lauantai 27. huhtikuuta 2019

Irti syömishäiriöstä: Näin ravitsemustottumukset vääristyivät


Syömishäiriön viheliäisiin puoliin kuuluu se, etteivät oireet ja sairauden aikana opitut käyttäytymismallit lopu kuin seinään. Omalla kohdallani vaikeuksia aiheutti (monen muun haasteen ohella) ruokailutottumusten oikaiseminen. Anoreksialle ominaista on energiamäärien pienentäminen niin paljon kuin mahdollista. Kun tätä toimintaa jatkuu riittävän pitkään, ns. normaalien ruokamäärien hahmottaminen voi olla vaikeaa. Itselläni omaksumiseen on mennyt pari vuotta, ja projekti jatkuu.

1000 kcal = normaali
Miten tällainen on mahdollista? Johan järkikin sanoo, että tuolla 1000 kcal aikuisella ihmisellä riitä edes vuodepotilaan ravinnoksi. Teoreettisella tasolla tämä tieto varmaan on syömishäiriöisen mielessä, mutta käytäntö on toinen. Ai miksi? Omalla kohdallani homma eteni loogisesti. Energiamäärä laski systemaattisesti ja ilman paluuta aiempiin määriin. 2000 kcal, 1600 kcal, 1200 kcal, 1000 kcal, 800 kcal jne. Nuo lukemat eivät siis olleet tarkoin laskettuja, noilla suurin piirtein mentiin.


Kuvahaun tulos haulle vegetables


Kun noissa matalammissa energiamäärissä viihtyi ensin viikkoja, sitten kuukausia ja lopulta pari kolme vuotta, niistä tuli ”normaaleja”. Kun kroppa veti vielä kunnon säästöliekin päälle, eihän tuollainen suunnilleen 1000 kcal tuntunut yhtään oudolta. Ei nälkäkään kiusannut kun vatsa tottui luvattoman pitkiin ateriaväleihin. Jos tuohon (esim.) 1000 kcal:iin tottuu niin visuaalisella tasolla kuin vatsankin suhteen, ei siinä mitään epänormaalia ollut. Kun syömistottumukset kasvavat kieroon riittävän pitkään, mistäpä ei tulisi normaalia?

Jokainen lisäys tuntui paljolta
En ole laskenut päivittäistä energiamäärää aikoihin, mutta tuskin se alaspäin on mennyt. Jotenkin rentouttavaa vaihtelua syödä.. intuitiivisesti?? Toki minulla on ns. vakiomäärät- ja ruuat, mutta jos esimerkiksi lounaan yhteydessä pohdin syödäkö vielä yksi juustoleipä toisen kaveriksi, minähän olen syönyt. Montako kilokaloria tästä tulee lisäystä? 200-300 kcal kenties mukaan laskien levitteet ja juustot? No, samapa tuo...


Kuvahaun tulos haulle kcal


...vaan eipä ollut ennen. Jokainen lisäys tai vähennys laskettiin yksittäisten kaloreiden tasolla. Jos lisäystä tuli esim. 20 kcal, se oli järkyttävä määrä! Nykyään viittaan kintaalla tuollaisille, paljon suuremmillekin määrille. Erityisesti ”dieetin” alkuvaiheessa esimerkiksi yhden 2 dl rasvattoman jogurttiannoksen lisäys tuntui todella paljolta rahkasta puhumattakaan. Pieni selvennys: Tuo ”dieetti” tarkoittaa siis energiamäärän lisäämistä pikku hiljaa. Tähän mennessä olen nostanut sitä vajaasta 1400 kcal:sta yli 2000 kcal:iin.

Tyhjän” ruuan tunnistaminen vaikeaa
Käytän ruuassa paljon kasviksia. Hyvä juttu on sen puolen kilon täyttyminen, mutta energiamäärää kasvikset laskevat. Tällöin kyseistä ruokaa pitäisi syödä reippaasti enemmän. Erittäin pitkään minulla oli tapana täyttää vatsaani matalaenergisellä ”tyhjällä ruualla”: kurkulla, porkkanalla, lantulla, ligh-juomilla yms.


Kuvahaun tulos haulle cola zero


Erityisesti välipalojen kanssa olen saanut käydä aikamoista kertausharjoitusta. Energiamäärän kannalta hyviä välipaloja ovat riisipiirakat, proteiinivälipalat, jogurtit, rahkat, mysli yms. Nämä taas eivät ihan riitä: light -juomat, kurkku, tomaatti, Läkerol -pastillit yms. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta eipä ollut. Pidin myös 1 dl kaurahiutaleita valmistettua puuroa kunnon ateriana, samoin porkkanaraasteella täydennettyä vauvanruokaa. Ai niin, keitetyt kasvikset eivät riitä ateriaksi. Juu, näille saa nauraa jos siltä tuntuu. -Mutta eipä näiden asioiden sisäistäminen ollut helppoa!

Pohdintaa
Anoreksia on sen sortin sairaus, että oireilu altistaa todella vääristyneille käsityksille ruuasta. Usein huomio kiinnittyy ensisijaisesti vääristyneeseen ruumiinkuvaan, mutta itse kääntäisin huomion ”spottivalon” myös ravitsemustottumuksiin. Mitä kauemmin oireilu jatkuu, sitä sitkeämmin pää ja kroppa omaksuvat virheelliset tavat. Mitä en maininnut näistä kieroutumista, on kompensointi. Jos luvassa on ns. pakollista syömistä (esim. juhlat), hommaa kompensoidaan vähentämällä energiamääriä vielä enemmän. Usein kompensointi jatkuu juhlan tms. tapahtuman jälkeen.


Kuvahaun tulos haulle voileipäkakku (Kuva Valion sivuilta)


Kumpi sitten oikenee ensin: ruumiinkuva vai ravitsemuskäsitykset? Se lienee yksilökohtaista. Itse pitäisin tärkeänä huomioida ravitsemuskäsitysten oikaisemisen erityisesti pidempään sairastaneilla. Vaikka kroppa voi ”koollisesti” näyttää terveeltä, pitkäkestoinen säästöliekki on tuskin kenenkään keholle terveellinen tila. Tällöin erityisesti sellaisten ”1000 kcal päivässä riittää minulle” -ajatusten korjaaminen olisi varsin tärkeää. Lieneekö muuten ajatuksen ”minulle riittävät neljän tunnin yöunet” sukulaisia?

Yhteenvetona voisi siis todeta, että syömishäiriöinen ei oikeasti välttämättä näe elämäntavoissaan mitään väärää. Vaikka jokainen varmasti tietää mikä asioiden oikea laita olisi, pitkään jatkunut hieman epäterve elämäntapa opettaa huonoille tavoille. Osa puhuu vääristyneistä käsityksistä, itse taas pidän käsitettä ”huono tapa” osuvampana. Huono tapa kehittyy vähitellen ja siitä on vaikea päästä eroon. Toisaalta vääristyneet käsitykset varmaankin ohjaavat huonon tavan toistamista. Onneksi huonoista tavoista pääsee eroon. Usein muutokset vain vaativat paljon työtä.



Kuvahaun tulos haulle strong

perjantai 26. huhtikuuta 2019

Treenitavoitteita tulevalle kesälle: Akroliikkeitä ja taitorullaluistelua


Nyt onkin aika toteuttaa edellisen tekstin ”uhkaus”. Vaikka kesän tekemiset ja menemiset ovat edelleenkin auki, se ei sulje pois liikuntatavoitteiden pohtimista. Viime kesänä rankempi kuntoharjoittelu oli hieman haasteellista helteiden vuoksi, mutta onneksi uinti onnistui ensimmäisen kerran vuosiin, ja kunnolla tulikin räpiköityä! Vaikka kelit ovat nytkin lämmenneet nopeasti, kesän säitä ei parane liikaa ennustaa. Mutta meni miten meni, ulkona liikkuminen houkuttelee kovasti!

Mäkijuoksua ja muuta sykkeennostoa
Tässä on tosiaan se kuuluisa ”säävaraus”, eli jos kesästä tulee viimeisen päälle sateinen tai vaihtoehtoisesti erittäin helteinen, sykettävä nostavat harjoitukset ovat hieman haasteellisia. Sade tosiaan tekee tuon lähellä olevan mäen sen verran kuraiseksi, juokseminen menee turhan vaikeaksi.


















Porrasjuoksua viime kesältä.. 



Mutta tuli millaisia kesäsäitä tahansa, tulen kyllä tekemään säännöllistä kuntoharjoittelua. Jos ulkona ei voi liikkua, salitreeni tulee jälleen käyttöön. Yritän jälleen terästäytyä myös tuon plyometrisen harjoittelun suhteen. Lisää aiheesta löytyy täältä. Koska nämä harjoitteet (mäkijuoksu myös) ovat harjoitteena kuormittavia, määrissä on pidettävä maltillisuus. Toistaiseksi pari kertaa viikossa saa riittää, etenkin jos jäälle pääsee kerran viikossa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole niinkään parantaa kuntoa, vaan ylläpitää kisojen alla saavutettua kuntoa.

Jotain puolivolttiin viittaavaa sekä käsilläseisonta?
Iik! Viime kesälle asetin tavoitteeksi tuon käsilläseisonnasta siltaan ja jalat sillan yli. Kieltämättä haasteita oli, mutta lopulta molemmat liikkeet alkoivat sujua. Riippuen miten rohkeus riittää, puolivoltin harjoittelu kiinnostaisi. Tuossa melkein tien toisella puolella on melko pehmeä nurmikenttä, jossa harjoittelu voisi olla mahdollista.

No, katsotaan mihin asti rohkeus riittää! Haasteena on tosiaan rohkeus ottaa riittävästi vauhtia. Jos se onnistuu, luulen että fysiikan lait hoitavat oman osuutensa. -Tai sitten loppukesä menee sairasloman merkeissä?




















Toinen, pitkään vihollisena ollut liike nimeltä käsilläseisonta olisi myös tavoitteena. Seinää vasten homma onnistuu, mutta seuraavaksi haluaisin oppia vihdoin ja viimein käsilläseisonnan ilman tukea. Tämän liikkeen harjoittelu on itse asiassa alkanut, ja joskus jotain tasapainoon viittaavaa ilmenee.. Tosin aloitus tapahtuu edelleenkin seinää apuna käyttöäen.

Uintia jos hellettä piisaa!
Tämä oli erittäin mukava juttu viime kesänä! Kiitos helteiden, vedet lämpenivät niin hyvin että meikäläinenkin tarkeni uida! No, alkuun piti hieman odotella että sinilevät häipyvät, mutta sitten vedestä tuli taas uintikelpoista. Siinä sitten tuli pulikoitua melkein päivittäin, ja samalla uimataitokin kohentui. Kieltämättä hieman nolottaa kun loppukesän tavoitteet uimisen jatkamisesta eivät toteutuneetkaan. Minun piti nimittäin alkaa säännöllisesti käydä uimassa. No, enpä näköjään käynyt.

Taitorullaluistelua säännöllisesti
Nyt kun jäävuorot vähenevät, tarkoitus olisi lisätä harjoittelua taitorulliksilla. Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä taas, ehkä tänäänkin jos joudan. Viime viikolla tuli tosiaan ”korkattua” taitorullaluistelukausi”, ja ihan mukavasti menikin. Mutta tämän tuntuman ja perustaitojen etsiminen saa jatkua vielä toukokuun puolelle.





















Mutta ehkä niitä vaikeampiakin elementtejä pääsee vielä tekemään..

Koppipalloa!
Tämä laji oli loistava löytö! Minä tosiaan arastelen lähes kaikkia pelejä, ja pallojen kanssa en tahdo tulla toimeen millään. Puolison kanssa kokeiltiin sitten läheisellä rantalentikselle varatulla kentällä koppipalloa. Hauskaa oli ja hyvin tuli liikuttua! Tosin jaloissa mukaan kulkeutunut hiekka johti siihen, että kämpän lattia muuttui ennen imurointia Saharaksi..

Yhteenvetoa
Tässäpä tekemistä kesälle! Kuten huomattavissa on, mitään korkeita tavoitteita ei tänä kesänä ole. Toki noita akroliikkeitä olisi hauska oppia uusia, mutta vaikeustasoa on sen verran, että oppiminen vie oman aikansa. Tuo käsilläseisonta olisi kyllä kiva viimeinkin oppia! Pientä virheellisyyttä liikkeeseen tuo notkoselkä, mutta katsotaan miten käy.

Jääharjoittelun ja taitorullaluistelun suhteen pidän kiinni hyväksi havaitusta linjasta: Paljon perusluistelua ja askeltekniikkaa. Näillä nimittäin on ollut suotuisa vaikutus hyppyihin ja piruetteihin. Kevätkauteen olen ihan tyytyväinen. Axel ja kaksoissalchow löytyivät viimeinkin, mutta rotaatiosta puuttuu ”vartti”, eikä hyppyjä voi puhtaaksi määritellä. Mutta tästä on hyvä jatkaa! Kesän aikana olisi kiva saada kaksoisrittiin parannusta. Toisaalta kyseessä ei ole erityisen helppo hyppy.























"Tauon" paikka kesken lenkin.. 


Kuntoharjoittelu saa tosiaan pysyä ylläpitävänä harjoitteluna, mikä sopii vallan mainiosti. Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus tehdä viikottainen juoksulenkki, mikä on onneksi sujunut varsin kivuttomasti. Myöskään mitään kropan muokkausta ei kesätreeniin tule liittymään. Voisi siis todeta, että nykyinen kuntoni riittää kesäkunnoksi.

Onko teillä tavoitteita tai suunnitelmia kesätreenin suhteen?

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Pitkästä aikaa kuulumispostaus!


Jestas! Viime aikoina tekstit ovat olleet mielipide -ja ohjepainotteisia. Ehkä tässä vaiheessa voisin kaikessa itsekkyydessäni paljastaan hieman omia kuulumisia. Mitään suoranaisesti mullistavaa ei ole tapahtunut, mutta pienempiä asioita kyllä. -Ja onneksi joukkoon mahtuu paljon mukavaakin.

Kevät piristää
En tarkoita tätä sellaisena ilona luonnon heräämisestä ja valon lisääntymisestä, vaikka mukavia asioita ovat nekin. Totta puhuen kyse on jostain itsekkäämmästä. Kylmä ei sovi kropalleni lainkaan. Kevään ja kesän aikana taas monet talviset haasteet poistuvat. Vaikka reaumafaktorikoe näytti negatiivista, kylmän aikaan erityisesti sormien nivelet tuntuvat jotenkin jäykiltä. Ei siis mitenkään toimintaa häiritsevästi, mutta huomattavasti.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson singing candy


Kesällä lämpimien kelien aikaan kroppani toimii niveliä myöten paremmin. Todenäköisesti valkosormisuudella on osansa näissä ongelmissa. Niin, viime kesänä oli aivan unelmien täyttymys kun varpaat eivätkä sormet menneet kertaakaan valkoisiksi! Myös kylmään liittyvät iho-ongelmat (kutiseva ihottuma ja kuivuus) helpottava, ja muutenkin on mukavaa kun kylmyys ei rajoita erityisesti liikkumista ulkona niin paljoa. Erityisen mukavaa on, kun viimeinkin tarkenee lenkillä myös leppoisammalla tempolla liikkuen!

Keikkatöiden alkaminen
Toistaiseksi oman alan töiden kanssa ei ole ollut onnea, mutta toki laittelen hakemuksia aina kun potentiaalinen kohde sattuu eteen. Koska jotain työtä olisi hyvä tehdä, keikkatyöt (ei oman alani) olivat niin ikään vaihtoehdo B tähän hätään. Suurena etuna on vapaus kohde itse. Keikkatyö mahdollistaa myös toiminnan lähiseurakunnissa.

Toinen merkittävä syy keikkatöiden aloittamiseen oli työttömyyskauden ”katkaiseminen”. Vietin kuitenkin viime kesän opiskelun merkeissä. Vaikka se täyttä työtä olikin ja vähän enemmän, jotain selkeää palkkatyötä lienee jatkon kannalta hyvä tehdä säännöllisesti. Ja jos rehellisiä ollaan, arki 100%:sesti työttömänä alkoi käydä kunnian päälle. Eli kunhan nyt jotain saa tehtyä niin parempi sekin.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson work


Uuden kisaohjelman runko valmistui
Eli nyt saa riverdance jäädä taakse ja uutta tulee tilalle! Uudessa musiikissa on jälleen hidas ja nopeampi osa. Kyllä, pidän siitä että tempo vaihtelee. Seuraaviin kisoihin (jos sellaisiin pääsen) yritän saada axelin ja kaksoissalchowin. Molemmat alkavat sujua, mutta hioa täytyy ja paljon.. ehtivätkö hypyt vakiintua? Toivottavasti! Kesän aikana jäällee pääsee tietenkin harvemmin, jolloin on hyvä miettiä mihin keskittyy.

Kieltämättä kaksoisritin tilanne harmittaa hieman. Totta puhuen olin viime syksynä toivonut saavani sen viimeinkin kuosiin, mutta ei. Siispä yrittämistä ja yrittämistä. Toki hypyssä on pientä kehitystä, mutta onnistumiseen taitaa menne hetki jos toinenkin.. Toisaalta axelin ja kaksoissalchowin vakiintuminen sen sijaan tuntuvat jopa realistiselta tavoitteelta. Oman haasteensa ohjelmaan tuo yhdistelmäpiruetti, mutta luulen että toistoilla sekin tulee menemään paremmin.



Kuvahaun tulos haulle risport rf2 skates


Taitorullaluistelukausi avattu!
Jep, nyt on pari kertaa käyty rulliksiakin testaamassa! Positiivisena yllätyksenä homma lähi harvinaisen hyvin liikkeelle, eivätkä viime vuoden haaste, ts. sisäkolmoset aiheuttaneet yhtään samaan tapaan ongelmia. Tokalla kerralla pääsin käänteisiin ja rittiaskeliin. Hypyistä sain kokeiltua valssihyppyä, salchowia ja rittiä. Jotain tulppiin viittaavaan yritin, mutta huonolla menestyksellä. Erittäin yllättävää oli kukkopiruetin onnistuminen!

Miten homma jatkuu? No, nyt harjoituskertoja on vielä harvoin (pari kertaa viikossa), joten vaikeammat liikkeet saavat odottaa. Voi olla että kokeilen ensi kerralla jos rohkeus riitttää. Lutz ei valitettavasti ole mahdollinen hyppy tuolla pikkukentällä. Yksöishyppyjen jankkaaminen saa jatkua vielä jonkin aikaa. Ennen siirtymistä kaksoishyppyin tai axeliin olisi kiva saada ritti hypyn perään.. se muuten ei viime kesänä pahemmin onnistunut. Pirueteissa homma jatkuu kertaamisen merkeissä, ehkä kiihdytyspiruettia voisi yrittää uudelleen..



Kuvahaun tulos haulle risport rf2 skates


Yhteenvetoa
Eli keikkatyötä ja lisääntynyttä ulkoilua taitaa kuulua meikäläisen arkeen. Jälkimmäinen on hyvä juttu stressin lievittämistä ajatellen. Jotenkin nurinkurista ajatella, että työnhaku on paljon rankempaa kuin työnteko. Tai no, riippuu tilanteesta, olosuhteista ja työn määrästä. Tottahan toki ruohon on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Jos se toivottu ihme tapahtuu eli saan oman alani töitä, varmasti sama vinkuminen jatkuu ja sen ohella kaipuu tähän aikaan: ”Oli se sitten niin helppoa vielä töitä etsiessä..”.

Juuri nyt olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että ohessa on jotain ajatuksia muualle vievää tekemistä. Tarkoitus olisi saada kisaohjelmaan tänä vuonna enemmän koko vartalon käyttöä ja kenties vähän lisää notkeutta vaativia liikkeitä. Myös ilmeitä olisi kiva oppia käyttämään.

Vaikka tämä eräänlainen välitila on henkisesti raskasta, kelien lämpeneminen piristää, ja toisaalta myös mahdollisuus tehdä parissa seurakunnassa keikkaa vapaaehtoisena. Näin tuntuma säilyy, mutta samalla on mahdollista kehittää omaa osaamistaan. Eli eiköhön tämä tästä.. Seuraavalla kerralla voisikin olla kesän treenitavoitteiden vuoro..

Oikein mukavaa viikkoa kaikille!



Kuvahaun tulos haulle homer simpson happy