Keinoja järkevään rahankäyttöön arjessa

Syyskuussa ollaan ja kesä todellakin alkaa olla muisto vain! Käytännössä tämä tarkoittaa erittäin monelle ihmiselle arkea. Itselläni arki alkoi jo ennen elokuun puoltaväliä. Syksy tuntuu myös kuuluvan niihin vuodenaikoihin joina ihmiset haluavat tehdä muutoksia toiminnassaan. Tosin näitä aikoja lienevät myös uusi vuosi ja kevät. Nähtävästi marras-joulukuussa sekä kesäloma-aikoina muutokset eivät ole niin suosittuja. Tämä on ymmärrettävää: toisena aikana pimeys ja kaamos vievät energiaa, toisena taas moni haluaa ladata akkuja syksyä varten. 

Muistan jo peruskoulusta kuinka syksyllä halusin tehdä asiat paremmin. En tiedä teinkö sen itseni vuoksi vai myös näyttääkseni edustavammalta muiden silmissä. Usein tavoitteet liittyivät koulunkäyntiin ja ehkä oman tilan pitämiseen jossain kuosissa. En koe syksyä innostavimmaksi ajatuksi ilmojen kylmenemisen vuoksi. Tosin vastapainona syksy on monien mukavien aktiviteettien alkamisen aikaa. Myönnän että edelleenkin tykkään miettiä syksyllä erilaisia enemmän tai vähemmän pitäviä tavoitteita. Pakollisen voimien säästämisen vuoksi olen luopunut liikantatavoitteista. Sen sijaan pysähdyin miettimään jälleen rahankäyttöä ja mihin suuntaan sitä voisi viedä. Seuraavat asiat ovat vaikuttaneet merkittävästi viikkobudjettiin: 

Valmis ruokalista

Myönnän että ns. kotiruokalistani ei ole erityisen laaja, koska vaihtelevampi työpaikan lounas laiskistaa tehokkaasti. Toisaalta en jaksa soimata itseäni tästä. Kotona syön suurimmaksi osaksi vegaanisesti, siis ns. pääruuan. Esimerkiksi juusto ja kananmunat kuuluvat leivänpäällisiin. Joskus satunnaisesti käytän ruuanlaitossa kalaa tai kanaa. 

Tavallisesti teen keittoja, wokkeja, tai pastoja. Perunaa voisin hyödyntää hieman useammin. Vegaaniruokia tulee tehtyä eniten kolmesta syystä: raaka-aineet joita käytän säilyvät, helppous ja edulisuus. Kuivatut soijatuotteet sekä säilötyt palkokasvit toimivat siis oikein mainiosti. Papujen kohdalla suosin mieluummin kartonkopakkauksia jos sellainen vaihtoehto vain on. 

Valmis ruokalista helpottaa arjessa erityisesti jos on hieman kiireisempää. Lisäksi kauppalistan tekeminen selkeytyy, ja lopputuloksena on ns. kunnon ruokaa ainakin muutamaksi päiväksi. Valmiin listan kanssa tulee myös vältettyä nälkäisenä tehdyt heräteostokset. Tosin en näitä itseltäni kiellä, pyrin vain ennaltaehkäisemään. Toisaalta erityisesti viikonloppuisin annan mielelläni itselleni mahdollisuuden pieneen väljyyteen. 

Kaupassa kolmesti viikossa

Valmis lista ja selkeät päivät kauppareissuille ovat tuoneet ehkä suurimman muutoksen viikkobudjettiin. Reilu vuosi sitten kävin kaupassa lähes päivittäin. Olin suunnilleen koukussa, ja kauppareissu lenkin päätteeksi oli päässyt iskostumaan pahasti todella syvälle. Vaikka miten yritin päättää paljonko rahaa päiväkohtaisesti menee, joka kerta mukaan tarttui jotain ylimääräistä mikä pidemmän päälle kasvatti viikkobudjettia. 

Ehkä jonkun korvaan 10-20 euron ero kuulostaa lähes turhalta. No, viikkotasolla kyseinen summa voikin kuulostaa pieneltä, mutta vuosi- tai jo puolen vuoden tasolla ero alkaa olla merkittävämpi. Kävisin mielelläni vain kahdesti viikossa kaupassa. Valitettavasti paluu autottomuuteen vaatii yhden kerran lisää jotta esimerkisi maito- ja jogurttipurkit saisi ongelmitta kotiin asti. Tämä hyväksyttäköön. 

Rajoitetumpi kauppareissujen määrä on saanut panostamaan ns. ensisijaisiin ostoksiin ja mitä oikeasti tarvitaan. Näin korona-aikaan pienempi määrä kauppareissuja on myös astetta turvalisempi vaihtoehto. Selkeät päivät kauppareissuille puolestaan auttavat hahmottamaan listaa tehdessä miten pitkään kullakin tuotteella tulee pärjätä, ja kuinka paljon sitä kannattaa ostaa. Huvittavaa ehkä, mutta ostokseni ovat lähes identtisiä. 

Sähkönkulutuksessa järki käteen

Järkeä tarvitaan moneen suuntaan: sähkölaitteita ei kannata pitää turhaan päällä aina valoista televisioon, lämmitys on hyvä säätää ns. pienimpään sopivaa lämpötilaan, ruuan lämmittäminen liedellä vie enemmän sähköä kun lämmittäminen mikrolla, jääkaappiin ei kannata laittaa valmistettua ruokaa ennen kuin se on jäähtynyt jne. Näillä pääsee aika pitkälle. Asumismuoto, vedentulo ja lämmityksen laatu vaikuttavat luonnollisesti myös sähkönkulutukseen. 

Toisaalta järki on hyvä pitää kädessä myös toisella tapaa: sähkönsiirto voi olla hyvinkin hintavaa. Vaikka kulutuksen saisi miten pieneksi, siirtomaksu tahtoo olla hämmentävän korkea. Tämä ei toki tarkoita etteikö sähkönkulutusta kannattaisi säännöstellä. Valitettavasti siirtomaksu voi hieman laskea motivaatiota. Ilmeisesti voimme vain toivoa että asiaan tulee joskus muutos. 10-20 vuoden kuluttua?

 

Suunnitelmallisuus vaateostoksissa

Tämä säästää sekä rahaa että tilaa. Toisaalta laiskana shoppailijana minun on helppoa kehua tätä tyyliä. Elokuun puolella ostin pari pitkähihaista kylmenevien ilmojen varalle. Alunperin olisin kaivannut myös housuja, mutta mitään sopivaa ei löytynyt. En mielelläni tyydy ns. vähän sopivaan vaatteeseen, sillä käytön määrä jää epävarmaksi. 

Kuten ruokaostosten, myös vaateostosten kohdalla kannatan suunnitelmallisuutta ostosten tekemisen ajoittamisessa ja tarpeen arvioinnissa: mitä tarvitsen? No, olen tietoinen että ilmojen kylmetessä tarvitsen hieman lämpimämmät mutta mukavat kengät. Kevätsiivouksen yhteydessä heitin pois maihari -tyyppiset, jo vuosia käytössä olleet kengät. Ne olivat sen verran loppuunkäytetyt, etten viitsinyt enää laittaa edes keräykseen. 

Todennäköisesti listalla on samanlaiset kengät. Luulen että ostaminen tapahtuu muutaman viikon kuluttua, riippuen miten pitkään tennareilla vielä selviää. Osan mielestä tällainen viime tippaan lykkääminen voi kuulostaa älyttömältä. Niin no, onhan siinä huonot puolensa: sopivat kengät on ns. pakko löytää. Mihin tulen kiinnittämään huomiota, on laadun ja käyttöiän arviointi. Inhoan kenkien ostamista, minkä vuoksi maksan mieluusti laadusta jotta saisin lisää käyttöaikaa. 

Kirpputorit

Second hand -tuotteet ovat olleet kyllä pelastus! Tietenkin juuri ns. tarvittavan vaatteen löytäminen vaatii tuuria ja kärsivällisyyttä. Olen ns. konkreettisten kirpputorien suhteen onnekas: kävelymatkan päässä on huikean kokoinen kirppari, josta silloin tällöin olen löytänyt yhtä sun toista. 

Nettikirpparit ovat myös osoittautuneet hyväksi kohteeksi. Esimerkiksi syystakkini löytyi Facebookin kautta. Laatu oli hyvä, ja todennäköisesti säästin useammankin kympin. -Ja vaivaa. En joutunut itse raahautumaan kauppaan. Näin korona-aikaan tämä piirre tosin lienee eduksi. 

"Tarvitsenko tätä?"

Kirpputorit ja alennusmyynnit voivat olla varsin petollisia. Halvalla tulee ostettua ehkä enemmän kuin oli tarkoitus. -Ihan vain hinnan perusteella. Tai sitten varastoon mahdollisen käytön varalle. Esimerkiksi sukkien kohdalla tämä ajattelu kuulostaa jopa järkevältä, voisin itsekin harkita joskus hieman suuremman määrä hankkimista kerralla. Kenties juuri laittamalla osan sukkapareista syrjään voisi ennaltaehkäistä sukkien joukkohajoamisen. 

Vaikka aikoinaan tapitin Sinkkuelämää -sarjaa (voisin tapittaa vieläkin), en keksi todellista käyttöä useammalle kenkäparille (tarkoitan todella useita) tai vaikkapa käsilaukulle. Toisaalta olen näiden suhteen varsin tylsä. En edelleenkään hallitse ns. fiinimpää city-tyyliä kuin vähimmällä vaadittavalla tasolla. Koronalla lienee tässä oma osuutensa. Toisaalta myös jaloillani jotka eivät siedä tennareita sirompaa kenkämallia. 

Ja sitten lukuisat koriste- ja hyötyesineet.. olen törmännyt ihmisiin jotka hamstraavat esimerkiksi keittiövälineitä. No, sellaisten monipuolisuus antaa ainakin itseni ymmärtää, että henkilö on todella aktiivinen ja taidoiltaan monipuolinen ruuanlaittaja. Kieltämättä tämä herättää arvostusta. Toisaalta moni tarvikkeista saattaa jäädä vain "koristeeksi". Ja sitten kirpputoripöytien ihanat koriste-esineet jotka ovat hinnoiteltu 1-2 euroa/kpl. Joskus teininä myönnän tällaisiin tarttuneeni. Tykkäsin kaikesta nätistä. Tykkään edelleenkin, mutta vielä enemmän pidän väljyydestä. Eli ennen heräteostosta: tarvitsenko tätä?

Pieni skeptisyys alennusmyynneissä

Suuri alennusta mainostava kyltti ei aina ole sitä mitä pitäisi. Toki kyseisen kaupan tuotteen hinta laskee. Osassa kaupoissa hinnat ovat jatkuvasti korkeampia. Osa tekee alennusmyyntinsä siten, että kokonaishinnalla X yhtä tuotetta tuotetta tulee ostaa useita kappaleita. Esimerkiksi jogurttipurkkeja. Kyllä, ainakin purkkien kappalehinta laskee, mutta kasvaako ruokahävikin riskin ostaessa tuon 20 purkin satsin? Toinen hyvä kysymys on litrahinta. Onko se alennuksen jälkeen matalampi verrattuna tölkkeihin. Ja päälle mukava määrä muovia..

Myönnän lievästi menneeni lankaan nykyista puhelinta ostaessani. n. 200 euron puhelimen hintaa oli laskettu yli 50 eurolla. Mitä silloin en tajunnut ottaa huomioon, oli eräänlainen paras ennen -aika. Kas kummaa, pari sovellusta toimii osittain ilman kaikkia ominaisuuksia. No, ehkä opin huolellisemmaksi. Tosin älylaitteet missään kategoriassa eivät kuulu osaamisalueeseeni. 

Pohdintaa

Vaikka erilaisia keinoja säästää tulee pohdittua ja harjoitettuakin, en halua pitää liian tiukkaa linjaa. -Ellei ole pakko. Säästäminen arjessa on minulle kuitenkin helppoa, joska nähtävästi saan jonkinlaista tyydytystä jos onnistun säästämään vieläpä laadusta tinkimättä. Laadun oheistuotteena tulee usein kestävyys, mikä taas (melko usein) on myös ilmastoystävällisempi ratkaisu. Vaikka oma toimintani kyseissä haasteessa vastaa lähes huomaamatonta osuutta, tuskin siitä haittaakaan on. Extreme -tason ekoelämään en ole valmis. -Ainakaan pysyvästi. 

Toistan itseäni: peruskoulun kotitaloustunnilla opitut asiat toimivat vallan mainiosti. Vaikka en olekaan mikään nero "köksässä", perustietojen soveltaminen arkeen on vaikuttanut ihan riittävältä toiminnalta. Omalla kohdallani itse tehtyyn ruokaan mieltyminen luonnollisesti auttaa asiaa. 

Mikäli taloudellinen tilanne ei vaadi kirjaimellisesti jokaisen sentin tarkkailua, en kannustaisi liian tiukkaan linjaan. Kannatan järkevää ja ennakoivaa rahankäyttöä, mutta siitä(kään) ei saisi tulla suorittamista. Mikäli kulutuksen seuranta menee todella pikkutarkaksi ja pienetkin muutokset saavan omantunnon soimaamaan, lienee hyvä kysyä itseltään millaiseen määränpäähän todella on pyrkimässä. Korostan jälleen, että talouden salliessa ei pitäisi soimata itseään jos kerran viikossa ostaa muuta kuin "halpista" tai poikkeaa perin euron verran alkuperäisestä ostoslistasta. 

Toisaalta.. hyvällä onnella järkevä rahankäyttö arjessa voi ennaltaehkäistä taloudellisia vaikeuksia. -Siis sellaisia joiden tausta on nimenomaan kulutustottumuksissa. 

Millaiset arjen ratkaisut olet kokenut sinulle helpoimmaksi keinoksi säästää?