Liikkuminen synnytyksen jälkeen on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Toki siinä on omat rajoituksensa. Koska jälkitarkastus on vielä edessä, olen koittanut varoa vatsalihasten ja keskivartalon kanssa. Selkää sen sijan olen jumpannut ihan jo arjen sujuvuuden kannalta. Juoksemista ja hyppimistä välttelen, vaikka vaunulenkin kesken alkaneella kunnon huudolla yllättävä Juniori saa ottamaan yksittäisiä juoksuaskeleita.
Olen saanut somessa jossain määrin huolestunutta palautetta erityisesti notkeusharjoitteiden aloittamisesta. Todellisuudessa niissäkin olen tarkka mitä teen ja mitä en, mutta ymmärrän että nähtyihin liikkeisiin tottumaton katsoja voi kauhistella. Itse kauhistelen puolestani kiirettä palautua. Okei, suhteessa synnytyksestä kuluneeseen aikaan koen oman palautumiseni nopeaksi. Myönnän että tämä pieni "kaljamaha" ei aina miellytä, mutta yritän keskittyä kehon toimivuuden lisääntymiseen.
"Miten sä nyt jo teet tuollaisia liikkeitä?!"
En todellakaan pahastunut tästä kommentista, itse asiassa tajusin itsekin miten hurjalta spagaattivenytykset saattavat näyttää jonkun toisen silmään. Minä varmaan kauhistuisin jos joku toinen tekisi spiraalin tai ylipäänsä jalkojen aukikierron. Näihin liikkeisiin en ole itse kyennyt koskaan. Jokaisella meistä on oma taustamme liikkujina, samoin omat lajimme akrobatiasta jalkapalloon, lasketteluun ja luonnossa liikkumiseen. Mitä pidempää sitä omaa lajia on tehnyt, sitä paremmin keho on lajin ominaisuuksiin tottunut.
Aikoinaan harrastamani tankotanssi toi mukanaan notkeusharjoittelun, mitä olen yrittänyt hyödyntää myös taitoluistelussa. Selkäni on luonnostaan melko taipuisa. Spagaatin molempiin suuntiin olen päässyt yli 10 vuoden ajan, siitä suuren osan ilman lämmittelyä. Ns. ylispagaatteja tein todella pitkään. Loppuraskauden loppusuoralla lopetin, koska vatsa alkoi olla tiellä. Näin ollen spagaattia vaativat liikkeet olivat helppo saada takaisin, sillä taukoja ei ollut kuin viikon verran synnytyksen jälkeen.
Mitä en tee vielä? Vastaus on yksinkertainen: sellaisia liikkeitä joihin kehoni ei ole valmis, ja jotka voivat hidastaa palautumista sekä auheuttaa suurempia ongelmia. Kehoni ei todennäköisesti (riippuen lääkärin näkemyksestä jälkitarkastuksessa) juoksemiseen, hyppimiseen eikä vatsalihasten käyttöön muuten kuin arkisissa pakollisissa liikkeissä. Esimerkiksi istuma-asentoon pääseminen makuultaan vaatii vatsalihasten käyttöä, mutta erityisesti suorat vatsalihakset saavat jatkaa lomailuaan niin kauan kuin tarve vaatii.
Kannattaako kaikkien tehdä samaa?
Ei! Vaikka julkaisen esimerkiksi Instagramissa liikkeitä joita olen tehnyt, en todellakaan suosittele samoja liikkeitä kaikille. Toisaalta luotan vahvasti siihen, että jokaiselta katsojalta löytyy sitä paljon puhuttua maalais- tai kaupunkilaisjärkeä. Tai taajamajärkeä asuinpaikasta riippuen. Toki esimerkiksi kyykyt sopivat melko monille, mutta oletan että esimerkiksi henkilö jonka polvet eivät kestä kyykkyjä ei niitä tee vaikka näkisikin kuvia. Minusta on mukava katsoa balettia, mutta jalkateräni eivät ikinä kestäisi kärkitossuja joten pysyttelen katsojan roolissa.
