navigaattorit, erilaiset puheentunnistimet ja jopa ennustava tekstinsyöttä. Jälkimmisestä luovuin, sillä olimme jatkuvasti eri mieltä sanavalinnoista.
Esimerkiksi Meta hyödyntää tekoälyn osa-alueita paljon. Keräämällä käyttäjän toiminnasta tietoja voidaan asettaa nk. kaveriehdotukset ja tarjota vaikkapa kiinnostavia mainoksia. Muistan vieläkin, kun eräs tuttavani täysin huumorimielessä laittoi minulle linkin johonkin ns. aikuisten lelukaupan tuotteeseen, enempiä miettimättä avasin. Kyseisen liikkeen mainosten poistamiseen menikin sitten tovi. Kiitos vain tästäkin. Onneksi on valinta "en ole kiinnostunut".
Luotettavuus: ei yksiselitteinen asia
Kun jokin tekoälyn muoto, eli esimerkiksi Google AI tai vaikkapa ChatGpt ovat käytössä tiedonhakua varten, lopputulos ei aina ole luotettava. Asia minkä harvinaisen harva käyttäjä muistaa tai edes ymmärtää on, että vastaus on paljolti konkreettisen ihmisen tai ihmisten aikaansaama. Omakohtaisen testaamisen myötä hämmästyin myös siitä, miten erilaiset vastaukset voivat olla suomeksi ja englanniksi.
Henkilökohtainen mielipiteeni esimerkiksi Google AI:n vastauksista on, että tekstin rakenne ja sisältö ovat kömpelösti koottu. Jos minun pitäisi kuvailla lopputulosta, näytttää kuin jokin olisi laittanut peräkkäin sanoja siten, että lopputulos on siedettävä, mutta itse sisällöllä ei ole niin väliä. Periaatteessa vastaus voi olla hyvä, mutta retorisella tasolla viesti voi olla epämääräinen. Tarkastellessani suomen- ja englanninkielistä vastaus kysymykseen kristinuskon perustajasta, virheiden ohessa vastauksen sisällössä oli runsaasti ristiriitaa. Tässä tekstissä en asiaa käsittele tarkemmin, sillä "kerro lyhyesti" -ohjeistus on tässä vaiheessa mahdoton toteuttaa. Kenties siinä AI päihittäisi minut kevyesti.
Miksi pitää erikseen ohjeistaa ettei tekoälyä saa käyttää?
Ilmiö mitä olen kummastellut. Olen saavuttanut sen verran korkean iän, että minun aikanani taskulaskin oli sopiva vastine tekoälylle. Taskulaskinta yritettiin käyttää, tosin vain matematiikankokeessa. Helpoissa laskuissa taskulaskin olisikin ollut hyvä vaihtoehto. Kertotaulut sisältävä viivotin oli vielä parempi, sillä opettajat eivät niitä aina havainneet. Itse en uskaltanut sellaista hankkia, vaan masokistisesti selvitin itseni läpi suullisista kuulusteluista, vaikka 7:n ja 8:n kertotaulut taisin joutua uusimaan.
Taskulaskimen käyttö ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto, mikäli laskusäännöt ovat hukassa. Esimerkiksi tavallisissa lausekkeissa ei tarvita kuin pari väärää merkkiä tai muistikatko laskujärjestyksessä niin lasku menee pieleen. Toisin sanoen: laskimenkin kanssa säännöt on osattava, ja kaiken lisäksi tiedot on osattava syöttää laskimeen oikein. Samaa logiikkaa voisi käyttää AI:n käytöstä: Jos sitä hyödyntää esimerkiksi peruskoulu- tai lukiotason koevastauksissa, on perustiedot silti hallittava.
En itse ole opetusalalla enää, eikä minulla ole kyseisen alan koulutusta. Silti olen valmis vastaamaan: Tekoälyn käyttö kielletään, koska loppujen lopuksi työmäärä voi olla suurempi. -Mikäli etsinnässä on laadukas vastaus. Jos tekoälyn sijaan käyttää vain nk. koealueen materiaaleja, opiskelija ei joudu erikseen arvioimaan tekoalun antaman vastauksen laatua ja luotettavuutta.
Ns. aitoa tietämystä tarvitaan edelleen
Koska tekoälyn antama informaatio on loppujen lopuksi eräänlainen yhteenveto, eteen ilmestyvässä tekstissä voi olla lukuisia virheitä. Joskus teksti painottaa jotain, mikä saa lopullisen vastauksen täysin eri suuntaan. Tarkempi tietoa etsivä ymmärtää varmistaa mitä tekoäly on käyttänyt lähteenään. Osa AI:n muodoista hyödyntää erilaisia tilastomatematiikan kaavoja, joiden (edes) toiminnan ymmärtäminen olisi hyvä asia. Lisäksi on hyvä pohtia, onko tekoälyn kehittäjät ihmisiä, jotka hallitsevat jokaisen osa-alueen mm. kaikesta. Suomenkieliset vastaukset ovat hyvä esimerkki, sillä varsin usein AI:n "lähde" on Wikipedia. -Minkä sisällön luominen on mahdollista kenelle tahansa.
Ehkä surullisin mielipide mitä sosiaalisessa mediassa olen tähän asti kuullut, oli tietokirjojen täydellinen demonisoiminen. Erityisesti historiaa ei kuulemma kannata lukea, koska historian teokset ovat valhetta. -Varsin suorasukainen ajatus. Näin historiaa tutkineena edes vähän, siis yhden gradun verran totean, ettei asia ole niin yksinkertainen. Historian, kuten monen muunkin tieteen lukeminen vaatii lukutaidon lisäksi kykyä arvioida lähteen luotettavuus. AI:n antamat vastaukset antavat lukijalle helpon ja ystävällisen pikavastauksen mihin vain. Yhä useammin ihmiset näyttävätkin linkittävän "informaationa" Google AI:n vastauksen miettimättä vastauksen luotettavuutta. Tästä syystä ns. oikeiden kirjojen lukemista ja lukutaidon elinikäistä kehittämistä ei tulisi hylätä.
Näennäisesti tekoäly voi antaa illuusion elämän helpottamisesta, ja ehkä joillain osa-alueilla niin onkin. Ennustavan tekstinsyötön pitäisi olla sellainen, ja ehkä se monilla auttaakin. Minun ja ennustavan tekstinsyötön ajatukset menivät harvoin yksiin. Jos kysyn AI:lta onko hauki kala j AI:n vastaus on myöntävä, uskaltaudun uskomaan. AI:n käyttöä ei mielestäni tarvitse tietyn tason aiheissa kieltää, mutta käyttäjän on hyvä käsittää, ettei AI:n käyttö ole oikopolku, vaan se saattaa arvata oikean suunnan. Edelleen lähteiden tarkastaminen on tärkeää. Hyvä kysymys onkin siinä vaiheessa, olisiko sittenkin nopeampaa lukea ja kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti