Vaikka ruoka ei (onneksi) enää ole elämäni keskiössä, joskus raskauteen liittyvät ruokarajoitukset hieman.. turhauttavat? Pärjään kyllä hienosti sillä "ruokalistalla" mikä käytettävissä on, mutta jokunen nyt kielletyksi tai epävarmaksi todettu ruoka-aine olisi kiva saada takaisin. Toisaalta raskauden yllettyä hieman yli puolenvälin, kovin montaa kuukautta ei tarvitse odotella. Mutta mitähän ruokia ja huomia tässä kaipaillaan...
Inkivääri
Inkivääriästä pidän mausteena monessa ruuassa, erityisesti wokeissa ja smoothieissa. Inkivääri valitettavasti kuuluu ns. kiellettyjen ruokien listalle, joten sen käyttöä saadaan odottaa. Erityisesti ole tykännyt inkivääristä talvella sen tuoman lämmön vuoksi. Lisäksi inkivääri on tuntunut mukavalta erityisesti flunssan kiusatessa. Btw, flunssa on hieman helpottanut, toivottavasti helpottaa huomiseen mennessä lisää..
Pakastemarjat sellaisenaan
Olen ollut sen verran neuroottinen etten ole halunnut käyttää edes kotimaisia pakastemarjoja kuin kypsennettynä. Vispipuurossa ja kiisseleissä toimivat kyllä hyvin, mutta välillä kaipaan kylmiä smoothieita esim. mustaherukasta, puolukasta, tai vaikkapa mansikoista. Kunhan vain raskaus ja synnytys menevät hyvin, smoothie lienee ensimmäinen mitä kotona voisin itselleni laittaa. Itse asiassa smoothie on siitä kätevä, että (oletettavasti?) jossain vaiheessa kelpaa koko perheelle..
Graavilohi
Huokaus.. tätä välillä kaipailen vaikka missä: leivän päällä, salaateissa, lisukkeena jne. No, graavilohen voi toki kypsentää.. mutta houkutus napsia "muutama" palanen saattaa osoittautua liian haasteelliseksi. Toisaalta onneksi kypsennettyä lohta voi surutta syödä vaikka päivittäin, samoin monia muitakin kaloja. Mutta graavilohta odotellessa..
Idut ja siemenet
Olen monena talvena idättänyt esim. linssejä ja sinimailasen siemeniä. Idut ovat erityisesti talvisin olleet mukava lisä ja eräänlainen salaatin korvike. En koskaan hankkinut idätyslaatikkoa. Välillä annoin itujen myös versota saadakseni hieman lisää vihreää. Itujen syömistä odotellessa täytyy "tyytyä" niihin kasviksiin mitä saa syödä. Onneksi lista on varsin laaja edelleen.
Vaikken näitä ns. raakaravintoon liittyviä ruokia olekaan harrastanut aikoihin samaan tahtiin kuin kymmenen vuotta takaperin, jotain yksittäisiä raaka-aineita sieltä on jäänyt. Näihin kuuluvat mainitut idut ja siemenet. Joitain siemeniä saa (ilmeisesti) syödä myös raskauden aikana, mutta olen pysynyt pähkinöissä tehdäkseni asian itselleni helpommaksi. Mutta keväällä näitä taas..
Yrttiteet
Näitä kaipaan välillä. Ruusunmarjateestä tieto oli ristiriitaista, mutta esimerkiksi Roibos -tee näytti kuuluvan kiellettyjen/ei-suositeltavien listalle. Pääasiassa juon siis mustaa ja välillä vihreää teetä. Jälkimmäinen on tullut taas käyttöön silloin tällöin. alkuraskaudessa sen maku olisi saanut halaamaan vessanpönttöä. Mutta esimerkiksi Roibos- ja inkivääriteen "käyttöoikeutta" odotellessa..
Mitenkäs "paheet"?
Vaikka osa ehkä mieltää minitut ruuat terveysintoiluksi, minulle ne ovat kuuluneet kategoriaan "tykkään". Esimerkiksi meetwurstia yms. en söisi muutenkaan. Tällä hetkellä tuskailen mitä ihmettä teen pöydälleni kertyneille suklaarasioille. Mutta kaipaanko mitään ei-terveysruokaa? No, satunnaisesti nautittuna pidän mm. homejuustoista. Itsekseni en niitä syö oikeastaan lainkaan, mutta hyvässä seurassa kyllä. Toisaalta koronatilanne on rajoittanut tällaisia hetkiä, eli sinäkin mielessä pysyminen erossa ei ole suuri haaste.
Kahvia olisi kiva juoda enemmmän, mutta olen katsonut paremmaksi pysyä kahvista täysin erossa ollessani itsekseni. En juo kahvia myöskään töissä vaikka välillä tekisi mieli. Sen sijaan viikonloppuisi esimerkiksi vanhempieni tavatessani sallin itselleni pari mukillista. Miksi näin tiukka linja? -Koska omaksuin huonon tavan juoda kahvia todella paljon. Luotettavampi vaihtoehto on tällainen osittainen täyskielto. Kofeiiniton kahvi ei nyt makunsa vuoksi oikein houkuttele.
Mikä on tehnyt hyvää?
Valitettavasti kahvin vähentäminen on tehnyt hyvää, mikä liittyy siis kofeiinin päiväannoksen laskuun. Toki musta tee sisältää kofeiinia, mutta selkeästi vähemmän kuin kahvi. Myös kasvisten riittävään saantiin on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota, samoin kalsiumin. Valkoista sokeria en muutenkaan syö pahemmin missään muodossa, tosin esim. salatinkastikkeisiin sitä on hieman piilotettu. Määrä on kuitenkin aika pieni. Lisäksi olen vähentänyt merkittävästi keinotekoisten makeutusaineiden käyttöä, mikä luonnollisesti on myös hyvä asia.
Vaikka aktiiviliikkujana ennen raskautta kiinnitin huomiota siihen että saan riittävästi eri ravintoaineita, luulen että raskaus on vienyt hommaa aiempaa parempaan suuntaan. Vitamiineja tulee enemmän myös tablettien ulkopuolelta, samoin kalsiumia. Proteiinin suhteen olen pitkään kannattanut ns. maltillista linjaa. Voisin todeta että ruokavaliossani on vähemmän keinotekoista kuin ennen raskautta. Yksityiskohtiin menemättä vatsani on myös ollut harvinaisen tyytyväinen.
Lopuksi
Vaikka muutamia kiellettyjä ruokia joskus kaipailenkin, toivon että saan muutamista parantuneista tavoista pysyviä myös raskauden jälkeisellä ajalla. Alkoholin suhteen pidän mielelläni myös reippaasti vähennettyä linjaa, eli "lauantaisiideri" ei tule olemaan säännöllinen tapa. Loton suhteen en ole tehnyt niin vakaata päätöstä. Tai en oikeastaan minkään suhteen.
Vaikka haluan jättää "pakollisuuden" pois, toivon että esimerkiksi alkoholin,kofeiinin ja keinotekoisten makeutusaineiden vähäisyys jäisivät tavaksi. Myös kalsiumin lähteiden sekä kasvisten riittävään saantiin toivon kiinnittäväni enemmän huomiota. Pääasiallisesti kasvipohjaisten maitojen, hapatettujen maitotuotteiden sekä juuston kautta. Vaikka hieman "joogi -tyyppinen", vegaaninen sekä raakaravintoon nojaava ruokavalio vetää puoleensa, panostan myös siihen ihan tavallisen perusterveelliseen kotiruokaan. Esimerkiksi linssit ovat ihan mukava raaka-aine ja sopivat monenlaiseen ruokaan. Kalaa tai kanaa pyrin syömään viikoittain kuten nytkin. Tosin kovin montaa kuukautta en pääse nauttimaan työpaikan ruokailusta..
Entä lapsen ruokavalio? Tietenkin on vaikea ennustaa miten kaikkiruokainen lapsi on kun ns. oikea ruoka astuu kuvioihin. Tietenkin pyrkimyksenä on totuttaa kasviksiin ja toisaalta monipuoliseen ruokavalioon. Lähtökohtaisesti lapsi tulee syömään säännöllisesti myös (punaista) lihaa vaikken itse sitä syökään, sillä en halua totuttaa lapsen elimistiö rajoitteisiin. Jos hän itse jonain päivänä haluaa ryhtyä kasvissyöjäksi, se hänelle sallittakoon. Pääasia on, että päätös lähtee omasta itsestä eikä sietokyvyn puutteesta.
Tällaisia, vähemmän jouluisia pohdintoja tällä kertaa.
Siispä toivotan oikein leppoisaa joulua itse kullekin, syökää hyvin, ulkoilkaa ja yrittäkää pysyä terveinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti