perjantai 21. helmikuuta 2020

Väljempi aikataulu: Miten olen treenannut?


Tällä viikolla olen päässyt mukavasti liikkumaan. Luvassa on ollut peräti kolme jäävuoroa! Luksusta sanoisinkos! Kummasti ne ”tarpeet” muuttuvat elämän muuttuessa. Vaikka nelisen vuotta sitten mietin voin käydä jäällä vähemmän kuin 4-5 kertaa viikossa salitreenien kera, nyt olen huomannyt pärjääväni varsin hyvin. Ymmärrän täysin jos joku pitää asennettani lapsellisena.

Olen sitä itsekin hävennyt. Sitten ymmärsin jotain. Syömishäiriöstä riittävästi toivottuani ns. oma elämäni alkoi vasta 30-vuotiaana. Ensimmäisen kerran vuosiin liikuin ja söin ilman ahdistusta. Nyt olen saanut ”bilettää” liikkumisen ilon ja oman lajin parissa niin paljon, että muillekin asioille alkaa olla tilaa. Neljän vuoden aikana ehdin nauttimaan myös opiskelusta ja nyt myös työelämästä. -Kyllä, pidän tämänhetkisestä työstäni vaikka se ajoittain häiritsee treenaamista. Tai oikeastaan työ, vaan tarve nukkua riittävästi. Myöhäisiä ilta-aikoja jäälle olisi, mutta jostain syystä päädyin priorisoimaan riittävät yöunet. Mutta mutta, mitähän tämän hetken liikuntakokonaisuuteen kuuluu?


Huomio alakropasta ylemmäksi
Myönnän että akrobatia -tyyppinen voimaharjoittelu on viime aikoina vetänyt puoleensa. Kuten edellisessä tekstissä tuli mainittua, myös jooga on kiinnostanut. Joogatunnille asti en ole itseäni saanut, mutta Youtuben tarjontaa olen jopa hyödyntänyt. En siis edelleenkään ole mikään asiantuntija joogan suhteen, mutta olen suosinut astangajoogaa. Tosin tunneilla kävin myös ”lempeässä hathajoogassa”, minkä koin tehneet hyvää.

Joogan ohella olen lisännyt käsilläseisonnan harjoittelua sekä sen variaatioita. Wohoo, myös pienet punnerrukset onnistuvat! Kenties salaa haaveilen pystyväni punttaamaan itseni vaivatta päälläseisonnasta käsilläseisontaan. Haaveilun ohella pitää valitettavasti myös harjoitella. Mokoma realismi.












Uusia joogaliikkeitä/asanoita
Toivottavasti käytän käsitettä ”asana” oikein. En siis koe hurahtaneeni (astanga)joogaan täysivaltaisesti, vaan olen laajentanut aiempaa osaamistani muutamalla lisäliikkeellä. Olen vuosikausia tehnyt nk. aurinkotervehdystä jonka opin.. 18-vuotiaana jostain naistenlehden ohjeistuksesta? Valitettavasti kyseinen lehti saattoi olla Cosmopolitan. No hei, minäkin olen joskus ollut nuori!

Ehdin käydä muutamalla joogatunnilla. Lisäksi olen mielenkiinnosta selaillut alan kirjallisuutta. Aivan kaikkien asanoiden nimiä en muista ulkoa, mutta selän kannalta mm. ”heinäsirkka” sekä ”dhanur asana” ovat toimineet selkää vahvistavina liikkeinä. Kovin montaa toistoa en ole saanut tehtyä, mutta muutamakin antaa lihaksille mukavasti uutta ärsykettä. Hengityksen seuraamista en meinaa saada näihin vielä mukaan.


Kuvahaun tulos: dhanur asana sillhouette


Entä luistelun laita?
Niin, miten käy kun välillä jäällee pääsee juuri ja kerran viikossa ja välillä kolme. Neljä on harvinaisuus sillä en käy enää ohjatuissa ryhmissä. Suurimmat syyt tähän ovat kellonajat ja sijainnit. Jos matkaan menee yhteen suuntaan pidempi aika kuin itse jääaikaan, koen reissun turhaksi. Lähempänä olevat aikuisryhmät ovat taas turhan myöhään arki-iltoina. Osalle sellaiset ajat sopivat, mutta meikäläiselle klo: 21-22 loppuvat harjoitukset ovat liian myöhään.

Jäällä olen pyrkinyt edelleenkin panostamaan myös perusluisteluun ja askeltekniikkaan. Tällä hetkellä mm. käänne-kaarenvaihto-vastakäänne menee kohtuullisesti, samoin twizzle sisään ”väärään” suuntaan alkaa sujua. Lähtökohta oli siis se, että pysyin juuri ja pystyssä. Walleyt eivät todellakaan suju sen enempää kuin eteen ulos silmukka huonolla puolella. Chocktaw menee periaatteessa, mutta näytä robotilta jonka nivelet kaipaavaat kipeästi öljyämistä. Toistoja toistoja.. ehkä liikkeet menevät sujuvammin parin tuhannen yrityksen jälkeen.

Axel ja kaksoissalchow ovat menneet mukavasti eteenpäin, mikä on todella mukava juttu. Vaikka olen samaa kehunut aiemminkin, ero on selkeä vaikka hypyt vieläkin ovat vajaita. Kaksoisritissä lähtö menee usein hutiloinniksi, mutta rotaatioasento on alkanut onnistua paremmin. Piruetit menevät.. kohtuullisesti? Kehonhallinnassa on itse asiassa pientä parannusta. Kokonaisuudessa voisin todeta olevani sittenkin hieman plussan puolella. Wohoo! Kilpailemisen tulen jättämään väliin, mutta ehkä perustekniikan harjoitteluun panostaminen on hyväkin asia.

Riittävästi makoilua erityisesti iltasella
Vaikka miten paasaan arkiaktiivisuudesta, olen huomannut makaamisen tukevan tehokkaasti lihasten palautumista. Tavoitteena on siis saada erityisesti jalan lihakset rentoutumaan. Hupaisaa ehkä, mutta tykkään makoilla lattialla. Ehkä olen tullut vanhaksi? Tämä tosin on ties kuinka mones kerta.

Makaamiseen panostaminen erityisesti ilta-aikaan mahdollistaa myös istumisen vähentämisen. En siis tuomitse ihmisiä jotka tykkäävät mieluummin istua, mutta omalle kropalleni istuminen vähän liian suurissa määrin ei sovi. Lonkankoukistajat ja kankut kärsivät, ja sitä kautta ristiselkä. Mukaan liittyvät lopulta yläselkä ja hartiat. Mistään pitkäaikaisesti makoilusta ei ole kyse. Jos kyse ei ole nukkumisesta, harvemmin viitsin makoilla kymmentä minuuttia pidempään ellen satu torkahtamaan.

Yhteenvetoa
Kuten huomattavissa on, kestävyyden harjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Toisaalta syke nousee ajoittain töissäkin. Jäällä tulee myös harjoiteltua ohjelmaa, mikä nostaa syketta ihan mukavasti. Kunhan mieli ja keho tottuvat, luulen että pienimuotoinen säännöllinen kestävyysharjoittelu tulee onnistumaan. Tällä hetkellä hyötyliikunta reippaan kävelyn muodossa, keskivartalotreeni sekä joogaharjoitteet sopivat luistelun rinnalle. Salilla teen edelleenkin akroharjoittelua, eli käsilläseisontaa ja erilaisia kärrynpyöriä.

Epäsäännöllinen harjoittelu ei ole huonontanut luistalutaitoja, päinvastoin. Luulen että tällainen harjoittelu ”pakottaa” keskittymään parempaan tekniikkaan, sillä jääaikaa ei ole tuhlattavaksi huonon tekniikan toistamiseen. Luulen myös, että keskivartalotreenin ohella päivään lisätty joogaharjoittelu (n. 15-50 min. + loppuvenyttely) tukevat on parantanut kehonhallintaa. Erityisesti illalla tehtävissä aurinkotervehdys -sarjoissa yritän panostaa hengitykseen, minkä toivon auttavan keskittymisessä sekä stressinhallinnassa. Joogaan enemmän perehtyneiltä otan mielelläni vinkkejä tai varoituksia jos olen täysin eksynyt.











Koska menneisyyteni on mitä on, joudun myös tarkkailemaan ettei elämäntapoihin liittyvät muutokset siirry pakkomielteen puolelle. Selvennyksenä olen tosiaan tehnyt radikaalin vähennyksen kofeiinin sekä alkoholin suhteen. Toki yritän syödä riittävästi ja ”perus terveellisesti”, mutta ilman suuria rajoitteita. En pidä pahemmin lukua hiilihydraateista, proteiinista tai rasvoista, vaan yritän saada päivän aikana kaikkia sopivasti. Okei, hyvä rasvoja saisi olla päivän aikana hieman enemmän, taustalla on puhtaasti huolimattomuus.

Eiköhän tästä. Mukavaa lähestyvää viikonloppua kaikille! Oletteko te tehneet uusia tai vanhoja liikuntalöytöjä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti