perjantai 28. maaliskuuta 2025

Seurakuntien kahvilatoiminta ihmisten tukena monella osa-alueella

 Asuinalueeni väkiluku on varsin suuri. Erilaisuus monella tasolla on arkipäivää. Vaikka ihmisiä on paljon, se ei sulje pois yksinäisyyden, eristäytyneisyyden ja syrjäytymisen riskiä. Korona-aika pakotti ihmiset eristäytymään ja etääntymään toisistaan. Teknologia auttoi sen verran kuin pystyi, mutta ei korvannut sosiaalisen kanssakäymisen vaikutuksia. 

Paikka jossa kohdata

"Paikka jossa on paljon ihmisiä, kenenkään ei tarvitse olla yksinäinen". Muutettuani pieneltä paikkakunnalta amk -opintojen perässä pääkaupunkiseudulle, saatoin todistaa tämän ajatuksen virheelliseksi. Luulin aluksi itse olevani viallinen, sillä uusien sosiaalisten kontaktien luominen oli vaikeaa. Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, etten ole ainoa. Ympärillä olevien ihmisten määrä ei aina korreloi sen kanssa, kuinka helposti sosiaalinen elämä ja verkosto rakentuvat. 

Perheet

Alla kouluikäisten vanhemmilla on erilaisia syitä olla kotona lapsen kanssa. Vaikka kyseessä olisi vapaasti tehty valinta, aika pienen lapsen kanssa kotona ei ole aina kevyttä. Vaihtelu arjessa on tärkeää niin lapsen kuin vanhemman kannalta. Seurakunnan ylläpitämään kahvilatoimintaan liittyy usein perhekerhoja niin aamupäivällä kuin illalla. Aamupäivän perhekerhot antavat mahdollisuuden lasten kanssa kotona oleville vanhemmalle kohdata muita aikuisia, jutella seurakunnan työntekijöiden kanssa sekä tarjota lapselle tai lapsille vaihtelua arkeen sekä muiden lasten kanssa leikkimiseen. 

Illalla järjestetyt perhekahvilat sopivat puolestaan koko perheelle ja kouluikäisille lapsille. Tilat ovat usein sellaisia, että eväiden syöminen onnistuu, samoin ruuan lämmittäminen. Omia lautasia ym. välineitä on usein tarjolla kahvilan puolesta. Monissa paikoissa on lisäksi tarjolla ilmaista kahvia ja teetä. Ensisijaisesti aikuinen jonka mukana lapsi tai lapset saapuvat, on vastuussa lapsista. 

Olennaista tällaisessa toiminnassa on mahdollisuus saada arkeen sosiaalisia kontakteja, jakaa ajatuksia lapsiarjesta, kertoa mahdollisista huolista, kysyä neuvoja sekä tarvittaessa saada tietoa erilaisista perhearkea tukevista palveluista ilman puhelinsoittoa tai jonottamista. 

Kielen oppiminen 

Erityisesti suuremmilla alueilla kahvilatoimintaan on maahanmuuttajataustaisia kävijöitä varten järjestetty mahdollisuus Suomen kielen opettelemiseen. Työntekijät toimivat ohjaajina auttaen ja kannustaen osallistujia keskustelemaan suomeksi taitotason mukaan. Keskustelut voivat olla teemoittain. Usein osallistujat voivat esimerkiksi kertoa itsestään, päivästään ja kotimaastaan. Lisäksi he pääsevät harjoittelemaan arjessa tarvittavaa perussanastoa, lauseita ym. olennaista joita päivittäisessä arjessa tarvitaan. 

Ilmapiiri on kannustava, mutta toisaalta empaattinen.  Toisaalta tällainen toiminta on todella tärkeää, sillä kielen osaaminen ehto monelle asialle: koulutus ja työpaikka. Vaikka englanninkielinen kommunikointi on mahdollista monessa paikassa ja tilanteessa, loppujen lopuksi riittävä taito kommunikoida suomeksi suulliseksi ja kirjalliseksi on yleinen vaatimus monella osa-alueella. 

Mikä saa ihmiset hakeutumaan tänne ei uskonnollisten yhteisöjen ylläpitämien palveluiden sijaan?

Seurakunnan kahvilatoiminta on avointa kaikille. Paikassa ei vaadita kirkon jäsenyyttä, ei kristillistä vakaumusta. Paikoissa käy niin ateisteja kuin myös muiden uskontojen edustajia. Kenties sijainti ja helppo pääsy on yksi houkutteleva tekijä, sillä erityisesti suuremmilla alueilla kirkon kahvilatoiminta on saatu sijoitettua keskeiselle paikalle. Kun esimerkiksi suuremmat kaupat ja terveydenhuollon palvelut ovat lähellä, tämä on helpotus erityisesti lapsiperheille. 

Mahdollisuus oppia kieltä voi olla helposti lähestyttävä palvelu positiivisen ilmapiirin ohessa siinä, toiminta tapahtuu varsin matalalla kynnyksellä. Paikalla olevat ohjaajat ovat kannustavia ja ystävällisiä. Toisaalta uskonnollinen vaikaumus ei ole ehtona, ja palvelu oikeastaan toimii hengellisyyden ulkopuolella. Näin jokaisella saapujalla on mahdollisuus tulla kohdatuksi tasa-arvoisesti, ja omana itsenään. 

Laajemmalla tasolla valtion budjetin erilaiset leikkaukset osuvat myös kyseisiin palveluihin. Seurakunnan toiminta näyttäisi toimivan eräänlaisena täydentävänä tekijänä erityisesti nykyisessä tilanteessa. Toki seurakunnankin toiminnalla on resurssinsa. Mutta nähtävästi se tehdään, mikä on mahdollista. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti