maanantai 22. elokuuta 2022

Avoin yliopisto, kansanopistot, liikuntaseurat: Näissä on mahdollista opetella uutta aikuisenakin

 Vaikka 40 vuotta alkaa olla armotta lähempänä kuin aiemmat pyöreät  vuodet, edelleen tässä tulee mietittyä mitähän sitä haluaisi tehdä "isona". Jos iso viittaa kokoon, raskausaikana ja etenkin loppuvaiheessa tuntui ettei yhtikäs mitään. Tekeminen loppui pala palalta. Jouduin koronariskin vuoksi jäämään varhennetulle äitiysvapaalle, ja viimeinen avoimen yliopiston kurssikin tuli suoritettua n. kuusi viikkoa ennen Juniorin syntymää. Halusin saada suorituksen pois alta jos eräs olisikin vaikka syntynyt hieman aiemmin. 

Aloin oppia opiskelemaan ja opettelemaan uutta vasta aikuisiällä. Lapsena ja nuorena minussa oli taipumus joko alisuoriutumiseen, tai jos yritin, opiskelu- ja harjoittelutekniikkani olivat vääriä. Näitä yhdisti toistaminen ilman suurempaa keskittymistä. Olin opintojen puolessa välissä teologisessa tiedekunnassa, kun todella opin opiskelemaan. Yllättäen arvosanat nousivat. Soittamisessa kehityin harjoittelutaidoissa 18-vuotiaana aloitettuani viulunsoiton. Minulla oli aivan mahtava ja motivoiva opettaja, joka opetti myös huolelliseen harjoitteluun. Tätä ennen minulla oli vain kiire oppia. Huolellisuudesta ei niin väliä. Meni melkein 10 vuotta, kun jäälle palattuani opin saman taktiikan. Aloin tietoisesti keskittyä, en vain vilkaisemaan toisella silmällä kuinka liike tehdään. 

Kiinnostuin uusien asioiden opettelusta vasta aikuisena, ja sitä motivoi erityisesti löytämäni artikkeli uusien taitojen opettelun ja aivojen harmaan aineen tuotannon lisääntymisen yhteydestä. Mitä enemmän aivoille antaa haastetta, sitä tehokkaammin harmaata ainetta kehittyy. Näin suoraan netistä lainattuna harmaa aine on tärkeä tekijä mm. muistin ja stressinsietokyvyn suhteen. Harmaata ainetta lisäävät aktiviteetit, jotka vaativat keskittymistä, havainnointia ja uuden opettelemista. Liikuntalajeista erityisesti tanssi ym. koordinaatiota ja keskittymistä vaativat lajit ovat ihanteellisia. 

Sitten eteen tulee haaste? Tai ehkä vain kysymys. Uuden opettelu on tehty helpoimmaksi kouluikäisille ja sitä nuoremmille. Jo teineille valikoima tahtoo kaventua. No, käyväthän hekin koulua. Mutta hei, kuinka moni peruskoulunsa ja muutkin koulunsa päättäneet voivat aivan rehellisesti väittää olleensa koko sen vähintään 9 vuotta 100%:sen motivoituneita? En kiistä etteikö sellaisiakin olisi, mutta jotenkin luulen heidän edustavan vähemmistöä. 

Haasteena on myös se, etteivät monetkaan aikuiset voi sitoutua säännölliseen tai merkittävää sitoutumista vaativaan toimintaan.Tässä jokunen kokemuksen kautta hankittu idea opetella uutta. Huom, jokainen seuraavista liittyy omaan kokemukseeni. 

Avoin yliopisto 

Avoin yliopisto oli itselleni kätevä keino kokeilla opiskelua ja tutustua eri oppiaineisiin/aihepiireihin. Toisaalta avoimen yliopiston kursseilla tuli myös karsittua pois sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä tuntuneet mielekkäiltä. Olen avoimen yliopiston kautta mm. täydentänyt opintojani, mutta myös kokeillut uutta. 

Melko monilla kursseilla asuinpaikalla ei ole myöskään merkitystä, sillä etänä suoritettavia kursseja on paljon. Itselläni on erittäin positiivisia kokemuksia. Toki välillä sitä kaipaisi ns. lähiopetusta, ja sitäkin on tarjolla. Toisaalta mikäli asuinpaikkasi on helpon matkan päästä oppilaitoksesta tai lähelläsi asuu muita saman kurssin suorittajia, mikään ei estä tapaamasta heitä esimerkiksi opiskelupiirin merkeissä. Itse olen suorittanut kursseja Helsingin avoimessa yliopistossa. Jos kiinnostus heräsi, voit tarkastella valikoimaa täältä

Mitä itse en ole vielä kokeillut mutta haluaisin kokeilla jos mahdollista: Olisi hauska päästä esimerkiksi taideaineiden avoimille kursseille. Ehkä joskus kun mahdollista on. Ne kuitenkin (käsittääkseni) vaativa läsnäoloa, ja mieluiten olisin esim. maalauskurssilla paikan päällä. 

Kansanopistot

Kanopistoilla on pitkä historia, mutta jätetään se vähemmälle. Kansanopistoissa voi esim. suorittaa korkeakouluopintoja, ja monet tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Itse kävin aikoinaan teologian opinnot sekä pääsykoevalmennuksen Helsingin evankelisessa opistossa HEO:ssa. 

Kokemus oli positiivinen ja tuotti tulosta. Aivan halpoja kansanopistot eivät ole, mutta mielestäni hyvä investointi jos mahdollisuus tulee. Itselläni vuosi HEO:ssa oli mahdollinen säästäväisen elämäntyylin ansiosta. Lisäksi kokopäiväopiskelijana sain opintotukea. 

Kansalais- ja työväenopistot

Näihin tuli tutustuttua jo lapsena! Itse asiassa kansalaisopistossa sain ensimmäiset pianotuntini. Valitettavasti olin hieman riehakas ekaluokkalainen ja todella nirso opettajien suhteen. Vuosia myöhemmin palasin samaisen alueen kansalaisopistoon ja aivan uudella motivaatiolla. Kansalaisopistossa olen perehtynyt lähinnä soittotunteihin. Pienenä miinuksena on soittohetken kesto, mikä on vain 15 minuuttia. Toisaalta osalle tämä aika on toimivampi kuin 45 minuuttia, sillä keskittymiskyky on parhaimmillaan eikä soittotunnin kestoon tarvitse varata kokonaista tuntia.

Kansalais- ja työväenopistoissa itseäni viehättää kurssivalikoima ja eräänlainen luovuus siinä. Vaikken osaa kuvitella itseäni ihan kaikkeen, on mukavaa kun ihmiset voivat kokeilla erilaisia asioita ja taitoja joiden olemassaolosta harva tietää.  

Vähän erilaista liikuntaa: Tankotanssia ja tanssiakrobatiaa

Taitoluistelu taisi olla ensimmäinen liikuntalaji mitä harrastin. Siis niin, että käytiin paikan päällä ohjatussa ryhmässä. Ohessa tuli myös kokeiltua yhden kesän ajan pesäpalloa, mitä en itsekään tajua. Nim. kaikki mihin liittyy pallo, on jossain suuressa maailmankaikkeudessa käännettyä minua vastaan. Lenkkeily tuli kuvioihin silloin, kun fysiikkani ja kenties myös aikaansaamis- ja vastuunottokykyni riittivät koiran lenkittämiseen. Lenkkeily oli minulle jostain syystä pitkään "ongelma". Oli tylsää vain kävellä. Oikeastaan löysin lenkkeilyn ja hiihtämisen viehätyksen vasta aikuisiällä. 

Kun taitoluistelu loppui myrskyisissä merkeissä, takkini oli pitkään tyhjä liikunnan suhteen. Kokeilin myös salitreeniä ja jopa maraton -juoksua. Myös pyöräilyä tein aikani. Ei näissä suoranaisesti mitään vikaa ollut, mutta kaipasin lajiltani haastetta. Ainoa mistä sain jotain tyydytystä oli ennätysten rikkominen matkoissa. Lopulta hyväksyin että taitolajit ovat minun juttuni. Jäälle oli vielä liian pitkä matka, mutta silloin surullisen kuuluisan IRC-gallerian kautta löysin vahingossa kiinnostavan lajin: tankotanssin. 

Kesti aikansa ennen kuin pääsin ensimmäiselle tunnille. Piti perehtyä lajiin teoreettisesti jotta saatoin olla varma ettei kyseessä ole strippaus tms. Tankotanssi oli tuolloin siis aika uusi juttu ja yhdistettiin lähinnä "alan naisiin". Youtubesta löytyi jo mukavasti videoita, ja suomalainen, silloin vielä tuntematon Oona Kivelä ehti valloittaa minut taidoillaan. 

Uskaltauduin ottaman tankotanssitunteja Rock the Polella. Innostus oli sen verran suuri, että hankin oman tangon. Samaisessa paikassa kävin myös muutamia kertoja balettitunneilla. Opetus oli tasokasta niin tankotekniikassa kuin baletissa. Mikäli kyseinen paikka on lähettyvillä, suosittelen lämpimästi! 

Opiskelun alettua Unisportin tiloista tuli yksi kodeistani. Siinä vaiheessa näihin kuuluivat mm. jäähalli, kirjasto, paikalliset urheilupuistot sekä yliopiston tilat. Niin, ja Prisma missä onnistuin haahuilemaan harvinaisen pitkiä aikoja. Unisportissa perehtyin hieman tarkemmin kuntosalitreeniin, mutta taitoluistelua tukevassa muodossa. Tosin harjoitteluni oli turhankin paljon kestävyyteen painottuvaa. Vasta myöhemmin laajensin harjoittelua hyppyharjoituksiin ja akrobatian alkeisiin. Unisportissa kokeilin myös tanssiakrobatian kurssia, mikä tosin osoittautui enemmänkin breakdance -painotteiseksi. Ei haittaa, hauskaa oli! Unisportin tarjontaan voit perehtyä täällä.  



Rohkeasti kokeilemaan!

Harrastamisella on ajoittain negatiivinen sävy, erityisesti kun siihen liitetään raha. Tässä on valitettavasti ainakin omasta mielestäni paljon totuuttakin. Erityisesti lasten harrastuksilla on taipumus näyttää millainen on perheen varallisuus. Toisaalta raha voi olla vähintäänkin hidasteena myös aikuisten harrastamisessa. Miten minulla on ollut varaa harrastaa? Taitoluistelu ja tankotanssi kun eivät tunnetusti kuulu edullisimpiin lajeihin. 

Taktiikoita on monia. Yksi on panostaminen itsenäiseen harjoitteluun. Taitoluistelussa olen hyödyntänyt mm. yleisöjäitä sekä aikuisporukan yhdessä varaamia jäävuoroja. Olen pienissä määrin ottanut jopa yksityistunteja, mikä loppujen lopuksi ei tullut sen kalliimmaksi kuin seurassa treenaaminen. Parilla tunnilla imin niin paljon itseeni informaatio ja vinkkejä kuin mahdollista, ja harjoittelin niiden mukaan itsenäisesti. Toisaalta vähensin sellaisia asioita joihin rahaa meni, mutta pärjäsin ilmankin. Näihin kuuluivat mm. ulkona syöminen ja illat baarissa. Vaikken jälkimmäistä ole vuosikausiin tehnyt, jo kerran kuussakin rahaa meni pienilläkin ostoksilla viikon usean päivän ruokarahojen verran. 



Itse toivon että harrastaminen muuttuisi aktiviteetiksi mitä ihminen tekee vapaaehtoisesti ja hyvin vuoksi. Harrastuksella ei tarvitse määritellä sosioekonomista asemaa tai muutakaan statusta. Mukavaa olisi myös, että harrastaa voi ilman sitoutumista säännölliseen. Vaikka tekstissäni esille nousi lähinnä maksullisia vaihtoehtoja uuden opetteluun, myös itsenäinen opettelu on mahdollista. Kätevä kompromissi on hankkia opetusta ja panostaa mahdollisimman paljon itsenäiseen harjoitteluun hetkinä joina parhaiten sopii. Toki kursseilla yms. mukaan tulee usein myös sosiaalisuus. Toisaalta, mikä estää kurssilla tavattua porukkaa kokoontumassa myös muualla? 

Siispä rohkeasti kokeilemaan uutta! Valitettavasti ihan kaikkeen ei ole mahdollista saada opetusta tiloista puhumattakaan, mutta usein pääsee edes vähän sinne päin. Minua kiinnostaisi perehtyä mm. kilpa-aerobiciin. Yritin aikoinaan selvitellä onko aikuisten mahdollista harjoitella kyseistä lajia, tosin ilman kilpailua. Vastausta en koskaan saanut, mutta on ollut hauska yrittää napata omiin harjoitteisiin omaan tasooni sopivia liikkeitä harjoiteltavaksi. En myöskään ole vuosiin ottanut soittotunteja, mutta treenaan edelleen puolitavoitteellisesti ja yritän laajenta kappalevalikoimaa. 

Ja loppuun pieni utelu: mitä lajia tai muuta aktiviteettia haluaisit harjoitella? Millaisia uusia asioita haluaisit oppia? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti