tiistai 27. helmikuuta 2018

Motivaatio ja aikaansaaminen: Nämä ajatukset ovat auttaneet

Kevätlukukauden haasteellisimmat ajat ovat meneillään. Motivaatio heittelehtiin siellä täällä, ja pientä paniikkiakin tahtoo ajoittain pukata päälle. Tehtäviä on aina hieman enemmän kuin joutaisi tai jaksaisi tehdä, ja mikä ärsyttävintä: gradu on odottanut tekijäänsä viime viikosta. Taustalla ei ole ollut niinkään laiskuus, vaan muut tehtävät deadlinieansa kanssa. Turhauttavaa sanoisinkos! Tenttiluku taas on jäänyt metro –ja bussimatkojen varaan, mikä tosin ei ole huono saavutus sekään.

Ennen varsinaista tekstiä muistutan, että sairastelu –ja toipumisvuoden passivoivat minua sekä saivat erkaantumaan vastuusta, ts. normaalista aikuisen ihmisen elämästä. Eli ajatukseni ja mahdolliset saavutukseni ovat osa sopeutumista siihen normaaliin elämään vastuineen. Työpanokseni voi siis hyvinkin kuulostaa pieneltä jonkun muun korvaan, ja tiedän että osa kykenee hankkimaan kaksinkertaisen määrän opintosuorituksia samassa ajassa. Mutta minulle nämä ovat suuria saavutuksia, ainakin lähtötasoa ajatellen.

Tai hetkinen.. ei tämä alkuvuosi aivan hukkaan ole mennyt. Praktikum II:n tehtävät ovat hyvällä mallilla, ja graduun on hankittu hieman lisämateriaalia. Eli työstämistä vaille valmis. Eihän tässä olekaan mitään dramaattisen keskeneräistä meneillään! Suurempi haaste on vain pysytellä vauhdissa mukana, ja puskea ”laput silmillä” eteenpäin. Jos näkökenttä pääsee laajenemaan vähänkin liikaa, nousevat stressitasot kerralla. Millaisten asioiden ja ajatusten avulla eteenpäin onkaan päästy? Tuleva teksti näitä asioita luonnehtikoon.

Aloittamisen vaikeus
Tämä on paha! Joskus tuntuu siltä, että kaikkein eniten väsyttää ja aivot lyövät tyhjää nimenomaan aloittamisen hetkellä. ”En osaa, en jaksa, en tajua tästä yhtikäs mitään.” Tällainen ajattelu on varmaan sitä surullisen kuuluisaa alkukankeutta, joka on vain ylitettävä. Viime viikolla satuin juttelemaan yhden valmentajan kanssa, joka itse on entinen MM-tason urheilija. Kun kysyin häneltä kuinka hän onnistuin yhdistämään opiskelun ja suuren harjoittelumäärän, vastaus oli hämmentävä: ”Minä en ole saanut käydä koulua tavalliseen tapaan. 9. luokan tein kahdessa ja puolessa kuukaudessa, ja siinä sai opiskella koko ajan.” Kun suuni loksahti auki melkein jäädäkseen, hän totesi: ”Mutta oikeastaan vaikeaa oli lähinnä se aloittaminen.”


Kuvahaun tulos haulle homer simpson trying is the first step to failure Asian ydin!


Kun kuulin tällaisestai käsittämättön huikeasta suorituksesta, tajusin ymmärtäneeni jotain tärkeää. Kun aloittamisen haasteista pääsee yli, työskentely sujuu jo kevyemmin. Tätä ajatusta ja keskustelua olen ajatellut usein, ja saanut siitä paljon motivaatiota. Olen tiedostanut paremmin työskentelyyn liittyvät haasteet, ja toisaalta myös tunnistamaan voimavarani. Joskus levon tarpeen tunnistaminen on vaikeaa. Alkukankeus tahtoo naamioitua väsymyksen vaatteisiin. Parhaiten nämä kaksi olen erottanut toisistaan huomaamalla, että todellinen väsymys vaikeuttaa työskentelyä myös pitkään aloittamisen jälkeen.

Miten paljon haluan tätä?
Niin, hyvä kysymys. Kun suorittaa toista korkeakoulututkintoa, joskus opiskelu todellakin maistuu puulta. Mutta haluanko jäädä ikuiseksi opiskelijaksi gradua roikottamaan ja pitämään tenttikirjat pöytäkoristeina? Vaihtoehtona on tehdä töitä kohti määränpäätä, eli valmistumista. Valmistumista (hyvällä onnella) seuraisi työelämä, jossa tehtävä seuraavat harvemmin kotiin asti. Saisin tehdä työtä, jota todella haluan ja sellaisten tehtävien parissa, joita teen mielelläni. Jälkimmäinen vaihtoehto yllättäen houkuttelee enemmän.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson i want it


Seuraavaksi on mietittävä, kuinka paljon haluaa päästä jälkimmäiseen vaihtoehtoon? Viereen voi asettaa vaihtoehdon ikuisesta opiskelijaelämästä. Kyllä, minä ihan todella tahdon valmistua. Haluan sitä niin paljon, että olen valmis jatkamaan tehtävien työstämistä , jotta valmistuisin. Tämä tarkoittaa riittävää ahkerointia ja valmiutta nähdä vaivaa, sekä mahdollisesti myös luopua jostain. Kuten palasesta omaa mukavuusaluetta..

Kuvahaun tulos haulle homer simpson fetus

Olen siis ymmärtänyt haluavani valmistua ja siirtyä työelämän pariin. Tämän ymmärrettyäni motivaatio tehdä työtä haluamani tavoitteen eteen on kasvanut. Välillä motivaatio kuitenkin unohtuu ja katoaa jäljettömiin. Sellaisina hetkinä yritän palauttaa mieleeni miksi minun kannattaa kirjoittaa esseetä eteenpäin edes muutama lause kerrallaan, samoin gradua. Ne muutamat lauseet vievät aina pikkuisen lähemmäksi sitä, minkä vuoksi kannattaa tehdä töitä.

Koska olen halunnut myös pitää tavoitteellisen treenaamisen mukana, olen luopunut muista aktiviteeteista. Osa kieltämättä harmittaa, mutta valmistumisen jälkeen voin kenties halutessani palata niihin. Esimerkiksi maalausta ja piirtämistä olisi mukava harrastaa taas joskus, samoin vaatteiden ompelemista. Myös soittamista kaipaan, mutta valitettavasti se jää viikonloppupainotteiseksi. Toisaalta uskon voivani palata siihenkin vielä joskus. Kuitenkin tiedän viihtyväni jäällä hyvin huonoinakin harjoittelupäivinä, ja opiskelun rinnalla liikunta ylipäänsä antaa voimia sekä mahdollisuuden saada ajatukset muualle. Hyviä puolia on siis sen verran paljon, että tv-ohjelmat ja maalaustarvikkeet voivat odottaa. No, uutiset katson kerran päivässä sekä muutaman kerran viikossa illan päätteeksi tunnin verran jotain HBO:n sarjoista. Tunnustan!

Kuvahaun tulos haulle homer simpson tv

Ketään ei tulla kotoa hakemaan”
Tämä lause tuli esille joskus vuosia sitten, kun ystäväni ja hänen isänsä kanssa keskustelimme tulevaisuudesta ylipäänsä, ja mitä haluaa tehdä. Kun heitin ilmoille asioita joita toivon voivani joskus tehdä, tuo lause lennähti esille. Vaikka se joskus kuulostaakin raivostuttavan paasaavalta, siinä on suuri määrä totuutta. Jos jotain elämässä haluaa, on itse mentävä ja tehtävä asioita haluamansa eteen. Harvemmin toteutuneet haaveet kannetaan tarjottimella nenän eteen, ellei sitten todella käy tuuri.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson hard working

Erityisesti osasto –ja toipumisajan taantumisesta irtautuessa tuo lause on ollut tärkeä työväline. Sen kautta olen oppinut ottamaan aina vähän enemmän vastuuta, ja näkemään vaivaa sellaisten asioiden eteen, joita elämässäni haluan. Joskus lähtemminen ja aloittaminen on vaikeaa, mutta loppujen lopuksi merkittävin työ on tehtävä itse. - Ketään kun ei tosiaan tulla kotoa hakemaan. Paksuun kallooni on todellakin vihdoin painunut se tosiasia, että omien haaveiden eteen työskentely ei ole aina ”kivaa”, helppoa, tai edes mielekästä. Tämä on pätenyt niin opiskeluun, toipumiseen kuin urheiluunkin. Jotta pääsisi eteenpäin, on kohdattava oma epämukavuusalue, ja joskus hieman koputeltava omia rajojaan. Joskus rajojen koputtelu voi tarkoittaa myös omien rajojen hyväksymistä. Aina kaikkea ei myöskään voi saada kerralla, vaikka miten tekisi töitä. On myös osattava olla kärsivällinen, sillä muuten voi menettää suuren osan saavuttamastaan.

Pohdintaa:
Vaikka erityisesti teksin loppuosa siirtyi hivenen abstraktille tasolle, kannan jokaista ajatusta mukanani päivittäin. Verrattuna aikaisempaan, kaikki ole niin suorituskeskeistä. Myönnän haluavani itseltäni ja elämältäni paljon. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla viimeisen päälle ”priimaa”, sillä saavutukset itsessään ovat arvokkaita. Arvokkuus tulee siitä työstä, minkä niiden eteen on tehnyt. Vaikka mitali jäisi saamatta, se ei tee kenestäkään häviäjää.

Kannattaa siis todella miettiä miten paljon jotain asiaa haluaa. Jos sitä todella haluaa, jokaisesta löytyy varmasti sisua ja halua tehdä töitä tavoitteensa eteen. Vaikka lopputulos ei vastaisi alkuperäistä toivetta, ei se välttämättä ole huonompi. Tästä syystä aloittamisen vaikeus kannattaa ylittää vaikka hammasta purren, sillä ketään ei tulla kotoa hakemaan.


maanantai 26. helmikuuta 2018

Haaste aikuisille: Temppuiluliikkeitä osa 5.

Taas olisi temppuiluhetken aika! Jälleen tarkoituksena olisi soveltaa vanhaa uuteen sekä tuoda hieman lisää haasteita muun muuassa yhdistelmien kautta. Tätä ennen kannattaa opetella riittävän hyvin muun muuassa kuperkeikka etu–ja takaperin. Ohjeet löytyvät täältä. Lisäksi kärrynpyörä olisi hyvä hallita, sillä luvassa on variaatioita ja yhdistelmiä. Kuperkeikkaa käsittelevästä tekstistä löytyvät ohjeet myös alkulämmittelyyn, eli käykäämme itse asiaan!

Arabialainen kärrynpyörä
Kun tavallinen kärrynpyörä alkaa sujua, voi kokeilla arabialaista. Aika usein arabialainen kärrynpyörä nähdään esimerkiksi ennen flikkiä (puolivoltti taaksepäin). Ammattilaisille tiedoksi, etsiessäni teknistä tietoa arabialaisesta kärrynpyörästä törmäsin hieman noloon ilmiöön, itseni kannalta siis. En tiedä kuuluuko oikeaoppiseen arabialaiseen kärrynpyörään lisätä voltti, mutta näin monessa videossa on tehty. Eli tässä otan sivistävää tietoa vastaan! Mutta nyt julkeasti käytän samaa nimikettä tästä, ainakin osasta kyseistä liikettä. 

Tekniikka ei vaikeudu paljoa tavallisesta kärrynpyörästä. Lähtö on samanlainen, mutta vartalo kääntyy ilmassa niin, että alas tullaan selkä menosuuntaan. Arabialainen kärrynpyörä voi vaatia muutaman yrityksen jotta ”navigointi” onnistuisi. Omalla kohdallani voin tunnustaa, että ns. huonommalla puolella arabialainen tuottaa hieman vaikeuksia. Mutta toistoja vaan niin eiköhän luonnistu jonain päivänä!

Kuvahaun tulos haulle arabialainen kärrynpyörä


Kärrynpyörä yhdellä kädellä
Tämä liike vaatii hieman enemmän keskivartalolta. Itse puhun ”navigointikyvystä”, sillä on keskityttävä että liike menee sivusuuntaan. Kärrynpyörä yhdellä kädellä ei suoranaisesti ole liikkeenä vaikea, mutta vaatii hieman enemmän keskittymistä etenkin hartioiden ”pitoon”. Muutama ensimmäinen yritys jäädä ns. matalaksi, mikä ainakin omalla kohdallani johtui puhtaasti arkuudesta. Mutta muutaman yrityksen jälkeen sitä uskaltaa ponkaista enemmän pystysuoraan asentoon. Ns. huonommalla puolella tämä liike voi ainakin alkuun olla hieman pirullinen, sillä paino on kokonaan yhdellä kädellä. Toisaalta tällaisillä liikkeillä myös heikomman puolen lihakset saavat mukavasti ärsykettä.

Kuvahaun tulos haulle cartwheel one hand

Käytännössä tekniikka on tosiaan sama kuin tavallisessa kärrynpyörässä, mutta ”jälkimmäisenä” tuleva käsi pidetään esimerkiksi selän takana. Liikkeeseen kannattaa lähteä aika ronskisti, sillä jalat osoittavat helpommin kohti kattoa. Jos tämä liike ei onnistu parilla ensimmäisellä yrityksellä, ei todellakaan kannata luovuttaa! Kärrynpyörä yhdellä kädellä vaatii jo jonkin verran enemmän rohkeutta. Kärrynpyörää tehdessä olen ainakin itse ajatellut ”painavani” kämmenellä lattia, jolloin hartioihin ja olkapäähän tulee riittävä pito.

Yhdistelmiä
Aikaisemmin tulikin kirjoitettua liikkeiden sitomisesta toisiinsa (tai yhdistämisestä) sekä harjoittelutyylin hyödyistä. Tässä olisi pientä yhdistelmää, jossa pääsee kertaamaan vanhaa, mutta samalla soveltamaan uuteen. Olen kokenut liikkeiden sitosen todella loistavaksi aivojumpaksi fyysisen harjoittelun ohella, sillä keskittyminen välittömästi seuraavaan liikeeseen on haasteellista. Lisäksi aiemmin opettua liikettä tulee harjoiteltua erilaisissa puitteissa kuin normaalisti, sillä aikaisemmin liikettä on harjoiteltu vain yksittäisenä.

Mikäli ette ole aikaisemmin kokeilleet liikkeiden sitomista/yhdistämistä, älkää vaipuko epätoivoon jos muutama ensimmäinen kerta menee pieleen! Kannattaa aluksi aloittaa hitaasti, ja pitää vaikka pieni keskittymistauko ennen seuraavaa liikettä. Vähitellen aivot ja kroppa oppivat yhteistyöhön, ja liikkeet menevät sujuvammin. Tässä muutamia hyväksi havaittuja yhdistelmiä:

- Kuperkeikka eteenpäin – X-hyppy
- Kuperkeikka taaksepäin X-hyppy
- Kärrynpyörä – X-hyppy – kärrynpyörä

Kuvahaun tulos haulle x-jump cartoon


Jälkimmäisessä kärrynpyörä -kombossa suosittelen tekemään kärrynpyörät eri suuntiin, jotta ”huonompi” puoli saa myös harjoitusta. Kärrynpyörä tahtoo herkästi jäädä matalaksi, ja yritys puolittaiseksi. Itse pyrin (joskus onnistuneestikin?) panostamaan myös huonompaan puoleen keskittymällä erityisesti jalkojen tähtäämiseen suoraan ylös. Aluksi jalat nousivat korkeintaan vaakatasoon, sillä keskittyminen sekä kärrynpyörään että hyppyyn oli vaikeaa. Pikku hiljaa homma kuitenkin muuttui sujuvammaksi. Ja yhdistelmiä voi keksiä monenlaisia. Olin kirjoittaa ”vain mielikuvitus on rajana”, mutta mielikuvituksen ohella yhdistelmät vaativat jonkin verran myös tilaa. Mutta erityisesti kesäharjoituksena näitä yhdistelmiä todella hauska tehdä!

Mukavaa treeniä ja koittakaa pysyä lämpimänä pakkasesta huolimatta! 

lauantai 24. helmikuuta 2018

Välineurheilun ihanuus: En ehkä tee näillä mitään mutta haluaisin itselleni..

Kaikki on nykyään välineurheilua!” Näin totesi eräs tuttava kun keskustelun aiheeksi nousi urheiluun liittyvät kustannukset erityisesti välineiden suhteen. Vaikka yritän leikkiä viimeiseen asti vaatimatonta ja kritisoida välineurheilua, pakko tuo toteamus on tunnustaa todeksi. Ja kieltämättä taitoluistelu kuuluu raskaan sarjan välineurheiluun, ainakin välineistön suhteen. Mutta jos hetkeksi unohdamme välineurheilun paheellisuuden, on pakko myöntää että välineistöstä löytyy kaikenlaista mukavaa. Välineet ja vaatteet.. pakko tunnustaa että ne motivoivat kummasti! Mikä onkaan hauskempaa kun löytää kivoja treenivaatteita, vai vaikkapa uusia ja mielenkiintoisia apuvälineitä? Viis siitä että saattavat jäädä nurkkaan pölyttymään..

Vaikka turhaa materialismia kritisoinkin, olen lähes kuolannut monien vaatteiden ja välineiden perään! Osassa hintataso vain on sitä luokkaa, että opiskelijabudjetilla on parempi hieman toppuutella sisäistä shoppailijaa. Mutta saa kai sitä kaihoten katsella? Ja heti alkuun myönnän, että seuraavista välineistä tai vaatteista yksikään ei ole edes välttämätön. Eli turhamaisuus voittakoon!

Taittopatja voimisteluun
Tämä olisi niiiiiiin kiva erityisesti kesällä pihalla! Tässä voisi hyvin harjoitella kärrynpyöriä, puolivoltteja, käsilläseisontaa, kuperkeikkoja ja ties mitä! Ja väsähdyksen jälkeen vain loikoilla? Tuo taitto-ominaisuus taas helpottaa kuljettamista paikasta toiseen. Hinta vain hieman kirpaisee, etenkin jos kyllästyminen iskee nopeasti.. Mutta aina kannattaa haaveilla!

Kuvahaun tulos haulle voimistelupatja
Treenihousut
Mitään edullisia nämä jäälle tarkoitetut treenihousut eivät ole, mutta niin kivalta näyttävät.. ja tietenkin onnistun terällä tekemään lahkeeseen hirveitä reikiä. Mikä ihme noissa strassikuvioissa on kun vetävät puoleensa??!!! 

Kuvahaun tulos haulle skating pants

Edea Ice Fly -luistinkengät
Näistä ns. uusista malleista tämä kenkä näytti jotenkin niin nätiltä ja freesiltä! Kyllä, strassit herättivät huomioni..

Kuvahaun tulos haulle edea ice fly

Kevytterät
En keksi perustetta miksi hyötyisin näistä. Kuulemma helpottavat hyppimistä, mutta todellisuudessa ero tavallisiin teriin on pieni. Mutta nimi vain kuulostaa niin hienolta! Tosin tuo ulkonäkö hieman tökkii.. mutta ehkä silmä tottuu näihinkin? Ulkonäköhän on hienon nimen lisäksi tärkein. 

Kuvahaun tulos haulle kevytterä

Strassihanskat
Näistähän saisi vaikka juhlahansikkaat! Osaavatkin olla niin nättejä..

Aiheeseen liittyvä kuva

Tanssilenkkarit
Siis minulla ei mitään tietoa osaisinko tällaisia liikkua, enkä edes tiedä sopiiko moinen kenkä jalkaani. Korkeintaan mietin, että näillä olisi kiva tehdä mm. akroharjoituksia, hyppyjä tms. Todennäköisesti taittaisin vain nilkkani. Mutta hei, tanssilenkkari kenkänä kuulostaa vain niin hienolta!

Yhtäkään mainituista en todellisuudessa tarvitse, vaikka aivoni yrittävät jatkuvasti listata lukuisia perusteluja vaatteen tai välineen tärkeydelle. Taittopatjan käyttöaktiivuus on varmasti alkuun todella suuri, mutta pysyykö innostus vai laimeneeko ajan myötä? Tässä kohden olen kuin pikkulapsi joka mankuu kaupassa jotain: ”Kyllä mä tätä käyttäisin!!!” Tämä lause kuitenkin unohtuu ennemmin tai myöhemmin.

Kuvahaun tulos haulle dance shoes

Välineet urheilussa..
Vaikka väline ei aina paranna itse suoritusta, kummasti se motivoi. Minusta ainakin on oikein kiva mennä treenaamaan uusissa vaatteissa. Nuo Edean luistimet eivät välttämättä edes sovellu jalkaani ja harjoitteluuni, mutta ne ovat niin nätit.. Edean Piano -mallista sen sijaan en pidä. Epäesteettinen sanoisinkos! Ja tietenkin puolen vuoden kuluttua kuolaan noiden yli 600 €:n kenkien perään. Kyllä luitte oikein. Tosin mainittakoon tässä kohtaa, että puolet halvemmalla on mahdollista ihan kelvolliset kengät. Kovemman tason kilpailijoilla nuo arvokkaammat mallit ovat ymmärrettävä vaihtoehto, ja sama ilmiö esiintyy varmasti muissakin lajeissa. Mutta oli kyseessä mikä laji tahansa, väline ei tee suoritusta urheilijan puolesta. RF2 -kenkäni ovat ulkonäöllisesti tylsän yksinkertaiset, mutta toisaalta palvelleet minua erittäin hyvin. Toki olen hieman pettynyt. Selostuksen mukaan kengät on tarkoitettu kaksois –ja kolmoishyppyjen hyppimiseen. Tämä taso on vielä saavuttamatta. Pitännee laittaa reklammaatiota.


Järki mukaan, sillä pääsee pitkälle. Ei liene mitenkään väärin panostaa halutessaan myös materialistiseen puoleen. Vaikka jonkin väline lisäisi motivaatiota vain väliaikaisesti, miksei sitä voisi hankkia? Tietenkin rajansa kaikella. Jos asunto täyttyy vähän käytetyistä urheiluvälineistä –ja vaatteista, on hyvä painaa jarru päälle tai harkita edes kirpputoritoimintaa. Mutta joskus uudet välineet ja nätit vaatteet piristävät kummasti, ja saavat siirtymään salille, lenkille tai milloin mihinkin. Eli materialismi pääsköön myös välillä esille! ;D