Harjoittelu spinnerillä: Variaatioita kehiin!

Ai niin, se spinneri! No eihän se mihinkään ole unohtunut onneksi! Harjoittelu on tosiaan jatkunut, tosin tällä hetkellä vain pari kertaa viikossa kun olen salilla käynyt. Kotosalla parketti on sen verran liukas, että homma kääntyy herkästi kaatumisharjoitukseksi... Mutta asiaan:

Homma alkaa sujua, pysytäänkö tässä?

Juu ja ei. Tavallaan mieli tekisi vain tehdä sitä samaa rotaatiopiruettia, mutta valitettavasti kehittyminen vaatii pieniä siirtymiä mukavuusalueen ulkopuolelle. Ns. peruspyörimisessä yritän saada lisää kierroksia sekä parantaa jalkojen asentoa. Toisin sanoen kunnolla ristiin. Minulla tuppaa olla tapana pyöriä kolmekierrosta ja hypätä laudalta pois. Turvaliike siis. Nyt yritän pysyä aina hieman pidempään, mikä tavallisesti johtaa kaatumiseen. Toistoja toistoja toistoja.. Luulen että kaatumiset tapahtuvat osittain siksi, etten aivan vielä usko liikkeen onnistumiseen ja siksi ”annan” itseni keikahtaa.

Eli tavoitteena olisi pyöriä pidempään! Mutta jos tuo rotaatiopiruetti on ainoa liike, harjoittelu jää pidemmän päälle yksipuoliseksi. Tästä syystä uskaltauduin viime viikolla kokeilemaan vähän variaatioita. Heti alkuun voin todeta että meno oli takkuista, mutta se lienee aika yleistä alkuvaiheelle. Ja jos spinneri käsitteenä tai asiana on täysin tuntematon, täältä löytyy tietoa.

Vaihdetaan suuntaa!

Apua!! En tykännyt! Joudun kuitenkin samalla myöntämään, että pyörimissuunnan vaihtaminen on todella hyvä harjoite lihastasapainon kehittämiseksi. Kuten arvata saattaa, taitoluistelu on hivenen toispuoleinen laji. Tietenkään vaikeampia liikkeitä harva tekee molempiin suuntiin, mutta perusliikkeiden kohdalla sitä kannattaa kokeilla. Suuntien vaihtaminen ei todellakaan sekoita, vaan on suureksi hyödyksi sen ”omankin” suunnan kanssa.

Eli käytännössä siis? Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan vain pyörimistä myös ”väärään” suuntaan. Ns. tavallinen piruetti (tai mikä lie..) tuntui todella vaikealta, ja totta puhuen yrityksiä ei tullut montaa. Mutta ne jatkuvat pian.. Rotaatiopiruetti meni paremmin, mutta painopiste oli vähän liikaa takana. Vaikka vaikeus vie hieman näiden harjoitteiden viehätystä, kieltämättä kiinnostaa kokeilla voiko näissä edistyäkin!

Auki-kiinni-auki-kiinni

..Ja kumoon! No, näin se menee tällä hetkellä. Tavoitteena on siis parantaa kehonhallintaa ja tasapainoa ”avaamalla” asento avopiruettiin ja vetää taas kiinni. Tämän pitäisi kehittää rotaation hallintaa myös. Totta puhuen liike on todellakin työn alla, sillä keikahdan kumoon lähes joka kerta avaamisen jälkeen. Mutta yritykset jatkuvat! Vaikka omalla kohdallani kaksois-kaksois –tai edes yksöis-kaksois -hyppy-yhdistelmiin on vielä piiitkä matka, tämä harjoite tulee (toivottavasti) auttamaan niiden harjoittelussa.

Vaikkei yhdistelmiä koskaan tulisikaan treenattua, tuo asennon vaihtelu rotaario –ja avopiruetin välillä on varmasti suureksi hyödyksi. Siis ainakin siinä vaihessa kun pysyisi jopa pystyssä..Tosin näin alkuvaiheessa auttoi vauhdin vähentäminen.

Käsivariaatiot mukaan!

No pitihän niiden käsien asentoa tässäkin testata! Myönnän aloittaneeni helpoista vaihtoehdoista, eli joko toinen tai molemmat kädet ylös. Jälkimmäinen tuntui jostain syystä vaikeammalta. Suosittelen lämpimistä näitä ekoiksi käsivariaatioiksi! Mitä en vielä ole kokeillut, on pyöriminen kädet selän takana. Ajatus hirvittää hieman, mutta kokeilemalla selviää kuinka vaikeaa se on. Toisaalta kädet selän takana voisi olla todella hyvä liike keskivartalon lihasten hallitsemisen kannalta. Ja sitten tietenkin toinen käsi eteen ja toinen selän taakse. Lopputuloksen pyörijä onkin sitten umpisolmussa.

Tällaista tällä kertaa, mukavaa viikkoa kaikille!

Harjoittelu spinnerillä: Ryhdin parannusta & edistymistä hypyissä

Spinnerillä harjoittelu on jatkunut, ja vieläpä säännöllisesti! Pikku hiljaa olen tullut paremmin juttuun tuon sinisen muovilätyskän kanssa, mutta välimme voisi olla hivenen paremmatkin. Yhteistyö rakoilee vähintäänkin siinä vaiheessa, kun kehiin otetaan uusi liike, tai sitten variaatio. Lopputuloksena minä olen rähmälläni lattialla ja spinneri parin metrin päässä. Luonnollisesti vika on spinnerissä. Mutta mitenkäs homma onkaan sujunut?

Rotaatiopiruetissa parannusta

Hitaasti hyvä tulee.. oli tämä ilmiö miten yleinen tahansa, joskus se kieltämättä aiheuttaa turhautuneisuutta. Mutta koska edistymistä ei ilmeisesti voi pikakelata eteenpäin, on asia hyväksyttävä. Rotaatio- eli nk. rittipiruetti on jo vuosia aiheuttanut minulle ongelmia. Vaikka edellisessä tekstissä ehdin hehkuttaa sen onnistumista, muuttuminen oikeasti sujuvaksi näyttää vievän reippaasti aikaa

Positiivista on, että olen löytänyt ulkoterällä pyörimisen. Valitettavasti terä kuitenkin keikkuu vielä sisä-ja ulkoterän välillä, mutta onneksi jälkimmäinen siirtyy aina pikkuisen enemmän voitolle. Ns. sopivan lähtön löytäminen on vielä vaiheessa. Yleensä teen lähdön perinteisestä (luulisin?) sisäkolmosesta. Haasteena on vain ”koukkaisu” itse piruettiin. Oikeaoppisessa rotaatiopiruetissa tulisi tehdä kolmoseen kuuluva käännös ja siirtyä vasta sitten piruettiin. Minulla piruetti tuppaa joko himskatin kerta alkamaan jo itse käännöksestä. No, toisaalta jos edes siirtyminen ulkoterälle on alkanut sujua/yleistyä, lienee suunta sentään oikea?

Hypyissä edistystä

Edelliseen aiheeseen liittyen, vaikkei rotaatiopiruetti menekään 100%:sen täydellisesti, jokin hyöty oikean asennon löytämisestä on kyllä ollut, vaikka sitten ajoittaisenakin. Axelissa ja kaksoissalchowissa alkaa yhä useammin rotaatiomäärä yltää siihen sallittuun vartin vajaukseen. Kummassakin jalkojen asento pitäisi saada siistimmäksi, mutta esimerkisi hypyn pamahtaminen alas koko terälle on vähentynyt huimasti! Eli rytmitön jää-flamenconi on tainnut päättyä.

Teoriassa helppoa, mutta käytännössä harvinaisen vaikeaa...

Myös kaksoisritissä asento on parantunut, mutta esimerkiksi väsyneenä asento hajoaa täysin, eikä kiinnipysymisestä ole tietoakaan. Ilmeisesti kaksoishypyissä on se pirullinen puoli, että ne vaativat voimat ohella harvinaisen paljon keskittymistä. Kaksoisflipin olen tarkoituksella jättänyt vähemmälle, sillä parempi keskittyä hieman pienemään määrään haasteellisia elementtejä. Mutta kieltämättä elättelen jo toivoa siitä, että yhdelle jalalle laskeutuvia (ja kaaduttuja) hyppyjä tulisi tuossa kesän aikana hieman enemmän.. absurdia ehkä, mutta kaatuminen on tässä lajissa usein myös edistymisen merkki.

Virheasennot vähentyneet

Heti alkuun joudun toteamaan, että tässä pelkkä spinneri ei ole kaikkea työtä. Huomasin tosiaan polvieni kääntyneen sisäänpäin seisoessa. Kyseessä ei siis ollut rakenteellinen muutos, vaan asentoon niin ikään ”valahti”. Jossain määrin tätä tapahtuu vieläkin, mutta nyt lihakset ovat vahvistuneet siinä määrin, että jalat pysyvät suoremmassa asennossa. Minulla on tosin se huono tapa, että seisoessani käännän polveni lukkoon. No, asia kerrallaan..

Myös ryhti on parantunut. Tämä ei liity pelkkään spinnerillä harjoitteluun, vaan harjoitteluun peilin edessä. Siinä satuin huomaamaan miten huonon ryhdin olen onnistunut hankkimaan. Kuten arvata saattaa, kyseessähän oli (ja on liian usein vieläkin) perinteinen tietokoneryhti. Toisaalta kyseinen asento haittaa tasapainoa, pyöriessä. Asennon oikaisuun motivoivat siis niin toiminnalliset kuin esteettiset tekijät. Kumpikin on vain vaatinut vähän muutakin kuin spinnerin.

 Olipa hauska löytää oma asento..

Ryhdin oikaisemiseen auttoi asiaan huomioiminen erityisesti kävellessä. Polvien sisäänpäin kääntymistä on ollut suhteellisen helppo korjata kävellessä kääntämällä lonkkia aavistuksen verran sivusuuntaan. Ennen kuin joku olettaa minun kävelleen balettiasennossa, kyse oli oikaisusta ns. suoraan asentoon. Tämän lisäksi olen harjoittanut säännöllisesti loitantajia ja pakaroiden sivuosia. No, usein nämä hoituvat saman liikkeen aikana. Harjoittelu on kuitenkin ollut kannattavaa, sillä seisoma-asennon ja jalkojen asennon parantaminen ovat vähentäneet muita vaivoja. Esimerkiksi alaselkää särkee yhä harvemmin vaikka lihakset olisivatkin jumissa.

Itse harjoittelu..

Spinnerillä puolestaan rotaatiopiruetti menee jo paremmin, ja pyörimisaikaan on tullut huimat pari sekuntia lisää. Tällä hetkellä tavoitteenani on panostaa myös suljetumpaa asentoon, ts. sääret siveästi yhteen. Miksi en panostanut tähän, varsin oleelliseen asiaan jo harjoittelun alkaessa? Syy on yksinkertainen: Minun oli opittava ylipäänsä pyörimään ja pysymään samalla pystyssä. Seuraava haaste oli painon siirtäminen päkiälle, sillä sitä ennen olin lähes kantapään varassa. Itse tajusin olevani muutekin kenties vähän liikaa kantapäillä, siis kävellessä. Älkää kysykö miksi..

Eli asia kerrallaan. En ole koskaan tainnut kuulua heihin, jotka oppivat useamman asian kerralla. Nyt kun pyöriminen sujuu paremmin ja jalan asento on parempi, pystyin siirtymään toiseen haasteeseen. Olen hävettävän pitkään pyörinyt jalat kaikkea muuta kuin yhdessä. Tietenkin tässä kävi se perinteinen: Virheellisen asentoon tottuu. Tästä syystä minä oikeasti luulin, että jalkani ovat kiinni toisissaan. Näin ei sitten ollutkaan, peilikin meni viimeistelemään tuon toteamuksen.

Mutta edistystäkin on tapahtunut! Vaakapiruetti menee jossain määrin, ts. kaatumatta välittömästi. Vauhti ei ole mikään päätä huimaava, mutta paranemaan päin. Istumapiruetissa olen päättänyt haastaa itseni sen verran, että yritän nousta vielä kiihdytyspiruettiin. Taivutuspiruettia olen joka kerta yrittän kerran pari, mutta... no, en voi kehua onnistumisella! Tosin asiaa saattaisi auttaa hivenen ahkerampi harjoittelu? Myönnän tämän julkisesti jos/kun olen valmis sellaiseen. Rotaatiopiruettiin uskaltauduin tänään tekemään pieniä lisäyksiä. Muutaman kerran yritin kaksoistulppia sekä asennon muuttamista avoimesta suljettuun vuoron perään. Jälkimmäinen osoittautui todella hyväksi (joskin haasteelliseksi) harjoitteeksi! Kääntöpuolena hyvälle ja haasteellisuudelle on ärsyttävyys, ainakin näin alkuun.

Entä jatko?

Ilmeisesti tulen jatkamaan myös noita ärsyttäviä/hyviä ja haasteellisia harjoitteita. Ensi viikolla ajattelin lisätä yhdistelmäpiruettien harjoittelemista. Ja vaikka se taivutuspiruetti tuntuukin nyt äärimmäisen ”tyhmältä jutulta”, voisin vaikka sitten hammasta purren lisätä pariin toistoon pari lisää. Myös biellmania voisi varovasti kokeilla. Jos/kun vaakapiruetti alkaa mennä sutjakammin, voisin rohkaistua yrittämään risti-ikkunaa. Hyvä suunnitelma on yhtä kuin puoliksi tehty? Ei himskatti, piti myös aloittaa..

Rotaatiopiruettia haluan vielä parannella. Myös nopeutta ja pyörimisaikaa saisi tulla reippaasti lisää. Itse liikkeen hiomisen ohella tulen kuitenkin tekemään mm. avoimen ja suljetun asennon vuorottelua sekä hyppyjä. Käytännössä tämä tarkoittaa rittiä ja kaksoistulppia rotaatiopiruetista. Kaksoisrittiä en ole vielä lisännyt listaan, sillä en toistaiseksi hallitse riittävää ylävartalon ja hartioiden käyttöä. Nämä ovat siis olennainen osa rotaation nopeuden ja näin ollen riittävän kierrosmäärän saavuttamiseksi.

Mikäli selostus meni liian lajitekniseksi, kyse lienee ihan vain fysiikan laeista. Fysiikan lait eivät siis vaikuta selostuksen lajitekniseen sävyyn. Hartioiden ja ylävartalon avulla saadaan pyörimiseen vauhtia, mutta tämä vaatii samanaikaisuutta alavartalon kanssa. Jos yläkroppa kiertyy ennen alakroppaa, homma ei onnistu. Asiaa voi konkretisoida kokeilemalla itse: Kokeile kierroshyppyä niin, että ylävartalo kiertyy menosuuntaan ennen hyppyä. Voin miltei luvata että pieleen menee.

Tällaista siis tällä kertaa. Edistyminen on asianmukaisesti hidastunut alkuvaiheeseen nähden, mutta ei suinkaan lakannut. Olen ollut edelleenkin tyytyväinen siihen, että spinnerillä harjoittelu on vaikuttanut positiivisesti myös jään ulkopuolella. Valitettavasti kuva- tai videomateraalia en ole saanut hankituksi, mutta yritän sellaistakin saada hetki kun mahdollista. Selitys: muut salin käyttäjät eivät ihan ymmärrä, että tila kuuluisi yksinomaan minulle.

Mukavaa viikonloppua kaikille!