torstai 31. elokuuta 2017

Syksyn opiskelu- ja treenikuvioita: Tervetuloa haasteet!

Ensi viikolla se todellinen syyslukukausi alkaakin! Gradu on saanut mukavasti pohjaa, vaikka työ onkin alkuvaiheessa. Rakennekin on selkiytynyt, mutta opettajan mielipiteet ovat vielä kuulematta. No, jos korjattavaa ja muokattavaa ilmenee vaikka suuremmissakin määrissä, töihin vain! Seminaarien lisäksi ahteria päästään puuduttamaan metodikurssilla ja lukupiireissä. Gradun ohella pyrin suorittamaan tenttejä tasaiseen tahtiin. Ihannetapaus olisi, jos keväällä työmäärä olisi selkeästi pienentynyt ja suurin projekti olisi hoitaa työharjoittelut. Liian tiukaksi en aikatauluja halua kuitenkaan muokata, sillä joustovaraa on aina hyvä olla. Kummasti se motivaatio kuitenkin kasvaa kun kuvittelee maisterinpaperit kätöseensä!

Kuvahaun tulos haulle college graduate cartoon

Koska opiskelu tulee viemään aikaa ja energiaa, treenikuviot vaativat järjestämällisyyttä. Jäällä tulen riehumaan 3-5 kertaa viikossa, todennäköisesti pääosin neljä. Syksyn aikana olisi tarkoitus rakentaa uutta kisaohjelmaa, mutta opiskelun vuoksi jätän kisaamiset vasta keväälle. Musiikki on pientä siistimistä vaille valmis. Tavoitteena syksyn aikana olisi monipuolistaa osaamista askeleissa ja saada piruetit pyörimään vauhdikkaammin. Jalanvaihtopiruetit tulevat olemaan suoranainen pirulainen, mutta niitähän harjoitellaan! Tällä hetkellä ”hyppyrintamalla” näyttää varsin valoisalta. Axel ja kaksoissalchow menevät kohtuullisesti, ja hiljalleen vauhtia voisi käyttää enemmän. Kaksoistulpin suhteen olen kahden vaiheilla otanko projektiksi.. Kaksoisritti on kehittynyt, mutta rotaation täyttymiseen voi mennä aikaa. 

Kuvahaun tulos haulle lidl sport bag proTreeniin liittyen hieman välinepuolta.. viimeinkin löysin etsimäni "reppukassin"!! Ihan ergonomisista syistä tätä haeskelin, ja arvatkaapa mikä kauppa taas minut pelasti? Kyllä, Lidl. Reppukassi oli (mielestäni) fiksun näköinen ja hinta kohtuullinen. Kestävyys selviää tosin käytön myötä. Tällainen kaveri löytyi, sininen versio siis. Joskus kieltämättä nolottaa tämä jatkuva Lidlin hehkuttaminen..


Muun treenin suhteen yritän panostaa edelleenkin aerobiseen. Olen harkinnut Unisportin kuukausikorttia, sillä salilla aerobisen saisi hoidettua pyörää polkemalla jos kelit eivät suosi juoksulenkkejä. Lisäksi tavoitteena olisi treenata yläkroppaa ja käsiä säännöllisesti. Toisaalta Unisportilla olisi ihan mielenkiintoiselta vaikuttavia ryhmäliikuntatunteja, joissa tarpeellisen lihastreenin saisi hoidettua. Tanssilliset tunnit taas voisivat hyvällä onnella kehittää hivenen säälittävää koordinaatiokykyäni ja liikemuistiani. Osaako joku suositella ryhmäliikuntatunteja?

Kun opiskelu ja treeni pääsevät alkuun, joudun kehittämään molempien suhteen selkeän viikkosuunnitelman, jotta harjoittelu pysyisi monipuolisena ja toisaalta välttääkseni liiallista kuormitusta.


Syksystä on siis tulossa työntäytteinen ja kenties myös raskas. Toisaalta edessä on mielenkiintoisia uusia haasteita, joihin tartun suurella innolla. Olen jopa kiinnostunut graduni aiheesta, mikä motivoi työskentelyssä tehokkaasti. Jäällä puolestaan vaihdoin ”itkumusiikit” räväkkään ja pirteään riverdance -musiikkiin. Myös musta puku vaihtui oikein nättiin vihreään strasseilla koristeltuun! Eli lähes ärsyttävän positiivisella ja innokkaalla asenteella ollaan liikkeellä :D Syksyn pimetessä itse kukin lentää peffalleen vaihtaen asenteen itku-potku-raivari -asemaan. Mutta onneksi tarpeellisen kiukuttelun jälkeen sieltä voi nousta ja jatkaa siitä mihin jäi.  





Mukavaa torstaita kaikille, pitäkäämme päämme pystyssä ja suupielet ainakin välillä ylöspäin suuntautuneina! 

tiistai 29. elokuuta 2017

Aikuisluistelijakuvia osa 1: Tupu Hovi

Aika tutustua ensimmäiseen aikuisluistelijaamme! Tupu Hovilla luistelukokemusta on jo useamman vuoden ajalta, mutta aloittaminen tapahtui vasta aikuisiällä. Lajiin inspiroi tv-ohjelma, jossa käsiteltiin aikuisten muodostelmaluistelua. Laji oli tuolloin vielä monille vieraampi, mutta valloitti Tupun välittömästi. Aiempaa luistelukokemusta ei ollut, mutta sehän ei estänyt eikä hidastanut aloittamista! Tosin taitoluistelun ”rinnakkaislajeista” oli kokemusta.
Näin TV;ssä ohjelman aikuisten muodostelmaluistelusta, josta minulla ei aiemmin ollut minkäänlaista hajuakaan. No innokkaana "tyttönä" ja tanssin (jazztanssi, baletti etc) harrastajana tiesin heti että tuo on mulle ! Viestiä ohjelmassa esiintyneeseen seuraan ja kyssäriä että pääseekö mukaan, osaan luistella sillai kuin lapsena, mutta tanssi on verissä....

Valmentaja toivotti Tupun tervetulleeksi joukkoon. Mitähän seuraavaksi? Nyt oli saatavat luistimet! Kuten monille muillekin aloittelijoille, ns. oikeiden taitoluistimien löytäminen on vierasta työmaata. Ensimmäisten luistimien kohdalla ei vielä onnistanut, mutta toisten kohdalla oli Tupu ehtinyt tutustua tarkemmin taitoluistimien valikoimaan. Ns. oikeat taitoluistimet eivät kuitenkaan olleet mukavimmasta päästä. Oli käyttäjänä minkä ikäinen luistelija tahansa, vie aikansa tottua kovaan varteen. Tupu ei kuitenkaan antanut periksi edes epämukavuudelle, vaan jatkoi sinnikkäästi harjoittelua. Pian harjoittelu tuotti tulosta, ja kehitys oli todella selkeää! ”Seuraavat kivikovat pro luistimet olivat kuin tiiliskivet ja niillä taas niille kipeille polville, että ei se alku niin herkkua ollut mitenkään, vaikka periks ei annettu. Luistelu antoi heti kyllä tunteen että nyt minä liidän ja kiidän upeasti ja tämä on mahtavaa! Osaan ja osaan!

Muokkakuvamaalaus


Kevätkauden jälkeen alkoi harjoittelu uudessa seurassa. Juuri sopivasti seuran aikuisten muodostelmajoukkue etsi joukkoonsa luistelijaa. Kyseessä oli kilpaileva joukkue, jolloin luistelun perustaidot tuli hallita. Vasta edellisenä syksynä luistelun aloittanut Tupu otettiin ilolla mukaan. Vaikka elementit muuttuivat jo haasteellisemmaksi, Tupu oppi nopeasti ja harjoittelu joukkueen kanssa sujui hienosti! Ensimmäiset kilpailut käytiin Jyväskyläsä, ja nuo kilpailut jäivät Tupun mieleen todella positiivisena kokemuksena. Luistelemisen ilon ohella myös joukkuetoiminta jätti mukavat muistot. ”Ekat kisat suoritettiin Jyväskylässä ja tuota kisavideota katsellessa ei voi olla muutakuin onnellinen. Hieman sellaista ja tällaista oli kisaamisemme mutta fiilis oli kihelmöivän jännittävä ja näimme kyllä kaikessa joukkona paljon myös hyvää."




Parin vuoden kuluttua vaihtui harjoittelupaikka Helsinkiin. Uusi joukkuekin löytyi, ja tunnelma oli mukava. Luistelijat olivat Tupulle entuudestaan tuttuja, sillä hän oli osallistunut samaiselle joukkueelle järjestettävällä kesäkurssilla. Siispä luistelemaan! Valmentajat olivat myös tehtävässään taidokkaita, ja joukkue voittikin useita kertoja. Kilpaileminen ei rajoittunut vain kotimaan kisoihin, vaan joukkue pääsi kilpailemaan myös Saksaan Oberstdorfiin, jossa vuosittain järjestetään maailmaanlaajuiset kilpailut aikuisluistelijoille!

Viiden vuoden harjoittelun jälkeen oli aika jättää muodostelmaluistelu. Luistelu ei kuitenkaan jäänyt, vaan Tupu siirtyi yksinluistelun pariin. Vaikka tutun joukon jättäminen oli haikeaa, toi yksinluistelu aivan uudet tuulet. ”Aikansa kutakin, vaikka haikea oli jättää se laji, mutta edessä oli oma vapaus, luistelu jatkui silti. Ystäväni innosti tekemään ohjelmaa ja kisaamaan yksinluistelussa. Aluksi ajatus nauratti, muttakun aloitti homman niin se vei mukanaan......” Harjoittelu ei jäänytkään vain elementtien varovaiseen kokeilemiseen. Tupu aloitti aktiivisen kilpailemisen yksinluistelussa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 2011 tutuksi tulivat Saksan Oberstdorfin lisäksi Viro, jossa järjestettiin aikuisluistelijoille kilpailut Juna Cup sekä Gliss Open.

Oberstdorfin voitto 2014


Taitoluisteluja lajina on antanut Tupulle paljon. Asenne ollut sopivan rento, mutta toisaalta ripaus kunnianhimoa ja halua oppia ovat mahdollistaneet eri luisteluelementtien oppimisen.
Tottakai en osannut mutta uskoin vakaasti siihen ja kyllä sitä sitten oppii pikku hiljaa, ja mikä sen ihanampaa! Sanon aina kaikeille että taitoluistelun oppiminen on varmaan yhtä mageeta kun pikkulapsella kävelemään oppiminen tai vähän isommalla pyörällä ajamaan oppiminen..... sitä haluaa koko ajan lisää!” Yksinluistelun kilpailusarja on aikuisten Bronze, jossa on jo hallittava niin askeleita, piruetteja kuin osa yksöishypyistäkin.


Taitoluistelussa elementtien oppiminen ei lähde tyhjästä. On osattava luistella, ja jotta osaisi luistella, on uskallettava luistella. Se, että saa luistimet jalkaansa ei tuo luistelutaitoa. On ymmärrettävä kuinka liike tapahtuu aina etu- ja takaperin luistelemisesta käännöksiin. Helpoimmat yksöishypyt saattavat näyttää yksinkertaisilta, ei jäästä välttämättä niin vain irtauduta. Vaatii siis todella paljon rohkeutta harjoitella. Tupulla rohkeus on riittänyt opettelemaan aikuisiällä yksöishyppyjä ja jopa hyppy-yhdistelmiä! 
Suosikkeihin kuuluvat salchow-oiler-salchow sekä tulppi-tulppi. Lisäksi tavoitteena olisi oppia flippi, mikä hyppynä vaatii jo voimaa ja rohkeutta. Uutta opetellessa Tupu etenee vakaasti, mutta kärsivällisesti. ”Haastan itseäni koko ajan, välillä löysäilen sitten taas yritän ryhdistäytyä, sellaista se on! Suuri iloni jatkuu myös inline skatingin parissa, parketilla ja asfaltilla. Siinä sitä haastetta riittääkin oppia samoja temppuja kuin jäällä!” Kesällä terät siis vaihtuvat renkaisiin, ja taitoluistelu muuttuu taitorullaluisteluksi, mikä lajina on astetta haastavampi kuin taitoluistelu. Joskus pieni ”loma” harjoittelusta tekee hyvää. Sen jälkeen jaksaa taas harjoitella suuremmalla teholla ja motivaatiolla.

Taitoluistelun myötä Tupu on saanut hyödyntää sellaisia taitojaan, joissa hän on erityisen lahjakas. Hän on tehnyt kilpailuohjelmiensa koreografioita ja jopa ommellut itse kisapukunsa! Ompelutaitojen ohella Tupu on todella lahjakas taiteilija, ja luistelu onkin inspiroinut monissa teoksissa.



Tupu on joutunut luisteluvuosiaan huomaamaan myös aikuisten ja nuorten sekä lasten vastakkainasettelun. ”Aluksi korvaani särähti tämä aikuisluistelijoiden itsensä  jonkinasteinen vähättely, kun aina halutaan verrata luistelijoita nuoria ja aikuisia lapsia jne toisiinsa. Minusta se on turhaa. Ikä on numero tai numerot, kukin opettelee oman tasonsa mukaan, toiset nopeammin toiset hitaammin, jotkut haluaa kilpailla, jotkut haluaa vaan luistella ja oppia taitoja jne.” Kilpailuasetelma luistelijoiden välillä osoittautui siis täysin turhaksi, ja oppimisen ilo siirtyi edelle. Tupu on luisteluvuosinaan saanut monesti kokea, että ikä ei rajoita uuden oppimista ja kehittymistä.
 Hän on uskaltanut uskoa itseensä, mutta ymmärtänyt myös sen, että kehittyminen vaatii harjoittelua ahkerasti.

Luistelun tuomat ilot eivät rajoittuneet vain uusien taitojen oppimiseen. ”Olen löytänyt mahtavia ystäviä ilman ikärajaa kaikista taitoluistelun harrastajista ja tunnen että ikäkysymys ei ole mielessämme kun remutaan tai riemuitaan tai mökötetään pukkarissa, jäällä jne. Tiedämme kaikki, mitkä on haasteet, omat haasteemme oppia, mitä on kun kunto ei ole ihan ookoo ja mitä on kun on aihetta juhlia! Kiitos kaikki ihanat luistelijakamut kautta Suomen ja myös ulkomaiden! Olette antaneet niin paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta!” Aikuisluistelijoiden ikäskaala on todella laaja, mutta jokainen numeromuodossa oleva ikä jää toiselle sijalle, kun joukkoa yhdistää monipuolinen laji, jossa haasteita ja uutta opittavaa riittää loppumattomiin. 

LisääLiisa Ihmemaassa flaijeri (ilman tekstejä) TTK.ssa 2005 kuvateksti

maanantai 28. elokuuta 2017

Reisitreeniä luistelijoille ja masokisteille

Vaikka jäällä ja asfaltilla on jo tullut harjoiteltua, ensi viikolla alkaa ns. virallinen uusi "jääkausi". Onneksi hypyt nousevat jo kohtuullisesti, mutta korkeutta saisi tulla hieman lisää. Valitettavasti pelkkä jääharjoittelu ei riitä, on siis harjoitettava reisirääkkiä jään ulkopuolella. Pienenä ulkonäkökeskeisenä kommenttina todettakoon, että hapottavat harjoitteet palkitsevat voiman lisääntymisen ohella myös muotoa saaneilla kintuilla. Tässäpä muutamia suosikkiliikkeitä, jotka tosin hetkellisesti muuttuvat myös inhokeiksi rankuutensa vuoksi. Kuten joskus aikaisemminkin, yritin valita ohjeistusta tukemaan kuvamateriaalia jos huokuu positiivisuus ja energisyys.

Perinteinen askelkyykky

Tämä klassikko on suhteellisen lempeä liike, ja tuo pientä vaihtelua jos kävelylenkki käy liian yksitoikkoisesti. Näin voi muuten lisätä ihan perusarkeen, esim. matkan huoneesta toiseen voi taittaa askelkyykyillä. Mutta pienenä variaationa ja jopa tasapainoharjoituksena..


Askel, alas ja ylös..


Askelkyykkky sivulle
Koen tämän raskaammaksi kuin tavallisen askelkyykyn, mikä johtunee siitä, että tukijalalla on enemmän painoa. Näitä voi tehdä esimerkiksi 2-3 yhdellä puolella ja sitten saman verran toisella. Myös yksi molemmille puolille vuoron perään on ainakin omasta mielestäni riittävän tehokas..

Askelkyykky sivulle


Tavallinen jännehyppy
Käytännössä tämä tapahtuu hyppäämällä kyykystä ylös ja takaisin kyykkyyn, ja sitten uutta hyppyä perään. Jos kaipaa hapottavaa liikettä, tämän voi jo laskea sellaiseksi! Eikä toistojakaan tarvitaa montaa. Toki tilanne on toinen heillä, joilla reisissä on loppumattomat voimat. No, en kuulu heihin.










Kenguruhyppy
Tämä on niin ihana!! Ja pyh, tämän kanssa tahtoo hymy hyytyä jos rehellisiä ollaan. Käytännössä kenguruhyppy muistuttaa jännehyppyä, mutta lähdössä kädet ovat takana ja ilmassa vatsa työnnetään eteenpäin. Samalla siis pientä kehonhallintaharjoitusta!

Kyykkyyn, kädet taakse, ponkaisu ylös ja eteen niin johan energiat virtaa!


Kyykkyhyppely
Liike on tehokas monella tapaa. Reisissä tuntuu jo hetken pomppimisen jälkeen. Lisäksi tämä liike saa tekijänsä näyttämään harvinaisen typerältä.

Näitä tavallisimpa liikkeitä voi aina yhdistellä toisiin ja varioida. Esimerkiksi askelkyykkyyn voi lisätä jalanheiton ennen astumista eteen, jolloin kehonhallinta pääsee mukaan. Jännehyppyjen ja kenguruhyppyjen välillä voi tehdä askelkyykkyjä tai vaikkapa X-hyppyjä. Itse yhdistelen liikkeitä mielelläni ihan vain epämääräistä koordinaatiokykyäni kehittääkseni. Toistojen määrä vaihtelee. Yhteistä kuitenkin on, että teen liikkeet pienemmissä sarjoissa, joita sitten toistelen. Lihaskestävyyden kannalta pitkät sarjat olisivat tehokkaita, mutta no.. ilmeisesti en tykkää tehdä sellaisia. Toisaalta vähemmän voi usein olla enemmän.

Mukavia treenihetkiä kaikille! Toivottavasti kävely onnistuu seuraavana päivänä..

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Kuulumispäivitys & esittelyssä "aikuisluistelijakuvia" -tekstit

Jälleen yksi viikko pulkassa! Matkan varrelle on mahtunut gradun naputtelua, treeniä ja jopa pienissä määrin pianonsoittoa. Jälkimmäinen oli suuri saavutus ja pian pakollinen toimenpide, sillä oppilaani on siirtynyt juuri Aaronin toiseen osaan. Prima vista -taitoni ovat soittamattomuuden seurauksena ruostuneet. Jotta opettaminen onnistuisi, joudun siis itsekin skarppaamaan. Toivottavasti tuossa kirjassa pysytään jonkin aikaa.. Jos tuohon gradun tekemiseen palaan hetkoiseksi, työ etenee turvalliseen tahtiin. Nyt rakennetta on vain siistittävä riittävän usein, jotta "punainen lanka" ei katoaisi taustatietojen sekasotkuun. Ehkä se siitä helpottaa.. Gradun ja tenttikirkojen ohella luen mielelläni jotain muutakin. Nyt "aivot narikkaan" -teoksina ovat Enni Mustosen Kultarikko sekä ruotsinkielinen käännös Deborah Spungenin kirjasta Nancy, eli Inte som andra döttrar. Yritän tosiaan terästää ruotsin kielen osaamistani kirjallisuuden avulla. Näistä teinivuosien kirjoista olisi mukava löytää lisää käännöksiä, mutta esimerkiksi Huumeasema Zoo -kirjaa en löytänyt ruotsinkielisenä.

Taitorullaluistelu on vähentynyt jäävuojen lisääntyessä, mutta toivon kuitenkin onnistuvani treenaamaan myös rulliksilla. Jäällä sen sijaan on mennyt oikein mukavasti. Axel ja kaksoissalchow alkavat sujua, mutta siistimistä tarvitaan. Suurin harppaus tapahtui perjantaina kaksoisflipissä, jonka sain todella lähelle. Alastulo johti kaatumiseen, mutta ensimmäisen kerran onnistuin olemaan keskeyttämättä hyppyä. Kaksoisflipin piti tosiaan olla "ihan muuten vain" -hyppy. Whee!!!! Kunhan yleisövuorot alkavat, yritän panostaa enemmän myös askeleisiin ja perusluisteluun. Onneksi jälkimmäisen harjoittelu onnistuu rulliksilla. Mitä muuta merkillistä onkaan touhuiltu? Aerobiset ovat pysyneet mukavasti mukana. Nyt olen pitänyt parin päivän taukoa, ja huomenna olisi juoksemista vuorossa, todennäköisesti yhdistelmänä, ts. lyhyempi lenkki ja mäkitreeniä. Tänään oli puolestaan lepuuttelun vuoro. 

Kuvahaun tulos haulle homer simpson relaxing

Nyt olisikin blogiin tulossa hieman uusia tuulia. Aliisan on aika ainakin välillä astua itsensä ulkopuolelle, ja tuoda tänne todella upeita persoonia! Aina välillä blogissa vierailevat eri ikäiset ja eri tasoiset aikuisluistelijat, joista jokainen on kertonut oman tarinansa. Moni seura mainostaa kursseja aikuisille, eli harjoittelumahdollisuuksia on. Nyt on kuitenkin aika tutustua itse luistelijoihin! "Aikuisluistelijakuvia" -tekstit kertovat rohkeudesta, rakkaudesta lajiin, itsensä voittamisesta ja uuden oppimisesta iästä riippumatta. Voin jo nyt ilokseni ilmoittaa, että mahdollisesti joukko tulee olemaan ihanan monipuolinen! Totta puhuen odotan suurella innolla näiden henkilökuvausten kirjoittamista, sillä olen taitoluistelun myötä tutustunut todella upeisiin persooniin ja vähintään yhtä upeisiin asenteisiin!

Kuvahaun tulos haulle figure skate cartoon

Mitähän merkillistä tuleva viikko tuo tullessaan? Maanantainakin ainakin olisi tarkoitus poiketa jäällä, ehkä myös perjantaina jos mahdun joukkoon. Gradua naputtelen päivittäin, piakoin pitäisi poiketa kansalliskirjaston salaisissa arkistoissa lähdemateriaalien toivossa. Ainakin tietokanta antaa ymmärtää että sopivia löytyisi.. Jos siirrymme maallisiin ja materian pariin, olen katsellut potentiaalisia mekkoja ihan arkikäyttöön. Tapani mukaan missaan kivat vaatteet, ja näin samoin kävi nytkin. Pidän sellaisesta sporttityylin ja naisellisuuden yhdistelmästä. Ja tietenkin vaatteiden tulee olla mukavat. Juuri tällaista olisi hupparimekko joita kesällä pongasin. Tietenkin tämä oli jokin lyhyen hetken villitys, joka saapui kadotakseen. Jospa lukijat osaavat neuvoa hidasta: onko näitä hupparimekkoja vielä jossain? Jotain tähän tyyliin:

Kuvahaun tulos haulle hupparimekkoEn ole mikään nettikauppojen vihollinen, mutta ihan ensisijaisesti tykkään enemmän asioida ns. oikeissa kaupoissa. Eli jos joku tällaisia näkee jossain, otan vinkkejä vastaan! Myös yksivärinen kelpaa, eikä tasku ole todellakaan pakollinen. Toisaalta myös jokin vaihtoehtoinen malli käy hyvin, eli huppukaan ei ole pakollinen. Nyt taisikin valikoima laajentua.. Jos siirrymme itse huppareihin, sellaisen metsästys osoittautui todella haasteelliseksi! Onneksi Budget Sport pelasti tarjoamalla harmaita huppareita pinkillä tekstillä. Olen tyytyväinen. Mukaan tarttui myös Everlast NYC:n t-paita: 

Kuvahaun tulos haulle budget sport everlast t-paita  Materiaali oli mukava ja malli korostaa sopivasti vyötäröä. Paita sopii kätevästi myös arkikäyttöön. Minulle naisellisuuden ja sporttisuuden yhdistäminen tarkoittaa muun muuassa vartalonmyötäisiä vaatteita. Toisaalta en voi rajata naisellisuutta tyköistuvuuteen, sillä eivät esimerkiksi löysät treenitopit ainakaan minun silmääni näytä yhtään epänaisellisemmilta. Todennäköisesti innostun sellaisista siinä vaiheessa, kun niitä ei enää saa mistään. 

Näiden sekalaisten pohdintojen myötä lienee hyvä päättää päivitys tällä kertaa. Tsemppiä tulevaan viikkoon! 


lauantai 26. elokuuta 2017

"Tee se itse" -ratkaisujen arviointi: Onnistumiset ja katastrofit

Minä en ole mikään käytännön osaamisen mestari, mutta en täydellinen tumpelokaan. Hyvä on, joissain asioissa olen. En liene ainoa joka harrastaa "tee se itse" -ratkaisuja. Joskus ne osoittautuvat oikeasti toimiviksi, joskus taas täydellisiksi katastrofeiksi. Minulla jälkimmäinen tapahtuma on tavallisin silloin, kun en mieti asiaa aivan loppuun asti. Valitettavasti ajattelemattomuus kuuluu tapoihini, jolloin hyvälle onnelle on käytöä kerran jos toisenkin. Onneksi joukkoon mahtuu myös onnistuneita yrityksiä. Yleensä "tee se itse" -ratkaisut liittyvät siivoukseen tai esimerkiksi ihonhoitoon. Tässä on muutamia asioita ja toimenpiteitä, joissa en toimi ihan perinteisten ratkaisujen mukaisesti. Lisäksi uskaltauduin ottamaan mukaan myös epäonnistuneita kokeiluja..

Kahvinkeittimen puhdistus etikalla. Toimii hienosti ja pullo tuota ihanaista ihmeainetta keventää lompakkoa vain euron verran. Etikka on muutenkin osoittautunut hyväksi puhdistusaineeksi. Pienoisena miinuksena tulee haju, joka ei poistu kämpästä aivan välittömästi. Minä tosin pidän etikan hajusta ja mausta!

Ruokasooda. Tätä tulee käytettyä niin pintojen puhdistuksessa kuin iholle kuorinta-aineena. Ruokasoodalla saisin todennäköisesti helpotettua refluksivaivan oireita, mutta se maku on niin järkyttävä, että nousevat hapot jäävät toissijaiseksi vaivaksi. Pinnat sen sijaan puhdistuvat ja iho jää mukavan pehmeäksi.

Kuvahaun tulos haulle ruokasooda

Vauvaöljy. Tähän ihmeaineeseen liittyy sekä hittejä että huteja. Hoidan vauvaöljyllä mm. hajoavia kynsiä sekä kynsinauhoja. Lisäksi se puhdistaa silmämeikin ilman hankaamista. Pieleen homma meni siinä vaiheessa, kun luulot aineen monikäyttöisyydestä nousivat epärealistisiin lukemiin. Hiusteni latvat kaipaavat ajoittain lisäkosteutusta, joten tuostahan saisi öljyhoidon. Kampasin siis öljyä kostutettuihin latvoihin pari tuntia ennen pesua. Lopputuloksena sain nauttia wetlookista vielä seuraavankin pesun jälkeen.

