Taas on yksi viikko vierähtänyt! Raskauden kannalta huojentavaa on ollut toisen kolmanneksen loppumetrit. Vaikka liian varhaisen syntymisen mahdollisuus pelottaa edelleen, eräänlainen riskiraja alkaa olla takana. Edessä on siis RV29 (28+0) Silti toivon kovasti että potkunyrkkeilijän ja maamyyrän välimuoto pysyisi turvassa vielä mahdollisimman monta viikkoa. Arki tuntuu jo hieman helpommalta. Ehkä loman ja työn välinen "jet lag" on helpottanut. Kulunutta viikkoa voisi luonnehtia suorastaan ailahtelevaksi: aihetta huoleen mutta myös huojennukseen.
Opinnoissa pientä etenemistä!
Vihdoin ja viimein! Joku tehokkaammin etenevä varmasti nauraisi kippurassa tätä satunnaista yksittäisten kurssien suorittamista. No, minulle se vauhti on juuri sopiva. -Nykyisissä olosuhteissa. Periaatteessa voisin tehdä enemmänkin, mutta käytännössä vatsa alkaa painaa sen verran että pitkäaikainen oleminen muussa kuin makuuasennossa ei enää tunnu hyvältä.
Mutta kurssi suomalaisen yhteiskunnan poliittisesta historiasta oli todella mielenkiintoinen! Opiskelussa saavutin "flow" -tilan useasti ja arvosana 5 tuntui uskomattomalta. Vaikka tulevaisuuden kannalta olennainen pääaineeni on se mihin pitäisi keskittyä, myönnän että olen kovasti tykästynyt historiaan. Ehkä palkitsen itseni säännöllisesti historian opinnoilla? Tosin tällä hetkellä melkein ainoa ihanteellinen suoritustapa taitaa olla tenttiminen etänä. No mikä jottei. -Etenkin mielenkiintoisten aiheiden parissa! Mainittakoon etten aina ole näin motivoitunut..
Koronatilanne huolestuttaa yhä enemmän...
Tässä alkaa olla hieman tukalat paikat. En pelkää koronatartuntaa suoranaisesti itseni takia vaikka olen siirtynyt jälleen uuteen riskiryhmään. Mutta vauvan turvallisuus huolestuttaa sitäkin enemmän. Onneksi sain edes kaksi rokotetta otettua. Toisesta on sen verran vähän aikaa että suoja toivottavasti on vielä korkeampi ja pysyy sellaisena ainakin joitakin viikkoja.
Vaikken mielelläni ja ihan periaatteesta tuo esille työpaikkaani somessa, sen verran voin todeta että olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Onneksi maskien käyttäminen on aktiivista. Siitä huolimatta huoli kasvaa yhä enemmän.
Lukemisen elpyminen on pysynyt
Tämä on ollut mukava asia huomata! Eilen sain jälleen käsiini pari mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa. Yleensä luen sekä tieto- että kaunikirjallisuutta. Tietokirjallisuus liittyy yleensä historiaan tai teologiaan. Luulen että valtiotieteet tulevat jossain määrin mukaan. Jostain syystä olen alkanut tuntea pientä kiinnostusta myös muuhun kuin Suomen historiaan. Valitettavasti en edellisellä pikaisella kirjastoreissulla löytänyt mitään kiinnostavaa, mutta voisin kokeilla piiiiitkän tauon jälkeen silmäillä mm. Kreikan ja Rooman ajan historiaa. Sellainen kronologisesti edistyvä projekti voisi olla mukavaa pitkästä aikaa. Eri asia miten paljon aiheesta innostun..
Hetki sitten sain julkaistua ensimmäisen jonkin sortin lukupäiväkirjan. Teksti löytyy täältä. Luulen että helmikuulle on luvassa melko samankaltaista lukemistoa, tosin ei John Irwingiä tällä kertaa.
Juniorin (ja äidin) kuulumiset
Juniorin kasvu alkaa todella tuntua! Kaveri on onneksi ollut varsin vilkas ja "aikataulut" ovat jotenkin arvattavissa. Aamulla kun itse heräilen, hän heräilee myös. Luulen että herää siihen että itse vaihdan asentoa. Työpäivän aikana hän vilkastuu hieman siinä kymmenen jälkeen. Sitä ennen lienee parin tunnin nokosten aika?
Nykyään hän liikkuu ajoittain myös minun liikkuessani, mutta taitaa enemmänkin vaihtaa asentoa. Ja illalla sitten kun itse makaan sängyssä ja luen alkaa todellinen "iltatreeni". Tätä ei kuitenkaan jatku yötä myöten (vielä). Sen sijaan klo: 03-04 vessareissun (pelottavan tarkka ajoitus) seurauksena myös vatsassa heräillään joksikin aikaa..
Itse olen huojentunut jokaisesta päivästä ja viikosta, mutta toivon että kaikesta orastavasta tukaluudesta ja ajoittain kivuaalista kävelystä huolimatta Juniori saisi kasvaa vielä rauhassa useamman viikon. Vaikka nuo "iltatreenit" menevät hieman nukkumaanmenoajalleni, väkisinkin hymyilyttää kun vatsasta yhtäkkiä puskee möykky ja vauvan liikkuva keho on havaittavissa kun kävellä kokeillee. Kylkiin osuvat potkuvat sen sijaan tuppaavat saada kutiamaan...
Näin meni 28. viikko, huomenna alkaa uusi ja viimeinen kolmannes. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja jaksamista erityisesti mahdollista koronahuolien kanssa! Ja onneksi välillä voi laittaa mekon ylle ilman juhliakin.. Mekko on Mamaliciousin tarjontaa 15 euron kirpparilöytönä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti