keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Ajatuksia imetyksestä: ihanaa vai stressaavaa?

Imetys.. kuinkahan paljon päänvaivaa ja murhetta tämä aihe on saanut aikaan? -Paljon? Itse suhtauduin imetykseen raskausaikana ns. avoimesti ja ilman suunnitelmia. Minulta toki kysyttiin aionko imettää, kuinka kauan aion imettää, mennäänkö täysimetyksellä jne. Vastausta ei ollut. Asia ei ole minulle mitenkään arkaluontoinen. En vastannut siksi, koska en voinut tietää onnistuuko imetys. Toki maidon tihkuminen viimeisen kolmanneksen alkumetreillä vaikutti lupaavalta. Toisaalta.. ehkä Juniorille ei kelpaisi ns. perinteinen imetys?

Varasin synnytyksen lähestyessä äidinmaitovastikkeita kaappiin. Näiden ostaminen tuntui ainoastaan fiksulta, sillä täytyyhän vauvan ruokaa saada. Toistaiseksi niille purkeille ei koskaan tullut käyttöä. Lopulta käyttöpäiväkin meni umpeen. Luonnollisesti kannatan täysimetystä jos se vain onnistuu. Asiasta ei mielestäni pitäisi kuitenkaan ottaa paineita, sillä harvoin siirtyminen äidinmaitovastikkeisiin on äidin vika. Toki varmasti on äitejä jotka syystä tai toisesta eivät halua imettää. En todellakaan kiistä äidinmaidon hyötyjä, ja siksi imetän Junioria mielelläni. 



Imettäminen kokemuksena: yhteinen hetki ja rauhoittuminen

Minulla on ollut imetyksen onnistumisen suhteen todella hyvä onni. Juniori hoksasi heti miten homma toimii ja muutamassa päivässä imetyksiä ei tarvinnut ajoittaa. Juniori oppi itse pyytämään (vaiko vaatimaan..) maitoa. Maidon noustua imetys muuttui joksikin aikaan epämukavaksi. Se oli kivuliasta ja maitoa valui syöttöjen ulkopuolella suihkuamisesta puhumattakaan. 

Vähitellen maidontulo tasaantui, mutta kysyntä-tarjonta -laki pitää. Juniori saa hanan todellakin auki. Se koominen juttu tässä on, että kerrankin kun yöunet ovat pidentyneet, maito tuppaa nousemaan ja suorastan odotan että Juniori viimein heräisi. En ole saanut aikaiseksi käyttää rintapumppua.. se näyttää pelottavalta!

Imetys itsessään mukavaa alusta loppuun. Juniori "vastaa" kysymykseen onko nälkä omilla repliikeillään. Ns. rintaraivarit kiusaavat hieman. Onneksi Juniori rauhoittuu jossain vaiheessa. Kokonaisuudessaan imetys on yhteinen hetki ja siihen haluan myös lisätä mahdollisuuden olla sylissä pitkään. Juniori usein nukahtaa syömisen päälle retkottaa paijattavana kuin pieni koiranpentu. Hän ottaa näistä hetkistä kaiken irti <3



Milloin kiinteisiin?

Suositusten mukaan kiinteiden maistelun voi siis aloitta 4-5 kuukauden ikäisenä. Neuvolassa tätä kysyessäni todettiin että jos maitoa tulee näin hyvin, pysytään siinä vaan! Kyllä, jatkan imetystä enkä todellakaan ole siitä luopumassa. Olen kyllä suurella todennäköisyydellä antamassa Juniorille soseita maisteltavaksi kun niiden "sallittu" aika tulee, mutta tämä ei tarkoita imetyksen lopettamista. 

Toki voi käydä niin, että soseet alkavat kelvata maitoa paremmin, minkä vuoksi pidän määrät alkuun pieninä. Toisaalta joka tapauksessa on tärkeä aloittaa varovasti, sillä maku ja suutuntuma ovat aivan uusia. Lisäksi vatsan on saatava tottua. Mitään tarkkaa päivämäärää en ole kalenteriin laittanut, mutta viimeistään 5. kuukauden alettua voisi kokeilla maistattaa lusikallisen tai pari. Äiti saa loput.. Ai miten niin taka-ajatuksia?

Miten pitkään imetän?

Tähän vaikuttavat mm. miten maito kelpaa ja miten sitä tulee. Itse en ole imetystä aikataluttanut, mutta toivon että imetys onnistuisi n. puolen vuoden ikään asti. Jos onnistuu pidempään, jatkan. En aio ottaa asiasta stressiä. Imetän niin kauan kun onnistuu, Juniorille kelpaa jne. Toki jossain vaiheessa imetyksen lopettaminen tulee ajankohtaiseksi, ja asia olkoon käsiteltävänä silloin. 

Koska äitien tulisi aina olla kiitollinen kaikesta mahdollisesta, valittaa ei saisi. Valitan silti, tai ainakin olen rehellinen: myönnän että yksittäisinä hetkinä tulee hieman turhautunut olo.. Vaikka koen imetyksen erittäin mukavana asiana, se toisaalta sitoo paljon. En (mielestäni) ole niitä äitejä joille oman ajan merkitys on suuri, sillä Juniorin saa mukavasti mentyä ja tehtyä varsin paljon. Mutta joskus kaipaan esim. sellaista luksusta kuin hiustenpesu. Tai jopa minä saatan joutua asioimaan toiletissa. 

Vaikka miten yritän ajoittaa syöttämisen fiksusti, joskus "tarjoilijaa" huudetaan paikalle hetkinä joina olen esim. juuri saanut shampoon hiuksiin. Tällaisia hetkiä laskematta imetys sujuu vaikka missä: kahvipöydässä, ravintolassa ja vaikkapa urheilukentällä hyttyshyökkäyksen aikana.. 



Ruokavalio ja imetys

Koska haluan jatkaa imetystä mahdollisimman pitkään (rajansa silläkin..), minulle on tärkeää panostaa siihen että maitoa tulee. Juniorin poskista ja niistä söpöistä vauvamakkaroista päätellen tarjolla ei ole ainakaan rasvatonta maitoa. Kehopositiivisuuden neuroottisille kannattajille: minusta pyöreät posket ja makkarat ovat vauvoilla oikeasti jotain niin söpöä! Junioria katsellessa tulee mieleen vanhajan ajan toteamus: lapsi on kuin venhäpulla. Mielestäni aivan ihana ilmaisu <3

Ruovalion suhteen pidän sekä tiukkaa että rentoa linjaa. Tiukka linja: ei alkoholia ja kahvia rajoitetusti. Jälkimmäinen tuottaa vaikeuksia.. Yritän myös välttää turhia lisäaineita ja esim. prosessoitua rasvaa ja sokeria. Käytännössä tämä ei tarkoita muuta, kuin että vältän esim. light- ja zero -tuotteita. Valkoista sokeria menee lähinnä kahvipöydässä leivonnaisia tarjottaessa. Näitä ei siis tule syötyä päivittäin. Karkkia tms. en syö oikeastaan lainkaan, jäätelöä satunnaisesti jos tarjotaan. 

Toisaalta kiinnitän erityisesti huomiota energian riittävyyteen ja laatuun: riittävästi ns. hyviä hiilihyrdaatteja, proteiinia ja pehmeitä rasvoja. Kovat rasvat eivät ole kiellettyjä. Kuten olen aiemminkin maininnut, minua on "siunattu" taipumuksella korkeaan kolesteroliin. Tämä ei tarkoita ettenkö saisi käyttää esim. voita leivän päällä ja maistella vaikkapa ihanan epäterveellisiä pehmeitä juustoja. 

Ja juustodippi on niiiin hyvää.. ja loppui kesken 🤬


Mitä taas yritän saada riittävästi: hyviä hiilihydraatteja mm. kokojyvästä (leipä ja puuro), kasviksia, hedelmiä ja marjoja (kuidut ja vitamiinit), hyviä rasvoja (pähkinä ja margariini) sekä proteiinia mm. kalasta, kanasta, maitotuotteista sekä kasviperäisistä raaka-aineista. Soijatuotteet tosin kuuluvat prosessoituihin ruoka-aineisiin. Toisaalta.. tässä kohden höllään. Edelleen vegaaniruualla on suuri osuus erityisesti ns. lämpimässä ruuassa. 