Kuvahaun tulos haulle vauvaöljy

Ruokasuola. Liiallisen sisäisen käytön ohella käytän suolaa ihon kuorintaan. Teini-iän aknea ei sentään enää ole, mutta saan finnejä silloin tällöin enemmän kuin kaipaisin. Lisäksi näppylät ovat sitä luokkaa, että pelkkä katse saa ne ärtymään. Laitan tässä vaiheessa ruokasuolaa kosteusvoiteen tai puhdistugeelin sekaan (eli kämmenelle ensin voidetta tai geeliä, sitten suolaa). Seos kirpaisee, mutta seuraavana päivänä iho on rauhoittunut. Tehokas kosteutus on tärkeää tämän käsittelyn jälkeen.

Sinkkivoide. Teini-iän akne jätti kuitenkin arpensa, jotka onneksi ovat vaalenneet iän myötä. Valitettavasti ihoni tekee arpea todella herkästi, eli jokaisesta nirhamasta jää jälki. Sinkkivoiteen pitkäaikaisesta tehosta en osaa vielä sanoa mitään, sillä tämä mönjä on uusi tuttavuus. Voide tosiaan tehosi välittömästi, eikä arpia tai pigmenttiläiskiä näkynyt lainkaan! Vastapainona pärstäni oli valkoinen seuraavaan pesuun asti. En kuitenkaan tuomitse tuotetta vielä täysin.

Vaseliini. Ennen kuin lukijat vetävät irstaita johtopäätöksiä, totean tylsänä käyttävänä vaseliinia vain päiväntasaajan yläpuolella. Hiuksia värjätessä laitan vaseliinia otsaan, niskan hiusrajaan ja korvalehtiin. Näin hiusväri ei tartu ihoon. Vaseliinin putsaaminen sen sijaan on ärsyttävää. Lisäksi käytän vaseliinia myös kynsi -ja huulivoiteena. Myönnän myös testanneeni vaseliinin vaikutusta ripsiin. Kieltämättä tulos oli positiivinen!

Kuvahaun tulos haulle vaseliini

BB-voiteen vaalentaminen kosteusvoiteella. Tämä nyt ei kai kuuluisi listaan, mutta hehkutampa siksi koska kokeilu osoittautui toimivaksi. Alkujaan näin vaalennetaan meikki voidetta, mutta sellaiseen ei ollut tarvetta. Nokkelana menin ostamaan liian tummaa BB-voidetta, ja lopputulos näytti epäonnistuneelta tekorusketukselta. Kosteusvoiteen avulla sävy vaaleni, ja koostumuksesta tuli itse asiassa mukavan kevyt.

Joskus tällaiset "oikotiet" tai "vaihtoehdot" toimivat jopa paremmin kuin itse fiinimpi tuote. Joskus kokeilu taas menee totaalisen pieleen. Toisaalta virheitä tehdessä kehittyy jonkinlainen skeptisyys, ja osa ns. vanhan kansan keinoista tai "tee se itse" -ratkaisuista saavat välittömän hylkäyksen. Mm. Pirkka-nikseistä löytyy runsasti sellaisia. Millaisia asioita en lähtisi kokeilemaan?

- Vesimelonin kuori pyörilykypäränä
- Sitruunan viipale ehkäisykeinona, ulkoisesti.
- Sukkahousujen käyttö ties mihin, esim. sipulipusseiksi.

Kuvahaun tulos haulle pirkka niksi

Ilmeisesti jotain kehitystä on tapahtunut, sillä kieltäviä vastauksia tulee jo herkemmin. Todennäköisesti nolaan itseni täydellisesti tämän tekstin myötä, mutta samalla tuon huojennuksen niille muutamille, joilla kokeilut eivät ole menneet aivan nappiin. Toisaalta onneksi joukkoon mahtuu myös toimivia kokokeiluja.

Ett' sillai.