Jos et tunne kehoasi riittävän hyvin tai koet olosi muuten epävarmaksi raskauden aikaisen ja jälkeisen ajan liikkumisen suhteen, älä tee ainakaan paljoa omin päin. Vaunulenkit tosin sopivat monille, mutta kannustan vahvasti kääntymään esimerkiksi fysioterapeutin puoleen jos olo tuntuu vähänkin epävarmalta. Pieni vinkki: jos sinulla on vähänkin liikuntataustaa, kerro ettei sinulla ole mitään aavistusta eikä kokemusta. Itse jäin vailla ohjeistusta koska liikuntataustani vuoksi minun oletettiin tietävän kaikesta mm. kaiken. Näin ollen saamani ohjeet olivat luokkaa "tee mikä hyvältä tuntuu". Kyllä, olisin kaivannut hieman täsmällisempiä ohjeita.
Tämä on oikeasti tärkeää. Vaikka itseääni on vahva liikuntatausta, olen kantapään kautta oppinut, että oman kehon tunteminen ja kuunteleminen on tärkeää. Vaikka miten tarkkaan olisi itselleen suunnitellut eksaktin ja systemaattisen ohjelman, erityisesti vauva-arki tuo mukanaan ns. muuttivia tekijöitä. Toisaalta myös ns. luonnonvoimat kuten säätila. Juniorin kanssa on toistaiseksi haasteellista tehdä tarkkoja suunnitelmia. Juuri kun pitäisi tehdä lähtöä, nälkä saattaa yllättää ja lähtö siirtyy tunnilla. Joskus sadepäivä yllättää ja lähteminen jää sikseen. Jep, sadevarusteet hankkimatta.. Joskus hyväĺläkin säällä Juniori ei perusta paikoillaan olemisesta, jolloin jumppahetki jää todella pikaiseksi.
Joskus oma keho toimii suunnitelmien vastaiseksi. Vaikka Juniori nukkuu ikäänsä nähden mukavasti, hyvät yöunet eivät ole itsestäänselvyys. Joinain päivinä olen itse vain niin väsynyt että liikkumiset menevät pienimuotoisemmaksi. Aika usein sellaiset päivät ajoittuvat niin, että lepopäivän aika olisi muutenkin.
Joskus oma kehokin voi olla ns. hidastava tekijä. Itse hieman kritisoin neuvoa "erota toisistaan väsymys ja laiskuus". Tässä on jotenkin syyllistävä sävy, minkä seurauksena moni ei suostu uskomaan että kyse voi olla väsymyksestä. Omalla kohdallani näiden erottaminen on onnistunut liikkumalla vähemmän. Jos leppoisa 5-10 minuutin kävely ei piristä, kyse on väsymyksestä. Jos keho on palautunut, ainakin omalla kohdallani väsymys katoaa. Jos taas kyse on oikeasta väsymyksestä, liikkuminen on nihkeää eikä tuo toivottua olotilaa.
Älä kilpaile!
Koska palautuminen on yksilöllistä, olet itsesi kanssa samassa sarjassa. Älä siis yritä vertailla itseäsi muihin. Eräs tuttavani kykeni vetämään leukuja todella pitkään raskautensa aikana. Itse en edes haaveillut puolivälin jälkeen. Painoa oli tullut lisää ja kehon muokkautuminen aiheutti omat kremppansa. En vieläkään ole edes kokeillut ns. oikeaa leuanvetoa enkä kokeile ennen kuin koen olevani valmis. Ei haittaa, näin minun kroppani palautuu.
Vinkki: ns. yhden jalan kyykyn voi tehdä myös vapaa jalka takana koukistettuna. Tai voi tehdä tavallisia kyykkyäjä. Jos kyseinen liike ei sovi, sitä ei ole pakko tehdä lainkaan. Se mitä näet muiden tekevän, ei tarvitse eikä kuulukaan olla sinun suorituksesi. No, suorittamisen ylipäänsä voi unohtaa. Jokaisen raskaus ja siitä toipuminen on yksilöllistä, samoin keho ja sen toimivuus ennen raskautta. Some on täynnä ohjeita ja itsekin heitän sinne liikevinkkejä. Laittamani vinkit on tarkoitettu suuntaa antaviksi, etenkin notkeutta vaativat liikkeet. Voisin tietenkin jatkossa lisätä myös ns. helpotetut versiot mikäli kysyntää tulee. Tai ilmankin kysyntää?Tee siis omalle kehollesi ja kunnollesi sopivat liikkeet, älä yritä väkisin toistaa näkemääsi. Harjoittelulla pääsee todella usein eteenpäin. Omaan tasoon nähden liian kovilla yrityksillä taas rikkoo sekä kropan että motivaation. Nim. en häpeä käyttää kilon käsipainoja 😁
Tältä erää toivotan kaikille mukavia treenihetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti