tiistai 31. joulukuuta 2019

Vähän erilainen joulu: Miten se sujuikaan?


No niin, joulun pyhät alkavat olla ohi. Vielä olisi uusi vuosi ja Loppiainen edesssä. Kuten aiemmassa tekstissä liittyen jouluun mainitsin olleeni (vapaaehtois)töissä, tämä todella toteutui. Tekstin voi lukea täältä. Koska elämäntilanne salli tällaisen kokeilun, se kannatti tietenkin ottaa vastaan. Olin siis varattuna jouluaattona ja Tapaninpäivänä. Edessä olisi vielä uuden vuoden päivä. Oman yksityisyyteni vuoksi jätän sijainin mainitsemiset sikseen. Mutta kansakielellä ilmaisten: Miten meni, niin kuin omasta mielestänisi? Hmm..

Jouluaattona
Aattona heräsin hyvissä ajoin valmistaakseni jälkiruuan, eli marjaisen glögikiisselin. Käytännössä tämä tarkoitti pakastemarjoja light -glögiin keitettynä. Perinteistä ja täydellisesti valmistelua joulua viettäviä pyydän pitämään mölyt mahassa, uusia ideoita etsiville suosittelen tätä osaksi kesäistä mutta samalla jouluista jälkiruokaa jos luumukiisseli tökkii. -Tai aiheuttaa muita efektejä.

Olin tulostanut päivän tekstit edellisenä päivänä. Julkinen liikenne onneksi kulki onneksi normaalisti. Muuten jännitin sitäkin tehokkaammin, sillä paikka oli entuudestaan vieras. Hartauksia oli kaksin kappalein, molemmat menivät kohtuullisesti.


Kuvahaun tulos haulle christmas candle


Puoliso tuli toiseen hartauteen mukaan, mikä oli todella kiltisti tehty. Lähdimme tilaisuuden jälkeen kotia kohti tyytyväisinä, mutta hivenen nälkäisinä. Äkkiä bataattilaatikko uuniin lämpiämään! Quorn -palaset, sipuli ja herkkusienet pannulle ja liesi päälle, sitten kauramaitoon tehtyä sinappikastiketta vispaamaan! Samalla puoliso keitti potaatteja ja lykkäsi valmiin kinkunviipaleet uuniin paahtumaan. Jos söisin lihaa, olisi kenties maistunut!

Puolen tunnin sisällä päästiin jouluruokien ääreen, ja nälkäisinä emme tietenkään pohtineet seurauksia. Jostain mystisestä syystä jälkiruuaksi tehty kiisseli sai jäähtyä rauhassa parvekkeella. Yksin kotona 2 -leffaan mennessä vatsassa alkoi olla kiisselillekin tilaa.

Jouluäivä ja Tapaninpäivänä
Joulupäivänä oli luokkaa ”töttöröö”, samoin puolisolla. Nukuimme omassa kategoriassamme pitkään, eli yhdeksään, kenties ylikin. Emme siis oli mitään raskaan sarjan tehokkaita ihmisiä, päivärytmi on määräytynyt työn perusteella. Joulupäivänä ulkoilimme leppoisasti ja lämmitimme edellisen päivän ruokia. Kotona tulostin ja kävin läpi seuraavan päivän luettavat tekstit, joihin oli tullut pientä lisäystä. Käytännössä tämä tarkoittaa ”taukoviivojen” merkitsemistä (puheen tulee olla tauotettu kuuluvuuden vuoksi) sekä tekstiin perehtymistä. No, mitä luet, sen sisältö on hyvä selvittää.

Tapanina herätys oli vähän ennen seitsemää. Nukuin yön jostain syystä huonosti heräsin syvästä unesta. No, sellaista sattuu. Joukkoliikenne toimi kuten piti, ja itse ”työmaalla” oli leppoisaa. Vaikka jatkuva keskittyminen on välttämätöntä, pidän pysähtymisestä. Ja vähintään yhtä paljon pidän lämpimästä ilmapiiristä. 


Kuvahaun tulos haulle heart


Jouluvalmistelut
Niin no, tässä onkin parantamisen varaa. Jos ihme tapahtuu, eli toimin järjen mukaan, aloitan jouluvalmistelut (esim. lahjojen hommaamisen) marras-joulukuun taitteessa. Käytännössä tämän todennäköisyys on luokkaa.. no, jätetään laskut väliin ja toivotaan sen sijaan parasta.

Kuten arvasta saattaa, jouluvalmistelut jäivät erittäin viime tippaan. Toisaalta olen hieman pihalla siinä, kuinka aikaisin/missä vaiheessa joulukoristeita ”pitäisi” laittaa. Laitoimme muovikuusen (juu, olemme pahoja ihmsiä ellemme pidä samaa kuusta vielä n. 7 vuotta) koristeineen pari päivää ennen aattoa. Lumihiutaleita lykkäsin ikkunoihin edellisenä päivänä, ja viitsin askarrella pari uutta. Yksi lahja meni aatonaattoon. Eli jos vähän aikaistaisi ensi vuonna? Tämä tosin ei ole ensimmäinen yritys..


Kuvahaun tulos haulle hmmm

Uusi vuosi?
Vielä yksi projekti edessä siis, mutta onneksi edes tämän onnistuin osaltani valmistelemaan ajoissa. Koska uuden vuoden päivänä herätys on vähän ennen seitsemää, juhlintani tarkoittaa nukkumista vuoden vaihtuessa. -Siis jos rakettien paukkeessa saa nukuttua. Onneksi joukkoliikenteen pitäisi kulkea melko normaalisti, siis sunnuntain aikataulujen mukaisesti. Ruuhkaa tuskin on ainakaan, ja aamulla ulkona voi olla hämmentävän autiota.

Pohdintaa (lähes rehellistä?)
Olin siis lähtenyt hieman naiivisti sillä ajatuksella, että näin vältän mahdollisen joulustressin ja ns. pakkojuhlimisen. Osaksi tämä onnistui, mutta ei aivan. Koska puolison kanssa halusimme esimerkiksi laittaa jouluaterian, se tosiaan oli laitettava. -Edes pelkistetty versio ei kävele itse pöydälle. Kuten todettua tuli, ensi vuonna voisi yrittää hoitaa jouluvalmistelut ylipäänsä hieman aikaisemmin. Uskonko itse onnistumiseen? -En kommentoi!


Kuvahaun tulos haulle oops Skenaario ensi vuodelle..

Uusi vuosi ei ”perinteisemmän” vieton skippaamisen suhteen ole ongelma. En jaksa valvoa, perunasalaatti ei houkuttele eikä alkoholikaan näin keskellä viikkoa. En halua tällä kuitenkaan kritisoida ihmisiä jotka esimerkiksi aterian yhteydessä nauttivat lasillisen viiniä. Sellainen ei vain ole minun juttuni. Itse asiassa oli sitten arki tai pyhä, en ole koskaan ”oppinut” pitämään viinistä ns. ruokajuomana. -En tosin enää mitään muutakaan kuin vettä.

Voinko siis rehellisesti vain naureskella uutta vuotta juhliville? Kuten todettua tuli, juhliminen ei erityisemmin innosta. Todellinen syy menee kuitenkin enemmän väsymyksen kuin juhlamielen puuttumisen piikkiin. En kuitenkaan koe epävarmuutta etteikö minusta olisi työhön jota joskus tulevaisuudessa haluaisin tehdä.

Erityisesti viime syksy on mennyt keikkatöiden ja töiden etsimisen merkeissä, ja mukaan sujahti jokunen 13 tunnin päivä. En myöskään muista koska olisin viimeksi ollut lomalla. Valehtelematta siitä on yli kolme vuotta! Opiskeluaikana nimittäin suoritin parinakin kesänä opintoja töiden ohella. Kun ”viralinen” työ loppu, ns. loman aikana hoidin kesäopintoja loppuun ja sitten alkoikin syyslukukausi. Ehkä joku haluaisi napauttaa treenaamisesta. Kyllähän se tavallaan kuormittikin, mutta toisaalta se on ollut luistelun aloittamisesta lähtien paras tapa myös rentoutua.

Nyt on siis aika valmistautua viimeiseen ”keikkaan” ennen pientä lomaa. Näiltä näkyminen ainakin yritän lomailla Loppiaiseen asti. Sitten uusia tuulia puhaltaa elämässä monesta suunnasta niin työ -kuin siivilirintamalla. Ei, älkää suotta innostuko: meikäläisellä ei ole ”pullat uunissa” :D Mutta näistä uusista tuulista lisää hieman myöhemmin. Luvassa lienee se perinteinen ”Vuonna 2020 aion..” -tyyppinen teksti.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

tiistai 24. joulukuuta 2019

Joulusta: Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto


Joulun ajatus ja sanoma ovat näyttäneet herättäneen keskusteluja joulukuun edetessä. Samalla kristillinen ja ”pakanahenkinen” joulu pääsevät tervehtimään toisiaan samaan kehään. Itselläni ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan. No, nk. nuutipukkia pelkäisin aika tavalla, ja kieltämättä tämän Coca cola -tyyppisenkin joulupukin kohtaaminen tuottaa edelleenkin vaikeuksia.

Ajoittain myös tonttujen harjoittama jatkuva vakoilu tuntuu hieman epäoikeudenmukaiselta. -Etenkin kun samaan aikaan uutisoidaan milloin minkäkin sosiaalisen median tahon keskuudessa tapahtuneesta tietovuodosta. Ja tontut saavat edelleenkin jatkaa toimintaansa, eikä meillä ihmisillä minkäänlaisia mahdollisuuksia tiukentaa yksityisasetuksia.

Entä mikä tekee joulusta joulun? Toki lukuista elemtit aina koristeista tuoksuviin ruokiin, ääniin yms. Lapsuudessa joulumieleni keikahti pahasti materiaaliseen suuntaan, mutta jo silloin hypistelin joulukoristeita ihan vain tarkastaakseni tuntuvatko ne samalta. Tuntuivathan ne, vaikka mielentila muuttui joka vuosi. Ilmiö nimeltä joulumieli kehittyi vuosien varrella. Esimerkiksi lahjojen antamisesta toisille tuli oma jännittävä kokemuksensa. Joskus tuli sekin päivä, kun maltoin kuunnella joulurauhan julistuksen.


Joulurauha yksilöiden kesken
Ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui jotain ainutlaatuista ainakin länsirintamalla: joulurauha. Tänä päivänä toteuttaminen voi olla haasteellisempaa, mutta pidän tuota vuoden 1914 tapahtumaa erittäin merkittävänä. Toki vastaava toistui, mutta jostain syystä juuri tuo joulurauha herättää ajatuksia.

Vaikka joulurauhaa ei saisikaan globaalille taholle, sen voi julistaa myös yksilöiden kesken. Pidän oikeastaan inhimillisenä sitä, että kaikkien ihmisten kanssa kommunikoiminen, oleminen, eläminen yms. ei suju täysin kitkattomasti. Sen ei tarvitse tarkoittaa toimeentulemisen onnistumattomuutta. Henkilöiden välinen vuorovaikutus on vain omanlaistaan, mutta se ei sulje pois hyviä hetkiä.


Kuvahaun tulos haulle christmas heart


Koska joulun aika vie vuositasolla hyvin pienen osan, näkisin tärkeäksi edes yrittää unohtaa sen hetken kun joku on päiväkotiaikana viskannut hiekkaa vaatteille tai ei suostunut peruskoulun ensimmäisellä luokalla lainaamaan pyyhekumia. Käytännössä joulurauha tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että edes parin vuorokauden ajaksi unohdettaisiin katkeruus ja ikävät muistot. Vuodessa on kuitenkin 363 (karkausvuotena bonuspäivä) muuta päivää näille ajatuksille.

Joulurauha oman itsensä kanssa
Uskontoon ja muihin näkemyksiin katsomatta joulu voisi olla mitä parhainta aikaa antaa edes hetkeksi itselleen anteeksi. Tätä varten ei liene tarpeellista käydä läpi elämänmittaista syntilistaa, sillä lopputuloksena voivat olla masentavaan mielentilaan johtavat eksistentiaaliset kysymykset. Kansankielellä tämä viittaa esimerkiksi pohdintaan ”miksi minun piti syntyä tähän maailmaan?”. Koska vastaus ”siksi” riittää harvoille, parempi jättää tämän tason pohdiskelut sikseen.


Kuvahaun tulos haulle candle

Kyse on enemmänkin myös tämänhetkisistä ja konkreettisemmista asioista. Näihin sidottuna itselleen anteeksiantaminen ja joulurauha voisivat tarkoittaa esimerkiksi toteamusta ”olen ihan riittävän hyvä juuri tällaisenaan”. Tätä toteamusta voi seurata vaikkapa kynttilän sytyttäminen joulurauhan kunniaksi.


Pysähtyminen
Olen hieman huono esimerkki, sillä tunnin kuluttua on aika siirtyä avustamaan jouluaaton hartaustilaisuuteen. Mutta toisaalta pidän hartaushetkeä mahdollisuutena pysähtyä itsekin. Pysähtymisen ei tarvitse olla sidoksissa uskontoon tai esimerkiksi ideologiaan. Se voi olla puhtaan itsekäs ”toimenpide” oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Pysähtyminen voi tapahtua istahtamalla hetkeksi ja sulkemalla silmät, mindfullnes -tai mediaatiohetkenä, keskittymällä siihen mikä juuri tässä ja nyt on hyvää tai mikä tapa kenellekin sopii.


Miksi pysähtyä hetkeksi? Vastaan kysymykseen kykymyksellä: Miksi ei kannattaisi? Vuosi on loppusuoralla, takana on 12 kuukautta arkea, hektisyyttä (miinus vapaahetket), stressiä tavalla tai toisella yms. Nyt jos koska on siis hyvä hetki pysähtyä. Vaikka tapoja pysähtymiseen on monia, eräänlaisena yhdistävänä tekijänä voisi olla sen päässä olevan ”pitäisi tehdä” -listan unohtaminen hetkeksi. Toki jos laatikot, joulutortut yms. ovat paistuneet, ne luonnollisesti kannattaa ottaa uunista ulos jo paloturvallisuuden vuoksi. Mutta maalaisjärkeä käyttäen joulu on mitä parhainta aikaa sysätä tietoisesti stressi syrjään.


Kuvahaun tulos haulle christmas bells

Lopuksi:
Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”. Tämän toteuttaminen ei siis aina onnistu aivan kirjaimellisesti, mutta jokainen askel siihen suuntaan on arvokas. Anna anteeksi, solmi joulurauha myös itsesi kanssa ja pysähdy. Silloin rauha ja hyvä tahto ovat ainakin vähän lähempänä. Meillä on edessä uudet 12 kuukautta aikaa stressata, potea syyllisyyttä, kiirettä ja juosta ympäriinsä.


Oikein rauhaisaa joulua itsekin kullekin!

lauantai 21. joulukuuta 2019

Vegaanituotteet testissä: Kauramuru, quorn, jouluinen seitan..


Vegetuotteet ovat lisääntyneet mukavasti kaupan ja ruokapaikkojen tarjonnassa. Vaikken täysin vegaani olekaan, kokeilen mielelläni eri tuotteita. Kyseessä on toki makuasia, eli kiistelyyn ei ole aihetta. Mutta tässä olisi oma arvioni muutamista testatuista tuotteista:

Kauramuru, Elovena
Tälle tuotteelle en valitettavasti ole valmis antamaan täysiä pisteitä. Periaatteessa tuote toimi esim. laatikkoruuissa. En ole täysin deletoimassa tuotetta etenkään jos sattuu ilmestymään tarjouskoriin, mutta.. no, ei paras mahdollinen kokemus. Koostumus oli ”jauhoinen”, mikä hieman häiritsi. Maku oli neutraali, mikä sinänsä on hyvä asia. Tuote sopii näin moneen ruokaan. Tuote sisältää herneproteiinia, eli en suosittele herkkävatsaisille.


Kuvahaun tulos haulle kauramuru (elovena.fi)


Seitan (Santun seitan, kebab)
Tämä toimi niin stroganof -tyyppisessä kastikkeessa kuin wokissakin! Koostumus oli ”lihamainen” ja helppo käsitellä. Vinkki: tämän voi lykätä myös pakastimeen. Lastut olivat helpot paloitella vähän pienemmiksi, eikä kebab -maustekaan ollut hassumpi. Koska seitan valmistetaan gluteenista, keliaakikoille se ei sovi. Muuten suosittelen lämpimästi testaamista!


Kuvahaun tulos haulle santun seitan kebab (k-ruoka.fi)


Quorn
Quornista minulla ei ole (vielä) lainkaan huonoja kokemuksia. Sopii niin wokkeihin kuin kastikkeisiin, ja toimii varmasti myös pihvinä. Pitääkin kokeilla jos eteen sattuu.. Suurimmat plussat quorn ansaitsee koostumuksesta sekä vatsaystävällisyydestä. Miinusta tulee hieman korkeasta hinnasta sekä kirjoitusasusta, nim. Kerran jos toisenkin q on meinannut muuttua g:ksi. Eli jokin yksinkertaistettu nimi olisi tarpeen, sillä ”quorn” ei tietenkään ole sanan riittävän lyhyt.


Kuvahaun tulos haulle quorn (quorn.fi)

Jouluinen seitan (kinkun korvike)
Ei ollut minun juttuni! En siis tiedä kaupan tarjonnasta, sillä testasin tätä työpaika ruokalassa. Maku oli.. jotenkin tuntui siltä että tekijällä oli kaksi lappua vierekkäin: piparkakkutaikinan ohje, ja seitanin ohje. Kun seitanin valmistus oli puolessa välissä, lappu putosi ja tekijä jatkoi piparkakkutaikinan ohjeella. Lopputulos oli muuten hyvä mutta maistui pahalta.

Asiaa ei auttanut häivähdys kuminaa. Voi minua.. kumina on tosiaan niitä harvoja mausteita joita todella inhoan. Tästä syystä en pidä joululimpusta enkä setsuurista. Mutta jos joku tuosta jouluisesta seitanista tykkää, se hyväksyttäköön. Minä taidan jatkossa ottaa aikuismaisen ja kypsän asenteen: Yök, en syö.


Härkäpapusuikale
Härkäpapusuikaleet ovat toimineet varsin hyvin. Myös maku ja koostumus ovat toimineen niin maustetuissa kuin maustamattomissa versioissa. Valkosipuli -chili -mausteessa valkosipuli maistui aika voimakkaasti. Eli hyvä uutinen valkosipulista pitäville ja huono heille jotka siitä eivät pidä. Itse kuulun johonkin välimaastoon. Totta puhuen liian voimakas valkosipulin maku tahtoo tuntua dominoivalta eikä suussa hetkeen muu maistukaan. Sopivissa määrin pidän kyllä.


Kuvahaun tulos haulle härkäpapusuikale (k-ruoka.fi)


Verrattuna esimerkiksi soijasuikalaisiin härkäpapusuikaleet tuntuivat ”mureammilta”. Soijasuikaleet tahtovat joskus nimittäin jäädä hieman sitkeiksi. Tosin asiaa saattaa olla vältettävissä huolellisella kypsennyksellä. Vika luonnollisestikaan ei ole tekijässä, vaan tuotteessa. Härkäpapusuikaleet osoittautuivat myös vatsaystävällisemmäksi verrattuna soijaan, mutta aivan herkkävatsaisille en suosittele sillä raaka-aineena on kuitenkin palkokasvi.


Yhteenvetoa
Näin julmana tuomarina heitän siis kebab -tyyppisen seitanin sekä quornin kärkisijoille, ja härkäpapusuikaleet johonkin välimaastoon. Mutta itseäni toisaakseni: Koska kyse on makuasioista, suosittelen toki itse testaamaan mainittuja tuotteita. Mutta jos esimerkiksi tietty rakenne ja maku (esim. jouluinen seitan) eivät nappaa, voi tuotteen jättää kaupan hyllyyn sellaiselle joka niistä pitää enemmän.


Oliko listalla tuttuja tuotteita?