perjantai 27. huhtikuuta 2018

Dieettikuulumisia: Tästä syystä aloin suosia hiilihydraatteja


Kun aloitin ”dieettini”, lisäsin energiamäärää vaihtamalla mm. täysin rasvattoman jogurtit vähän tujumpiin, samoin juustot. Tämä valinta liittyi lähinnä tuttavien suosituksiin, siis joilla kyseinen reitti toimi. Minullakin se toimi tiettyyn pisteeseen asti. Jossain vaiheessa jouduin vaihtamaan rasvat hiilihydraatteihin. Projektina tämä ei ollut helppo, sillä karppausvuosien ”hiilarikammo” varjosti turhankin tehokkaasti. Toki yritin panostaa hyviin rasvoihin sekä proteiiniin. Proteiinin rooli oli alkujaan korostetumpi, mutta jossain vaiheessa päädyin nostamaan hiilihydraattien osuutta. Tämä muutos ei kuitenkaan tullut ravitsemustrendien- tai suositusten myötä, vaan ihan kroppani tarpeista.

Kolesteroliarvot ponnahtivat ylös
Jep, näin pääsi käymään myös pesco-vegetaristille. Ihanaiset geenit toki edesauttoivat arvojen nousemista, mutta viimeistään tässä vaiheessa totesin olevani väärä henkilö rasvaisempien maitotuotteiden aktiivikulutajaksi. Onneksi tämä siirtymä ei ollut mikään ylitsepääsemätön projekti. Vaihdoin vain jogurtit ja juustot kevyempiin. Myös kananmunan kulutusta oli hieman rajoitettava. Mainittakoon että muuten ei "roskaruokaa" pahemmin uponnut, eli ilmeisesti nuo mokomat rasva-arvot nousevat aika herkästi.



Kuvahaun tulos haulle high cholesterol



Noihin rajoituksiin todettakoon vielä, että ne eivät tarkoita kyseisen ruuan kieltämistä. Edelleenkin syön silloin tällöin mm. vuohenjuustoa, rasvaisempaa fetaa ja tietenkin kananmunaa. En ole jaksanut ottaa mitään stressiä muutoksesta, ja ehkä juuri se oli merkittävä tekijä onnistumisen kannalta. Pari kuukautta myöhemmin kävin uudelleen verikokeissa ja kolesteroliarvot olivat tipahtaneet reippaasti alle viiden puolelle.

Lajin vaatima ravinto
Meni kieltämättä hetki jos toinen hyväksyä, että taitoluistelussa ei selviä pelkän proteiinin turvin. Hiilihydraatit ovat energiamuotona paras mahdollinen, sillä niitähän kuluu etenkin kun vauhti kasvaa ja hyppyjä tehdään enemmän. Melkein voisin lyödä päätä pöytää vasten kun mietin, miten pitkään asian oivaltaminen kesti. Todella usein oletin turvotuksen johtuvan mukamas liian suuresta määrästä hiilihydraatteja. Kas kummaa, tukkoinen ja turvonnut olo väheni kummasti hiilihydraattien lisäämisen myötä! Niin no, tällä hetkellä olo on varsin tukkoinen, mutta flunssa ei taida kaurapuurolla parantua..


Kuvahaun tulos haulle i need carbs


Kuten joskus on tullut todettua, en hanki päivän hiilihydraatteja sokeripitoisista tai muuten ”höttöruuista”. Eli ennen treeniä ja sen jälkeen ei tule popsittua pullaa, suklaata, ranskanleipää eikä muutakaan vastaavaa. Kyllähän näihin enemmän menisi, mutta ei vaan tee mieli. Sen sijaan puuroa menee miltei päivittäin, kokojyväleipää, paheellista banaania, sekä palkovihanneksia. Jälkimmäinen on muuten mukava yhdistelmä hiilihydraatteja ja proteiinia!

Yhteenvetoa
Ns. sopiva ravitsemus kannattaa siis valita suositusten ohella oman kehon sekä aktiviteettien mukaan. Rasvasodan myötä täysmaito ja voi saivat armahduksen, mutta margariinit joutuivat demonien joukkoon. Olen ilmeisesti tehnyt sopimuksen demonin kanssa, sillä margariinia lähinnä käytän. Osasyy tähän on siinäkin, että voin maku ei oikein nappaa. Osan kroppa ei yksinkertaisesti reagoi koviin rasvoihin, mutta itse en tuohon porukkaan kuulu. Samalla onnistuin ihmiskokeen kautta todistamaan, että ainakin tämän yhden ”koekaniinin” kolesteroliarvot nousevat noilla tujummilla maitotuotteilla. Eli ei jatkoon.

Myös oma laji määrittelee pitkälti sen, miten päivän ”ruokalista” kannattaa koostaa. Vaikka kirjoitan hieman ”dissaavaan” sävyyn terveyssuosituksista, en todellakaan halua niitä täysin heittää roskakoriinkaan. Ne voivat sopia osalle juuri sellaisenaan, ja suuntaa antavina ohjeina ne toimivat varmasti. Pidemmän päälle ihmisten elämäntyylit ja aktiviteetit eroavat toisistaan. Myös ihmisten kropat toimivat hieman eri tavalla. Mikä yhdelle ei sovi, voi olla ihanteellinen vaihtoehto toiselle. Tästä syystä en käsitä miksi ruokavaliokysymyksissä on niin usein eksyttävä henkilökohtaisuuksiin. No, ehkä tässäkin on hyväksyttävä seuraava tosiasia: Kukin tyylillään.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson stupid

torstai 26. huhtikuuta 2018

Treenikuulumisia: Vähän kevennystä ja vähän uutta


Huhtikuu alkaa olla lopuillaan, mikä tarkoittaa syys- ja kevätkauden päättymistä. Kieltämättä nuo yleisöjäät saisivat jatkua vielä toukokuussakin, mutta kaikkea ei voi saada. Tämä viikko on siis viimeinen viikko ennen kesäkautta. Jotenkin tuo kesäkausi tuntuu ironiselta käsitteeltä, ainakin jos katsoo lämpömittaria. Vaikka jääajan vähentyminen hieman harmittaa, kieltämättä odottelen myös kesäkautta. Taitorullaluistelua en ole vielä päässyt testailemaan, mikä osaksi johtuu kiireestä ja osaksi keleistä. Mutta eiköhän tässä vielä ehdi.. Mutta mitenkäs se treeni on viime aikoina luistanut?

Pientä väsymystä
Tällainen pirulainen on tosiaan kiusannut viimeisen parin viikon ajan. Luulen että kyseessä on monen tekijän summa, mutta lopputulos on yksinkertainen: Kroppa ei ole ehtinyt palautua. Taustalla ei suoranaisesti ole liian vähäinen lepo ja raju treeni. Tai oikeastaan levolla on merkitystä. Opiskelun puolella on ollut keskimäärin työläämpää, mikä yllättäen on vienyt oman energiansa. Myös tämä olisi kaiketi vaatinut oman lepomääränsä, mikä sitten ei toteutunut ravaamalla paikasta toiseen ja käyttämällä lepohetket opiskelujuttuihin.


Kuvahaun tulos haulle time to recover


Eli sellainen ”oikea” lepo on jäänyt liian vähälle. Yleensä liikunta on eräänlainen henkireikä, mutta jossain vaiheessa tarvetta olisi myös ajankäytölle johon ei liity treeniä, opiskelua tai velvollisuuksia ylipäänsä. Viimeisen muutaman päivän sisällä väsymys lisääntyi, mutta sillle löytyi jo helpommin diagnosoitavissa oleva tekijä: Flunssa. Tilanne etenee todennäköisesti perinteiseen tapaan, eli oma tilani ei ole mitenkään vakava, mutta draaman vuoksi kuuntelu- ja viestintäetäysyydellä olevia käy sääliksi.

Salilla: Vastuksen vähentämistä
Flunssa tietenkin vaatii lepoa, mutta flunssan ulkopuolella ainakin salitreeniin tulee vaihteeksi kevennystä. Samaa kevennystä harrastin paria viikkoa ennen kilpailuja, sillä kissaohjelma vei suuren määrän energiaa. Nyt kisaohjelmaa ei harjoitella lainkaan samaan tahtiin, eli tavoitteena on antaa kropalle hieman kevyempi kausi. Suunnilleen joka toisella kerralla lisään tosin toistomäärää, mutta suurempi vastus saa jäädä ainakin viikoksi, ehkä kahdeksikin pois. Tämän jälkeen lisäilen sitä taas asteittain.

Mainittakoon vielä, että tuohon vastuksen vähentämiseen ei kuitenkaan liity ruuasta karsimista. Itse asiassa päinvastoin. Lisäykset tulevat pääasiassa hiilihydraattien muodossa, mutta myös proteiinia saa tulla hieman lisää. Tosin lisäykset tapahtuvat pienissä erissä. Tämä on hyväksi havaittu toimintatapa, sillä lisäykset ovat jääneet tavaksi.

Kehonpainotreeniä ja akrobatiaa
Tuo kehonpainotreeni on lähinnä ”tutustumista” punnerruksiin ja liikkeen variaatioihin. Lisäksi olen saanut aikaiseksi ottaa leuanvedot mukaan ”liikeskaalaan”. Pakko myöntää että mikään mestari en tuossa liikkeessä ole, eli hurjilla toistomäärillä en voi kehuskella. Mutta viis siitä, liike tuntuu hyvin niin käsissä kuin yläselässä. Menee siis oikeaan osoitteeseen. Myös jalat ylös tangolle on hauska liike, ja vatsalihakset saavat tehdä kunnolla töitä!

Tuo kehonpainotreeni toteutuu myös plyometrisessä harjoittelussa. Viime aikoina olen lisännyt ”rataani” myös punnerrusliikkeitä, jotta myös ylävartalo saisi hieman tekemistä. Mutta tästä myöhemmin lisää..


 Riittävän kaukana? :D



Akrobatiapuolelle kuuluu hyvää. Vaikka mitään suuria harppauksia en ole tehnyt, noissa perusliikkeissä alkaa olla sujuvuutta. Haasteena on vain jalkojen ojentaminen hieman nätimpään asentoon.. Keskiviikkona tuo käsilläseisonnasta siltaan sai pientä edistystä, sillä ekan kerran pääsin sillasta ylös keikahtamatta kyykkyyn tai peffalleni! Ns. telinevoimistelu -tyyppisiä liikkeitä on hieman hankala harjoitella, sillä kaipaisin siihen patjoja tai muita pehmusteita. Toisaalta nykyisiä liikkeitä voi rikastaa ottamalla ideoita rytmisestä voimistelusta. Oikeaoppisesti liikkeitä tuskin teen, mutta pienet liikesarjat piristävät kummasti!

Jäällä: Vähemmän eri elementtejä yhdelle kerralle
Olihan tämä teoriassa mielessä jo vuosi takaperin, mutta soveltaminen käytäntöön ei ollutkaan helpoin homma. Eli nykyään panostan erityisesti hypyissä maksimissaan 2-3 hyppyyn, mieluummin kahteen. Muu menee muutamalla toistolla, eli kertauksena. Tämä muutos on osoittaunut kehityksen kannalta todella hyväksi. ”Pakko tehdä” -asenne on vähentynyt, ja laatuun on helpompi kiinnittää huomiota. Lisäksi muita hyppyjä on viimeinkin tullut kokeiltua yksöisinä, yhdistelminä ja pienellä nurinalla jopa eri lähdöistä.


Kuvahaun tulos haulle less is more


Pirueteissa olen pyrkinyt harjoittelemaan myös sellaisia asentoja, jotka vaikeutensa vuoksi ovat jääneet vähemmälle. Kyseessä ei siis ole suoranaisesti vaikeat piruetit. Olen vain yksinkertaisesti aika huono muutamissa asennoissa, enkä näin ollen ole niitä harjoitellut. Fiksua vai mitä? No, nyt olen harjoitellut muutaman pakollisen toiston mm. taivutuspiruettia sekä tavallista kiihdytyspiruettia. Jälkimmäisessä ei ole muuten mitään vikaa, mutta se parin metrin matkustaminen on vähän huono juttu.. Uutena asentona on tullut ”harppipiretti”, mikä ei tosin ole kaikkein esteettisin asento.

Käänteet ovat viimeinkin tulleet harjoitteluun mukaan. Nyt kun ulkokäänteet sujuvat, olen masokistisesti alkanut kokeilla käänteitä takaperin. Mitenkö on mennyt? En tykkää! Sisäkäänteitä teen lähinnä eteenpäin, mutta kai niitäkin voisi kokeilla takaperin...

Yhteenvetoa
Kisojen jälkeinen treenisuunnitelma on siis toteutunut kohtuullisesti. Ehkä se keventäminen jäi vähemmälle, mistä kroppa hieman nyt muistuttelee. Mutta kuten totesin, opiskeluun liittyvällä stressillä on oma osuutensa. Ja tuo flunssa tietenkin toi pisteen i:n päälle. Mutta onneksi suunnitelmat ovat viimeinkin saavuttaneet käytännön, eli vähemmän vastusta niin kauan kuin on tarvis, ja sitten varovainen lisääminen.

Jääharjoittelu tulee tosiaan ensi viikolla vähenemään. Toivon kovasti että kelit suosisivat ulkoilua, sillä kaipailen jo kovasti ulkotreeniä! Juoksulenkit saavat jäädä odottelemaan siihen asti kun flunssa on poissa, sillä onhan tässä jokunen kuukausi aikaa jolkotella ennen seuraavia lumia.

Jos ensi viikosta alkavaa treeniä pitäisi luonnehtia yksinkertaisesti, luulen että kuvaavimpia ovat uuden kokeileminen (vaikka vähän ujostellen), stressittömyys sekä ei pakkoa. Tavoitteita tulen tekemään, mutta ne ovat lähinnä osa suunnitelmallisuutta. Tavoitteet antavat suuntaan sille mitä harjoittleen, mutta minun ei ole pakko saavuttaa mitään. Toki tässä on vähän positiivinen kääntöpuolensa, sillä tällaisella asenteella onnistumisia on yleensä tullut. Kun tekee asioita ilman pakkoa, rentous vie kummasti eteenpäin!

Kuvahaun tulos haulle relax

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Saako mielipiteitä muuttaa?



No teithän sinä ennenkin niin!” Kun ihmiset muuttavat kantaansa ja usein sen mukana myös toimintaansa, tuo toteamus lienee kuultu kerran jos toisenkin. Myönnän itsekin sortuneeni sen käyttöön. Jos en muuten, niin niinkin sankarillisesti kuin selän takana puhuen. Harvan näkemykset kuitenkaan pysyvät samanlaisina koko elämän ajan. Kun näkemys muuttuu, voi osa helposti lipsua moittimaan aiempaa toimintaansa, mutta lähinnä yleisellä tasolla. Tässä vaiheessa häntä muistutetaan entisestä kannastaan joko asiallisesti, tai vähemmän asiallisesti.



Kuvahaun tulos haulle homer simpson pointing finger



Tietoisuus aiemmista näkemyksistä
Olen törmännyt tapauksiin, joissa aiemmat näkemykset ovat unohtuneet täysin. Käytännössä katsoen niitä ei koskaan ollutkaan. Tilanteesta riippuen tällähän ei aina ole väliä. Jos joku on esimerkiksi viimeiset kolme vuotta hehkuttanut punaista väriä, ja siirtynytkin sitten siniseen, asia liene kovin vakava. Kun kyse on makuasioista, itse en ainakaan jaksa muistuttaa tai muistella menneitä. Eri asia on, liittyykö uuteen hehkuttamiseen solvaamista. Mikäli punainen väri on vain jäänyt, se henkilölle sallittakoon. Mutta jos kaikki punaisesta pitävä ovat surkimuksia, siinä vaiheessa pienoinen muistuttelu voikin olla tarpeen.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson shame


Kun aiheena ovat näkemykset, ideologia tai vaikkapa uskonto, siinä vaiheessa pidän menneisyyden muistamista tärkeänä. Usein tällaisiin asioihin nimittäin tahtoo liittyä juuri muiden osapuolten siirtäminen alemmalle tasolle, ainakin jos kiihkomieli on saavutettu. Maltillisen linjan kannattaja yleensä kykenevät (mielestäni) katsomaan asioita useista perspektiiveistä sekä huomioimaan oman menneisyytensä. Jotenkin tällainen ajattelu tuntuu niin jo mielenterveydenkin kannalta paremmalta toimintatavalta.

Aiempien näkemysten hyväksyminen
Jokaisella meistä on menneisyys. Myös, jos ei jokainen niin suuri osa kasvaa myös ihmisenä elämänsä aikana. Sillä matkalla näkemyksiä ehkä etsitään, samoin niin ikään omaa paikkaa. Monissa asioissa aika kultaa muistot, mutta tässä tahtoo käydä päinvastoin. Ainakin itse nolostelen esimerkiksi kymmenen vuoden takaisia näkemyksiäni. Toisaalta aivan turhaan. Ne olivat osa omaa aikaa, ja toisaalta silloista minää. Usein mietin myös, että vaikka nykyään näen asiat eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten, en haluaisi sanoa olleeni väärässä. Ajatukseni nojautuivat sen ajan maailmankuvaan, joka teki ajatuksista toimivia. En myöskään halua ajatella nykyään olevani oikeassa (paitsi 99,9 % kaikessa mahdollisessa). Todennäkoisesti kymmenen vuoden kuluttua 40 vuoden rajan ylittäneenä huomaan jälleen ajattelevani eri tavalla.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson fine


Pieneksi poikkeukseksi nostaisin tosin ääriajattelun. Tai yleistäen sitäkään, vaan ajatusmaailman johon liittyy toisten ihmisten satuttamista fyysisesti tai/ja henkisesti. Tämä lienee niitä harvoja asioita, joiden suhteen haluan pysyä ehdottomuuden puolella. Valitettavasti tämäkään näkemys ei selviä yksiselitteisenä. Nousi tästä sitten kohua tai ei, kannatan esimerkiksi sitä, että myös lapselle sanotaan ”ei” hyvissä ajoin. Käytännössä tämä tarkoittaa rajojen asettamista. Joku muu taas näkee tällaisen ajattelun henkisen väkivallan kannatuksena. Erilaiset, myös hyvää tarkoittavat rajoitteiden asettamiset tahtovat kuulua aihepiiriin, johon liittyvät keskustelut voivat muuttua hyvinkin räiskyviksi.

Mustavalkoisuuden välttäminen
Asiat ovat harvoin yksipuolisia. Toki mustavalkoinen lähestyminen on tietyllä tapaa miellyttävää ja ehkä turvallistakin. Kun totuuksien määrä laskee yhteen, eli siihen omaan, kokonaisuus yksinkertaistuu. Välillä myönnän turhautuvani kohdatessani sellaisia sanoja kuin ”toisaalta” ja ”tosin”. Nämä tavallisesti enteilevät asian yksipuoleisuuden särkymistä. TOISAALTA tässäkin on puolensa. Usein yksiselitteisyyden särkyminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia.

Jokaisella on mielestäni oikeus omiin mielipiteisiin, samoin myös oikeus muuttaa niitä. Toisaalta oikeus kuten vapauskin tuovat mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia. Tässä kontekstissa oikeus tuo mukanaan velvollisuuden kunnioittaa toisten mielipiteitä. Mielestäni samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta siirtyessä hetkellisesti toisen osapuolen kenkiin, hänen näkemyksensä logiikka saattaa selvitä. Kun tuo logiikka selviää, henkilön ajatuksia on hivenen helpompi ymmärtää.



Kuvahaun tulos haulle checkerboard


Näen toisen ajatuksiin samaistumisen ohella tärkeänä samaistua myös omiin, aiempiin ajatuksiin. Vaikka aiemmat näkemykset eivät vastaisikaan nykyisiä, ne kuuluvat omaan aikaansa. Joskus ne olivat myös omia ajatuksia, ja näin ollen osa henkilökohtaista menneisyyttä. Uskallan olla melko varma, että oman menneisyyden hyväksymisestä on harvoin haittaa. TOSIN jos henkilö mielipiteensä muutettuaan osoittaa muistavansa ja olevansa sinut aiempien näkemystensä kanssa, samaistuu myös eri näkemuksiin ja kykenee ajattelemaan asioita eri näkökulmista, ei hän mielestäni enää ansaitse huomauttelua ja mahdollista piikittelyä aiemmista näkemyksistään.

Pohdintaa
En kiistä etteikö samoissa näkemyksissä voisi pysyä koko elämänsä ajan. Kuitenkin sellainen lienee hieman harvinaisempaa, etenkin sellaisissa kulttuureissa joissa sana ja ajatukset ovat vähänkin vapaammin valittavissa. Kuten aiemmin tuli todettua, uskon että mielipiteiden ja näkemysten muuttuminen iän myötä ovat tärkeä osa ihmisenä kasvamista. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aiempien näkemysten hyväksyminen antaa tilaa uusille näkemyksille. Olen kohdannut henkilöitä, jotka ovat puolustelleet uusia näkemyksiään miltei äärettömässä stressitilassa kieltäen niitä edeltäneen ajan. Tällainen tila ei vaikuta erityisen miellyttävältä. Oikeastaan tällaisesti syntyy sellainen vaikutelma, kuin henkilö pakenisi menneisyyttään uusien näkemysten viidakkoon.

Vaikka kirjoitukseni sävy saattoi jäädä turhan kaikkitietäväksi, myönnän itsekin sortuvani moniin sellaisiin asioihin joita kritisoin. Minun on todella vaikea hyväksyä syömishäiriö osa menneisyyttäni. Myös metalli- ja goottikausi tuntuvat todella kaukaisilta. Mainittakoon että nämä vain jäivät, eivät kadonneet kerta heitolla. En tosin häpeä musiikkia tai pukeutumistyyliä. Jälkimmäiseen vaikutti mukavuudenhalua ja yksinkertaisesti kyllästyminen. Sen sijaan kyseisen ajan ”angsti -henkisyys” nostaa häpeän punan poskille. No, ehkä opin vielä elämään tuonkin kanssa. TOISAALTA en ole kokenut tarvetta haukkua tai moittia gootti- ja metalli-ihmisiä. Heidän osuutensa on muuten vähentynyt katukuvassa hurjasti kuluneen kymmenen vuoden aikana!

Luulen että politiikan piirissä esiintyvä ”takinkääntö” on hieman demonisoinut mielipiteiden muuttamista ylipäänsä. Itse ainakin näkisin nämä aika lailla eri asioiksi. Yksittäinen ihminen henkilökohtaisine näkemyksineen harvemmin toimii monien ihmisten puolesta. Työelämässä tilanne toki voi olla toinen. Mutta jos henkilö haluaa siirtyä pikaruokien suurkuluttajasta itse valmistettuun lähiruokaan, kyse ei liene takinkäännöstä. -Paitsi pikaruokaketjuja kohtaan. Mielipiteet muuttuvat monien eri tekijöiden seurauksena. Joskus muutokset ovat radikaaleja, joskus asteittaisia. Joskus ihmiset vain kaipaavat jotain uutta arkeensa ja elämäänsä ylipäänsä. Usein tuo juuri tuo muutos vaatii mielipiteiden muuttamista. Sanotaan että ”suutari pysyköön lestissään”. Onneksi lestikokoja on sen verran runsaasti tarjolla, että muuttuvalle jalalle löytyy varmasti hyvin istuva vaihtoehto. Ja aina voi sovittaa..

Kuvahaun tulos haulle homer simpson wedding dress