Näitä liikuntamahdollisuuksia alkaa olla ikävä! (vaikkei saisi)

Vaikka en poikkeustilan alettua pahemmin murehtinut rajoittuneista liikkumismahdollisuuksista, myönnän että ajoittain poden pientä turhautumista. Näin alkuun mainittakoon että kyseessä ei ole korkean vakavuustason kysymys, tietenkin ihmisten terveys ja turvallisuus menee etusijalle. Pidän kuitenkin oikeutettuna edes vähän haikailla ”turhuuksien” perään, sillä asian toteminen ääneen tuskin tekee ihmisestä itsekästä. Perustelu: Tällä hetkellä moni kaipaa asioita, jotka ovat poikkeustilan seurauksena poistuneet käytöstä.

Jäälle ja salille olisi kiva joskus päästä..

Kyllä, minä itsekkyyden perikuva kaipaan jäälle. Luistelu jäähallissa tuntuu yksinkertaisesti parhaalta tavalla luistella, ja samalla jäävuorot ovat mukava sosiaalinen tapahtuma. Tällä hetkellä rullikset ovat ns. vaihtoehtoinen harjoitteluväline, joskaan ei huono. Mutta valitettavasti joudun totetamaan viihtyväni jäähallissa paremmin.

Kaipaan myös salitreeniä. Periaatteessa akroharjoituksia voi tehdä ulkona ja jossain määrin sisällä, mutta se vaatii omat säätönsä. Sisällä käytettävissä oleva tila rajoittaa, samoin välineet. Joogamatto tuo jossain määrin kitkaa, mutta on sen verran ohut että kuperkeikkakin tekee kipeää. Ulkona sää tahtoo ajoittain rajoittaa treenaamista ulkosalla. Sade tekee lisäksi läheisen urheilupuiston tekonurmen julmetun liukkaaksi. Mutta onneksi "kotisalille" löytyi uusi liike, jossa tavoitteeksi voisi ottaa nopeamman tempon..

Kun ei meinaa päästä rulliksillekaan!

Säästä on aina turvallista puhua: Helvata noita sateita kun tekevät koriskentän asfaltin liukkaaksi!! Eilen piti keskeyttää harjoittelu kun meinasin märässä asfaltissa lentää kyljelleni. Ei hätää, seuraavana päivänä uudelleen! Ja sitten ystävällinen ääni säätiedotuksessa toteaa: ”Huomenna lähes koko Suomen yli liikkuu sadealue..”. No kiitos vaan! Eli kuten vimeisen muutaman viikon aikana on tehty: Odotellaan jälleen. Jos hyvin käy, viimeistään lauantaina tai sunnuntaina pitäisi tulla uusi mahdollisuus päästä harjoittelemaan.  

Joko maailmanloppu sittenkin lähestyy?

Uskon että tämä ei koidu kohtalokseni, kärsivällisyys on vain ajoittain koetuksella. Tällaisista asioistahan ei saisi näinä aikoina vinkua, mutta toisaalta turhamaisuudet pitistävät kummasti monen arkea.

Koronan aiheuttama poikkeustila kestää juuri niin pitkään kuin kestää. Säähänkään ei voi vaikuttaa. Käytännössä tämä näyttäisi tarkoittavan mainittujen asioiden hyväksymistä. Odottelen siis kiltisti kuivempia kelejä muuta tehden. Onneksi kotitreeni on mahdollista. Sen laatuun ja mielekkyyteen voi varmasti vaikuttaa pienillä (toivottavasti) investoinneilla. Esimerkiksi vähän paksumpi jumppamatto voi auttaa kummasti. Ja moni salilla keksitty/opittu liikee onnistuu ulkosallakin. Mm. tätä on testattu myös urheilupuistossa: 

Kiitos ”lajitovereiden” Instagram -päivitysten, ideoita oheisharjoitteluun on löytynyt oikein mukavasti! Esimerkiksi hyppynaru on siirtynyt treenikassista olohuoneen sohvalle taukojumppia varten.

Luvassa on myös hieman suurempia ja kauan odotettuja investointeja, mutta niistä lisää suunnitelman oikeasti siirryttyä toteuttamisen tasolle. Tästä (toivottavasti) lisää viimeistään parin viikon kuluttua..

Näin loppuun voisi todeta liikkumisen sujuvan edelleenkin harvinaisen hyvin ja mutkattomasti olosuhteisiin nähden. On suuri onni ettei liikkumista ulkosalla ole toistaiseksi rajoitettu. Vaikka rajoitukset ovat tarkoitettu parhaaksemme, on luonnollista että joitain asioita kaipaa. -Olivat ne miten turhia ja pinnallisia tahansa. Mutta näillä olosuhteilla mennään, ja tänään näyttää ulkoilu vielä onnistuvan. Wohoo!

Kaipaako joku muu liikuntamahdollisuuksia joihin ei juuri nyt pääse?