Kieltämättä tätä maailman tilannetta on vaikea katsoa ainoastaan positiivisella asenteella. Tai sellaisen löytäminen pienen työn takana. Vaikka elämäni rajoittuu melko leppoisaan elämään Juniorin ja läheisteni kanssa, esimerkiksi taloudellinen selviytyminen lähivuosina herättää kysymyksiä. Toistaiseksi en ole erityisen huolissani, sillä moni asia on yllättävän hyvin.
En halua pitää rahaa merkittävässä roolissa, mutta ns. perustason toimeentulo on ihan mukava asia. Käytännössä tämä tarkoittaa kattoa pään päällä, ruokaa ja muita perustarpeita. Perustarpeisiin eivät omalla kohdallani kuulu huvitukset, muut kuin ns. pakolliset vaatteet, kampaamokäynnit tai esimerkiksi ravintolat. Kyse on lähinnä kiinnostuksen puutteesta, ei esimerkiksi ideologiasta. Juniorin kohdalla välttämättömiä asioita ovat sopivat ja käytännölliset vaatteet (ei siis esim. kalliita merkkivaatteita), ruoka (minun kauttani niin kauan kuin mahdollista), hygieniaan ja puhtauteen vaadittavat tarvikkeet sekä muutamat muut pakolliset asiat kuten sänky, vaunut yms.
Erityisesti ruuan hinta on kallistunut, ja tietenkin sellaisten elintarvikkeiden osalta joita itse käytän säännöllisesti. Esim. juusto on kallistunut selkeästi. Kahvin kulutusta voin vähentää, mutta kieltämättä hinta hämmästytti. Miten voisin sekä pitää huolta riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta että säästää ruokamenoissa? Tässä muutama alustava suunnitelma:
Helppoa, edullista ja ehkä vegaanista?
"Ehkä" siksi, koska olen lähes sekaruokavaliolla mutta vegaaniruokaa tulee syötyä ehkä eniten. Satunnaisen säännöllisesti ruokavaliooni kuuluvat maitotuotteiden ja kananmunien lisäksi kala ja kana. Eli painopiste on todellisuudessa helpossa ja edullisessa. Juuri nämä kaksi asiaa kannustavat tekemään vähintäänkin kasvisruokaa. Vaikka toisin väitetään, mielestäni kasvikset ja kasvisruoka on edullisinta. Toisaalta myös ravitsevaa.
Tuoreiden kasvisten käyttö riippuu paljolti vuodenajasta, mikä taas vaikuttaa sekä hintaan että laatuun. Esimerkiksi talvella osa kasviksista ovat todella kalliita, mutta laatu mitä sattuu. Kyllä, pitäisi suosia kotimaista ja yritän parhaani. Joskus hinta-laatu -suhde on vain niin vinksallaan, että "sorrun" hyödyntämään pakastevihanneksia. Ns. vakiokäytössä ovat nk. kukkavihannekset, pakastepinaatti ja pakastepaprika.
Soijatuotteita käytän myös, mutta hieman harvemmin. Kaapissa on lähes aina soijarouhetta, mitä tulee välillä käytettyä esimerkiksi tomaattipohjaisissa kastikkeissa. Eniten kasvisperäisistä raaka-aineista käytän edelleen palkokasveja, listan kärjessä kidney -pavut ja kikherneet. Yleensä näitä tulee lisättyä mm. kastikkeisiin, wokkeihin ja laatikkoruokiin. Myös kasvishernekeittoa teen silloin tällöin. Hintatasoltaan tämä on mielestäni puoli-ilmaista. -Teen siis keiton itse kuivatuista herneistä.
Haasteena juusto?
Juuston hinta alkaa olla sen verran korkea, että mielessä on käynyt voisiko kulutusta vähentää. Toisaalta tykkään juustosta leivän päällä, ja juusto on merkittävä mm. kalsiumin ja proteiinin lähteenä. No joo, myös kovia rasvoja tulee pieni annos, mutta tuskin haitallinen. Mitäkö juustoa käytän? -Tietenkin 17%:sta Kotimaista -kermajuustoa. Joskus Lidlin kevyttä Edam -juustoa. Muuten tykkään mutta tykkään juuston mausta vähän liikaa. Tämä taas johtaa juuston mystiseen katoamiseen suunniteltua nopeammin.
Juuston käytön vähentäminen menee kieltämättä mukavuusalueen ulkopuolelle. Jos en luovu leivästä, voisin tietenkin opetella käyttämään esimerkiksi tuorejuustoja tai vaikkapa kananmunaa. Myös raejuusto menee. Olen vain sen sortin sotkija, että Juniori ei ole ainoa joka tarvitsee jonain päivänä ruokalapun..
Kalsiumin saamisen kannalta toinen vaihtoehto olisi panostaa jogurttiin vai vaikkapa itse tehtyyn viiliin. Miten tällainen mahdollinen siirto aiheuttaa niin paljon päänvaivaa? -Koska onnistun pinttymään todella tehokkaasti yksittäisiin tapoihin.
Kahvia vai teetä?
Tykkään kahvista vähän liikaakin. Minulle ei ole temppu eikä mikään juoda lähes litraa kahvia ns. jonkin muun asian ohessa. Kofeiinia siis tulee myös enemmän kuin suositeltavaa olisi. Raskauden ja imetyksen aikana aloin huijata itsäni ns. lantratulla kahvilla. Kahvia on n. kolmannes, eli sen verran että juoman tunnistaa kahviksi.
Raskauden aikana aloin juoda kahvin sijaan useammin teetä, mustaa siis. Koska kahvin hinta alkaa halpiksissakin olla korkea, lienee aika vaihtaa kahvi ns. viikonloppukäyttöön. No, (huonolla tavalla) kahvin suurkuluttajalle tämä lienee hyväkin vaihtoehto. Nyt kun esim. yrttiteet ovat sallittuja, niitäkin voi onneksi hyödyntää. Mutta.. miksi kahvin täytyy maistua niin hyvältä..
Pelkkiä papuja?
Pavut, linssit ja herneet tulevat varmasti olemaan merkittävässä roolissa raaka-aineena, mutta muutakin tulen käyttämään. Kala ja kana saavat pysyä esimerkiksi viikonlopun ruuissa. Toisaalta soijarouheesta- ja suikaleista saa myös edullisesti oikein hyviä ruokia.
Kerralla suurempi määrä
Tämä tyyli vakiintui kun muutuin hieman laiskaksi ruuanlaittajaksi. Vakioruokia arkena ovat laatikot, keitot, wokit ja ruokaisat kastikkeet. Kesää kohden teen mielelläni ruokaisia salaatteja. Esim. nostalginen pastasalaatti on kesällä mukavan raikas mutta ruokaista vaihtoehto.
Suurempi määrä ruokaa kerralla säästää sekä aikaa että rahaa. Toki sellainen vaihtoehto ei ole helppo siinä vaiheessa kun Juniori alkaa esittää ruuasta omat mielipiteensä. Nyt saatan vain toivoa että löytäisimme yhteisymmärryksen kotiruokien valikoimasta. Nyt mennään vielä ainakin 3-4 kuukautta maitolinjalla..
Mietityttääkö sinua hintojen nouseminen? Vaikuttaako se arkeesi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti