Tätä en olisi uskonut 10 vuotta sitten: vegaaninen vaihtoehto alkaa olla edullisempi!

 Teinivuosinani kasvisruokavalio oli eräänlainen kannanotto. Kouluissa ei ollut varsinaisia kasvisruokapäiviä. Oli toki esim. puuro- ja pinaattilettupäiviä, mutta osuutta "kasvisruoka" ei korostettu. -Kasvissosekeittopäiviä unohtamatta! Kun kasviruokapäivät tulivat kouluihin, ne saivat sekä äärimmäisen positiivista että äärimmäisen negatiivista palautetta. Osa pelkäsi lastensa kuolevan nälkään tai tulevan käännytetyiksi johonkin outoon kapinoivaan sakkiin jolle HK:n sininen ei enää kelpaisi. Vaikka itse siirryin "jyrsiöiden" -kategoriaan, en itsekään ole koskaan perustanut aggressiivisista vegaaneista. Luulen että sellaisella asenteella saa käännytettyä kohdehenkilöt entistä lähemmäksi HK:n sinistä. 

Peruskoulu- ja lukioaikoina kasvisruoka oli melko yksinkertaista, joskus jopa... erittäin huono yritys? Tai ehkä sanktio? Kouluruuasta haluaisin viimeiseksi valittaa, mutta esimerkiksi lihakeittopäivinä tarjottu "talonpojan keitto" oli käytännössä samaa keittoa mutta ilman lihaa. Ihmettelen lähinnä sitä, ettei joukkoon lisätty edes palkokasveja tuomaan proteiinia. Mietin myös, kuinka pitkään talonpojat aikoinaan selvisivät näillä keitoilla. Muutettuani omilleni kiinnostuin myös vegaaniruuasta, mikä toisaalta oli "hifistelyä". Vegaaniruuan raaka-aineet olivat melko kalliita soijarouhetta laskematta. Tofua sai todella edullisesti etnisistä kaupoista, mutta ruokakaupoissa se oli melko hintavaa. Lisäksi valikoima oli melko suppea. Nyt tilanne on erilainen, ja erityisesti sotatilan seurauksena vielä erilaisempi. 

Monipuolisempi valikoima

Kasviperäisten tuotteiden tarjotan ruokakaupoissa on laajentunut todella paljon. Jopa "halpismerkeillä" on oma versionsa perustuotteissa. Tämä ilmenee erityisesti maitotuotteiden korvikkeissa, eli juomissa jogurttihyllyn tarjonnassa. Vegaanisten juustoa korvaavien tuotteiden määrä näyttää myös lisääntyneen. Tuorejuustoa korvaavien levitteiden kohdalla tarjona näyttää pysyneen sen sijaan ennallaan. Toisaalta ehkä menekki ei ole kovin suuri. 

Maidon korvikkeista kaurajuomat eri versioineen näyttävän kelpaavan monille. Niistä sovelletut makeat välipalajuomat ovat suosiossa myös lasten ja nuorten keskuudessa. Itsekin olen joskus katsellut esim. Pätkis -ja Dumle -kaurajuomia, mutta en ole saanut aikaiseksi maistaa. Minulla kaurajuoma maidon korvikkeena on jääkaapin vakiovarustus, mitä laitan teehen, kahviin ja myös puuron päälle. 

Pakasteosastolla vegaaniset tuotteet ovat myös lisääntyneet hurjasti. Tosin paljon innostusta aikoinaan saanut nyhtökaura katosi hyvin pian saapumisensa jälkeen. Härkäpaputuotteet, quorn ja seitan ovat sen sijaan pysyneet. Ostan quornia (valmistettu sieniproteiinista) todella harvoin, mutta suosittelen testattavaksi! Koostumus on todella mukava, muistuttaa ehkä eniten kanaa ja maustamalla sopivasti siitä saa esimerkiksi todella ruokaisia wokkeja ja paistoksia. 

Tähän väliin korjaus ja kiitos kommentista: Nyhtökauraa on siis edelleen/jälleen saatavilla! Täytyykin tsekata seuraavalla kauppareissulla :) 

Myös soijatuotteita (rouheena, suikaleina ja paloina) näyttää saavan ihan tavallisista lähikaupoista. Suuremmissa marketeissa valikoima on tietenkin laajempi, mutta esimerkiksi harvasta kaupasta ei soijarouhetta saa. 

Hintaerojen tasaantuminen

Kuten totesin, esimerkiksi 10 vuotta sitten erityisesti vegaaniruokaa karsastettiin valikoiman ja hinnan vuoksi. Muistan itsekin miten esimerkiksi soijamaito (ennen kaurajuomien tuloa) oli hintavaa verrattuna ns. tavalliseen maitoon. Tarjonnan laajentuessa Alpro menetti monopoliasemansa ja sai kilpailevia tuotteita. Muistan miten aluksi juomat olivat haasteellisia kahvin seassa. Oli yhtä arpomista mikä "leikkaantuu" ja mikä toimii. Sama päti kaurajuomiin. Nyt tarjolla on erikseen ns. Barista -versioita, mutta jostain syystä esimerkiksi Pirkan ja S-ryhmän Kotimaista -kaurajuomat toimivat oikein hyvin kahvin ja teen seassa. 

Laajentunut valikoima on näyttänyt myös tasoittaneen hintaeroja. Vegaanisten tuotteiden hinta joillain alueilla (esim. tofu ja juuston korvikkeet) ovat selkeästi korkeampia, mutta maitoa korvaavat tuotteet ja muun muuassa soijarouhe alkavat olla samalla tasolla kuin vastaavat eläinperäiset tuotteet. Litrahinnalta esimerkiksi kaura -ja soijajogurtit ovat vielä korkeamman puolella, mutta nyt esimerkiksi kaurajuoma ei pahemmin lompakkoa rasita. 

Itse käytän arkiruuissani melko usein soijarouhetta tai soijapaloja. Hinta on hieman päälle 3 euroa, ja samasta pussista on riittänyt todella suureen määrään ruokaa. Erityisesti soijarouhe on erittäin riittoisaa, ja alkaa tulla halvemmaksi kuin eläinperäiset tuotteet. 

Ns. luottotuote

Edelleen myös hintavia tuotteita

Hifistely ei ole päättynyt, mukana on siis myös varsin hintavia tuotteita. Tämä ilmenee viimeistään kilo- tai litrahintaa katsoessa. Toisaalta kyseiset tuotteet ovat usein pienempien valmistajien tuotteita, ja sitä kautta kalliimpia. Näiden tuotteiden valitseminen olisi tietenkin suositeltua.. ehkä joskus opin tekemään hieman eettisempiä ostovalintoja? Omalla kohdallani ns. eettisin ruoka lienee kotimaisista herneistä ja vihanneksista valmistettu hernekeitto. 

Hinta riippuu paljolti merkistä ja tuotteesta. Ns. "hienompien" merkkien tuotteet ovat luonnollisesti kalliimpia. Toisaalta esimerkiksi soijarouhetta ei ole kovin montaa merkkiä. K-ryhmän kauppojen Sallinen myy periaatteessa hieman edullisempaa soijarouhetta, mutta määrä on pienempi, jolloin myös kilohinta on todennäköisesti samaa luokkaa kuin muillakin merkeillä. 

Kasviperäisistä maidon korvikkeena käytettävistä juomista kaura- ja soijamaito ovat edullisempia, mutta esimerkiksi manteli- ja cashew -maito ovat jo eri hintaluokassa. Toisaalta mantelit ja cashew -pähkinät ovat sellaisenaankin hintavampia verrattuna ensin mainittuihin, jolloin hintaero on täysin looginen. Itse suosin kaurajuomaa (käytän sanaa "kauramaito" direktiiveistä huolimatta), sillä tuote on ainakin osittain kotimainen ja näin myös edes osittain lähiruokaa. -Siis juomaa. 

Ruokiin proteiinia antavista lähteistä soijatuotteet sekä erilaiset pavut ovat edullisimpia. Oma suosikkini jälkimmäisistä ovat kikherneet, mutta pidän myös kidneypavuista. Tofua en ole ostanut hetkeen, mutta tarkoituksena olisi ostaa pari pakettia lähistölle avatusta etnisestä kaupasta. Ns. perusmarkettien tofu on usein hintavampaa, mikä ilmenee tarkemmin kilohinnassa. Vehnäproteiinista eli gluteenista valmistettu seitan sekä aiemmin mainittu quorn ovat puolestaan hitavampia. Mikäli vatsa sallii, suosittelen silti testaamaan molempia vaikka muutaman kerran vuodessa. 

Mahdollisuus tavalliseen kotiruokaan 

Jälleen totean etten ole vegaani, en edes 100%.sesti vegetaristi. Ainoa mitä en syö, on punainen liha. Kanaa ja kalaa syön, joskin harvoin. Käytän myös maitotuotteita, kananmunaa ja ruoka saa sisältä liivatetta. Vegaanisten tuotteiden määrä kokonaisuudessaan on kuitenkin suurin ruokavaliossani, ja tapa lienee pysyvä. Toki eettiset tekijät vaikuttavat, mutta monet täysin kasviperäiset ruuat ovat sopineet minulle parhaiten. Nyt hintojen muutokset ja toisaalta kasviperäisten tuotteiden käytön helppous ovat muuttaneet jääkaapin ja ruokakaappien sisältöä vegaanisempaan suuntaan. 

En totea tätä painostuksena tai propagandana, mutta suosittelen ainakin parin vegaanisen tuotteen ottamista käyttöön jos vatsa ja makumieltymykset vain antavat myöten. Esimerkiksi soijarouhe yms. säilyy hyvin, ja tavallisen kotiruuan valmistaminen on mielestäni lähes helpompaa kuin eläinperäisten tuotteiden kanssa.Tämä toki on mielipidekysymys, eli en voi puhua toisten puolesta. Kasviperäisten tuotteiden käyttöönotto osaksi viikon ruokalistaa ei tarkoita siirtymista hulluksi ituhippivegaaniksi. Tosin en ole tutkinut paljonko tällaisia vaarallisia muutoksia on tapahtunut. 

Makeaakin löytyy..

Kasviperäisistä tuotteistaa on mahdollisuus valmistaa hyvinkin tavallista kotiruokaa, ja usein jopa edullisemmin. Soijarouheesta mielipiteet jakautuvat pariin leiriin: osan mielestä eroa jauhelihaan ei huomaa, osan mielestä ero taas on huomattava ja negatiivisella tavalla. Makuasia? Mikä pätee myös lihatuotteiden käyttöön, jopa jauheliha aika monen mielestä kaipaa mausteita. Sama pätee vegaanisiin ruokiin. Toisaalta kannattaa myös lähteä hakemasta identtistä kopiota lihalle, ja sen sijaan maustaa ruokaa sellaiseksi että siitä pitää. Mikäli sekään ei auta, ei näiden tuotteiden käyttö ole pakollista. Ns. peruskotiruuasta pitäville ainakin itselläni on positiivisia kokemuksia näistä:

- Marakonilaatikko soijarouheesta

- Soijarouhekeitto (vastaa jauhelihakeittoa)

- Kiusaukset

- Suurustettu kastike soijarouheesta

- Bolognese -kastike soijarouheesta

Mutta kuten totesin, osa karsastaa soijarouheen rakennetta, mikä ei ole kiellettyä. Myös pavut saattavat aiheuttaa "yök, en syö!!!" -reaktion. Jos itsenäinen kokeilu tuntuu liian suurelta riskiltä, esimerkiksi työpaikan ruokala (jos sellainen löytyy) voi kokeilla kasvisvaihtoehtoa. Toisaalta itse samoihin ruokiin jumittuneena ymmärrän myös kynnyksen kokeilla uutta. Jos perheessä on pieniä lapsia, vegaaniset vaihtoehdot voivat olla pieni "riski" mikäli lapsella on nirsoiluvaihe. Tällöin ruoka lienee hyvä valmistaa sellaiseksi, että siitä on karsittu "vaaralliset" osat minimiin. Itse olisin niin ilkeä etten kertoisi soijarouheesta.. 

Jatkossa...

Miten sitten Juniorin ruokavalio? Kasvatanko hänestäkin 70%:sesti (luku on karkea arvio) vegaanin? Vastaus on kielteinen. Yritän kotona totuttaa hänet yhteisiin ruokiin. Varasuunnitelmaa epäonnistumisen varalle ei vielä ole. Yritän välillä laittaa kala- tai kanaruokaa, mutta esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa hän syö sekaruokavalion mukaisesti. Mahdolliset allergiat ovat ainoa asia, mitkä tietenkin määräävät ruokavalion muodon.

Ainoa mitä toivon, on "herkkujen", napostelvien ja pikaruuan pitäminen vähäisenä. Toivon että Juniori oppisi tykkäämään kotiruuasta. Herkut eivät tule olemaan kiellettyjä, mutta niiden tarkoitus ei ole syrjäyttää kotiruokaa. Oikeastaan ensisijaisen tärkeää on, että energiaa ja ravintoaineita tulee riittävästi niin, että kasvu ja jaksaminen ovat turvattu. Koska itse käytän kauramaitoa, luulen että maitojuoman kanssa lapsi saa itse valita juoko "tavallista" maitoa vai kauramaitoa. - Oho, siis kaurajuomaa. Toki joku ehkä kiistelisi tässä vaiheessa kauraJUOMAN ravintosisällötä. Itse pidän kokonaisuutta tärkeämpänä kuin yksittäistä osaa. Kaurajuomassa olennaista ovat kalsium sekä D-vitamiini. 

Näiden valinnoilla en halua kritisoida vegaaniperheiden toimintaa. Itselläni ei vain ole riittävästi taitoa eikä tietämystä rakentaa ruokavaliota sellaiseksi, että se toimisi myös kasvavalla lapsella. Toisaalta vegaanius on useimmiten (muutamaa poikkeusta laskematta) valinta, ja haluan antaa Juniorille mahdollisuuden valita itse jos vegaanius jonain päivänä onkin hänen juttunsa. 

Kokonaisuudessaan linja pysyy samana, riippuen toki millaisia muutoksia hintoihin ja valikoimaan tulee. Sota, energiakriisi ja ties mitkä tuleva kriisit tuntuvat vaikuttavan mm. kaikkeen. Mutta näiltä näkymin ostoskassin sisältö ei paljoa muutu. Ainoa mikä muuttuu edes vähän, ovat ruuat. Tai muutan sisältöä, en runkoa. 

Oletko tehnyt samoja havaintoja vegaaniruokien hinnoissa ja toimivuudessa?