Ruokavalioni voisi tiivistää näin: mikään ei ole kiellettyä (paitsi esim. alkoholi ja tupakka), mutta ensisijaisesti syön riittävästi ns. kunnon ruokaa ja muutakin esim. sosiaalisissa tilanteissa. En ole kieltänyt itseltäni mitään ruokaa vaikka itsekseni/ Juniorin kanssa olisin. Kuulun siihen joukkoon jolle esim. yksinkertainen levitteellä ja juustopalalla päällystetty pala ruisleipää on jotain niin hyvää! 

Pohdintoja

Edelleen ihmettelen imetyksen herättämiä ajatuksia ja tunteita. -Ja äidinmaitovastikkeiden vastustamista. Siksihän niitä saa että voi tarvittaessa käyttää? Toki priorisoin äidinmaidon terveysvaikutuksineen. Ja jos materialistisesta näkökulmasta ajattelee, rintaruokinta tulee kieltämättä edullisemmaksi ja muutenkin helpommaksi. Tosin ruokintamahdollisuudet ovat rajalliset. -Ainakin Juniorin kohdalla, joka edelleen ottaa tuttipullon henkilökohtaisena loukkauksena. Tästä huolimatta kius.. eikun treenaamme pullosta juomista päivittäin. 

Äidinmaito ei kuitenkaan anna varmaa suojaa esim allergioita ja infektioita vastaan. Tai antaa suojaa, mutta tämä ei tarkoita etteikö lapsi silti sairastelisi. Tietoni perustuu tuttavien kokemukseen: on äidinmaitovastikkeita saaneita lapsia jotka ovat olleet varsin terveitä, ja sitten taas infektiokierteessä lapsuutensa viettäneitä joita on ruokittu rintamaidolla hyvinkin pitkään. 

Älkää äidit stressatko! Jos teette parhaanne mutta joudutte siirtymään äidinmaitovastikkeisiin, ette ole huonoja äitejä. Ja hei, äidinmaitovastikkeet ovat pikkuisen eri luokkaa kuin esimerkiksi ennen muonoin maaseudulla käytetty vedellä ohennettu lehmänmaito. No, sitä kritisoin hieman joskus äiti kieltäytyy hyvästä maidontulosta huolimatta imettämästä koska rinnat menevät "pilalle". Ja siis vaikka imetys onnistuisi. Toisaalta.. onko tämä urbaania legendaa vai onko tällaisia tapauksia oikeasti? Ja mitä rintojen pilalle menemiseen tulee, joka tapauksessa ne muuttuvat vuosien varrella "kärpäslätkiksi", oli taustalla imetys tai ei. Ajatellaan positiivisesti: ainakin rinnat muuttuvat uudella tapaa käytännöllisiksi? Suomen kesään kuuluu lukematon määrä hyttysiä..

Itse koin imetyksen aloittamisen hieman vaikeaksi. Vaikka Juniori söi hyvin, erityisesti maidon noustua tulivat omat haasteensa. Imetys tuntui turhankin kivuaalta, mutta se helpotti ajan kanssa. Lisäksi yhteistyö Juniorin kanssa vaatii hieman harjoittelua ja imetys onnistui lähinnä kyljellään ensimmäisen parin viikon aikana. Nim. taistelussa (ts. synnytyksessä) haavoittunut.. Vähitellen erityisesti vauvan kehonhallinnan parantuessa imetys helpottui ja ajan kanssa istuminenkin onnistui. Mutta nyt kun muistelen, podin huonoa omaatuntoa kun imetysasentoja oli pitkään käytössä vain yksi. 

Miksi tuotakin tuli stressattua? Tärkeintähän oli ja on, että vauva saa riittävästi maitoa ja kasvaa hyvin. Nykyään imetys onnistuu hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. 

Millaisia ajatuksia imetys sinussa herättää? Onko imetys ollut helppoa?


2 kommenttia:

  1. Imetys oli ihanaa! Aika samanlaisilta kuulostavat ajatuksesi kuin omanikin tuossa vaiheessa. Imetin hieman reilun vuoden ja olisin halunnut jatkaakin (lapsesta puhumattakaan), mutta ilmeisesti hampaat aiheuttivat niin kivuliaat ja pitkäkestoiset haavat, että se ei enää onnistunut. Ihania imetyshetkiä teille!
    Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! ❤ Imetys on kyllä ihanaa, itsekin toivon että pystyn imettämään vielä mahdollisimman pitkään! Hampaiden puhkeamista itsekin jännitän hieman, mutta onneksi siihen (toivottavasti) on aikaa. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle 😊

      Poista