Olin luokan lyhimpiä ja yksi likinäköisistä, silloisella kansankielellä "lyhyt rillipää". Ikää oli enintään 10 vuotta. Tunnelma oli lähes juhlallinen, sillä luokkaan raahattu suuri kuvaputkitelevisio oli ensinnäkin saatu luokkaan, ja vieläpä toimimaan. Oli uskonnontunti, ja saimme (todellisuudessa jouduimme mutta olihan televisio luokassa kova juttu) katsoa yhtä lukuisista Jeesus -aiheisista elokuvista. Näin jälkikäteen pohdin, millainen kokoelma niitä oikein oli. Tässä elokuvassa Jeesus oli vaaleahiuksinen. Kun naula iskettiin kämmeneen, puuristiin käsistään sidottu Jeesus huusi. 31 oppilaan, yleensä meluisa joukko oli hiljaa.
Eläessään Jeesus puhui rauhallisesti, hymyili ja meille soitetuissa c-kaseteilla olevissa äänikirjoissa Jeesuksen puhetyyli oli lähes liioitellun lempeä. Pontius Pilatus kuulosti kansaa puhutellessaan närkästyneeltä, aivan kuin kahvitauko olisi keskeytetty. Kansa taustalla huusi: "Ristiinnaulitse!!!" Tosin kansa koostui maksimissaan kahdesta äänestä. Elokuvaa opettaja kelasi eteenpäin ristiinnaulitsemisen jälkeen jotta pääsiäisen ihme ehdittäisiin katsoa ennen välituntia. Jeesus istui kivellä tyytyväisenä kun järkyttyneet opetuslapset kohtasivat hänet. Kun välituntikello soi, opettaja lupasi seuraavalla tunnilla päästää meidät aikaisemmin ja kelasi elokuvan Jeesuksen ylösnousemukseen. Ilmeisesti opettaja joutui pohtimaan priorisoidako ylösnousemus tai Jeesuksen ja Tuomaan kohtaaminen. Jollain sen ajan "trikkikuva" -menetelmällä Jeesus todellakin nousi ylös ja saimme lähteä välitunnille.
Kuka Jeesus Nasaretilainen?
Varsin monta vuotta käsitin Jeesus Nasaretilaisen vaaleatukkaisena ja lempeänä persoonana. Toki enemmän painopiste oli osana kolmiyhteistä Jumalaa. Jostain syystä kukaan ei koskaan painottanut, että kyseessä oli ihan oikeasti elänyt henkilö. Ymmärsin tämän 5. luokalla historiankirjasta lyhenteistä eKr. ja jKr. Kyllä, olen todellakin näin vanha. Tämä oli suuri oivallus: Jeesus Nasaretilainen henkilönä oli todellinen. Kului 30 vuotta ja matkan varrella piti vielä valmistua teologian maisteriksi kunnes eräs asia alkoi kiinnostaa: Millainen ihminen Jeesus Nasaretilainen oikeasti oli?
Koska historiallista dataa on loppujen lopuksi yllättävän vähän ja sekin nk. toisen käden tietoa, tarkkaa ja luotettavaa käsitys Jeesuksesta ihmisenä on vaikea rakentaa. Itseäni kiinnostaa valtavasti sekulaarimpi lähestyminen. Jos riisumme uskonnolliset elementit vähemmälle ja tarkastelemme Jeesusta ihmisenä, hänessä oli oltava piirteitä jotka vetosivat kansaan.
Luku-ja kirjoitustaitoinen lapsinero
Pohtiessani Jeesusta lapsena, Raamatussa varhaislapsuudesta tietoa ei liioin ole, mutta esille on nostettu tapaus, kun 12-vuotias Jeesus katosi vanhempiensa luota ja löytyi temppelistä keskustelemassa ns. oppineiden aikuisten parissa. Tämä tapahtui juutalaisen perinteen pääsiäisjuhlan aikaan. Yleisesti tutkimusten mukaan Jeesus Nasaretilainen todennäköisesti oli luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö. Toisaalta hän itse ei laatinut kirjoituksia.
Tämä Raamattuun tallentunut tarina kuitenkin kertoo siitä, että Jeesus oli varsin valistunut jo nuorena. Käytännössä lapsena. Kiitos sosiaalisen median, myös tänä päivänä tiedämme ettei jossain asiassa erittäin lahjakas 12-vuotias ole ennenkuulumaton ilmiö. Jeesuksen elinaikana vastaavanlainen oppinaisuus ei kuitenkaan liene ollut itsestäänselvyys. Jeesuksen työssä painopiste oli puhumisessa ja opettamisessa. Oma henkilökohtainen johtopäätöksiin perustuva ajatukseni on, että Jeesus oli nopea oppimaan ja prosessoimaan kuulumaansa, ja mahdollisesti myös lukemaansa. Todennäköisesti hän analysoi ja halusi siirtää teoriaa käytäntöön.
Uskallan väittää, että kyseessä oli oman aikansa lapsinero. Alakoulun uskonnontunneilla meille painotettiin, että Jeesus oli lapsena aivan kuten mekin: hän leikki ystäviensä kanssa ja vietti tavallista lapsen elämää, toki oman aikansa puitteissa. Nyt haluan kysyä: oliko näin? Entä jos lukutaidon omaksunut Jeesus viettikin aikaa uskonnollisuuden kirjallisuuden parissa ja kuunteli intensiivisesti oppineiden aikuisten puheita? Tekikö hän sen kaiken vapaasti omaa kutsumustaan seuraten, vai oliko joku aikuinen havainnut tämän lapsen potentiaalin ja kannustanut tälle tielle?
Jeesus ei vastustanut itse juutalaisuutta
Tässä kysymyksessä olen päätynyt selkeään näkemykseen: Jeesus Nasaretilainen ei ollut kristinuskon perustaja, eikä myöskään juutalaisia vastaan. Esimerkiksi Googlen AI:n kanssa meillä oli tulla massiivinen riita AI:n väittäessä Jeesus Nasaretilaista kristinuskon perustajaksi. Toki ymmärrän näkemyserot. Minä näen kristinuskon perustajana Paavalin, joka keräsi kokoon myös nk. alkuseurakunnan. Toki lienee tulkintakysymys kuka kristinuskon perusti. Varsinaista perustajaa ei oikeastaan ollut, siis sellaista joka tokaisee "kas, perustanpa nyt kristinuskon."
Jeesus Nasaretilaisen omaa taustaa korostetaan jostain syystä erittäin vähän. Hän oli juutalainen, noudatti juutalaisia perinteitä omana aikanaan ja oli ilmeisesti varsin valistunut. Itse henkilökohtaisesti en usko, että Jeesus Nasaretilainen olisi vastustanut juutalaisuutta. Hän opetti sitä, näin ollen kyse oli näkökulmista. Mietin usein, oliko Jeesuksen toiminta uudistavaa vai enemmänkin palauttavaa johonkin, mistä alun perin lähdettiin. Monet tietolähteet näkevät Jeesuksen ja hänen seuraajiensa luoneen eräänlaisen juutalaisuuden lahkon.
Hyödynsi vertauksia
Opettaessaan ihmisiä Jeesus hyödynsi vertauksia. Tänä päivänä eri lähteet luonnehtivat Jeesus Nasaretilaista karismaattiseksi opettajaksi. Käsitteenä karismaattinen mielestäni vaatii säännöllisesti tarkentamista. Voidaan puhua vetoavuudesta. Karismaattiset ihmiset vetävät muita ihmisiä puoleensa omalla olemuksellaan ja esiintymisellään. Historiassa on lukuisia vastaavanlaisia hahmoja, joiden vaikuttavuus perustui karismaan. -Joskus hyvillä, ja joskus varsin ikävillä seurauksilla.
Vaikka Jeesus usein kuvataan lempeäksi ja rauhalliseksi, en usko että näin oli. Hyvä esimerkki löytyy Uudesta testamentista tilanteesta, kun Jeesus raivostuu temppeliin saavuttuaan. Pyhä paikka oli muuttunut kaupankäynnin keskukseksi. Jeesus raivostui. Hän kaatoi pöytiä ja yritti ajaa myytäviä uhrieläimiä pois. Hänellä on hyvä syy raivostua: temppelin oli tehty pyhäksi paikaksi, ei sekulaarin toiminnan keskukseksi.
Yksi ihmisiin vetoava asia olivat vertauskuvat. Tänä päivänä moinen määriteltäisiin kaiketi pedagogiseksi ratkaisuksi. Kyseessä ei ollut Jeesuksen oma idea, sillä myös Vanhan testamentin puolelta löytyy runsaasti vertauskuvien käyttöä. "Metodi" oli siis varsin yleinen.
Pohdintaa
Olen viime pohtinut paljon, miksi Jeesus Nasaretilainen historiallisena henkilönä on niin pienessä roolissa kulttuurissamme. En tiedä miten paljon esimerkiksi peruskoululaisille puhutaan Jeesuksesta henkilönä, mutta kenties ainakin ohimennen olemassaolo todetaan. Vaikka Jeesus Nasaretilaisen rooli länsimaisessa historiassa on varsin merkittävä, jostain syystä Jeesus profiloidaan vain uskonnolliseksi hahmoksi. Toki tarkkaa ja luotettavaa tietoa on vaikea löytää, mutta mielestäni näkökulma Jeesus Nasaretilaisesta ihmisenä olisi varsin olennainen.
Jos saisin mahdollisuuden tutkia ja kirjoittaa Jeesus Nasaretilaisesta laajemmin, näkökulmani olisi juurikin Jeesus Nasaretilainen ihmisenä ja vaikuttajana huomioiden hänen taustansa sekä kulttuurin mitä hän edusti. Tästä näkökulmasta olisi siis riisuttu Apostolien teot ja Paavalin näkemykset. Miksikö? -Koska olen utelias, ja käytettävissäni on enemmän materiaalia kuin sen 90-luvun kuvaputkitelevision antama materiaali.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti