Koska ulkona sataa ja ukkostaa, lienee mitä parhain hetki kirjoittaa liikunta-aiheista tekstiä, kun itse voi istuskella koneen ääressä. No, hetken päästä komento takaisin, sillä sisällä liikkuminen ei ole mahdottomuus. Vaikka jäävuorot ovat alkaneet monilla alueilla, kelit ovat silti loistavia taitorullaluistelun kannalta. Tällä kertaa "oppitunnin" aiheina ovat tulppi, kahden jalan piruetti sekä vaakaliuku.
Tulppi (toe loop): Edellisessä tekstissä esille nousi tulppiaskel, jossa sisäkolmosen käännöksen jälkeen vapaa jalka ottaa maasta tukea niin, että sen varassa voi kääntyä ja aloittaa sisäkolmosen kautta uuden tulppiaskeleen. Tulpissa kääntymisen sijaan tehdään puolen kierroksen hyppy, joka päätyy oikealla jalalle alastuloasentoon. Lähtö tapahtuu oikean jalan sisäkolmosella, ja kädet ovat "kello kolmen asennossa" vasen käsi edellä. Käännöksen jälkeen vasen jalka siirtyy taakse ja luistimen "kärki" maahan. Paino siirtyy vasemmalle (taakse siirtyneelle) jalalle, minkä kautta ponnistetaan hyppyyn. Käytännössä tulppi muistuttaa valssihyppyä, mikä lähtee kärjen kautta. Tulpissa on kuitenkin tärkeä muistaa, että hypätessä ei tule kääntyä liikaa, sillä muuten kyseessä on valssihyppy tulpin sijaan. Osa kokee tulpin todella helpoksi, minulle se taas on aina ollut hankala tehdä puhtaasti. Lähdössä olisi hyvä jo alussa harjoitella asettamaan vasen jalka ns. suorassa linjassa taakse, sillä jalka voi monella hakeutua helposti liikaa vasemmalle. Tulppiin ei ole pakko lähteä sisäkolmosesta, vaan sen voi tehdä suoraan alastuloliu'usta, mikä vuoksi tulppi on helppo yhdistää muihin hyppyihin. Tässä videossa tulppi tehdään suoraan liu'sta, mutta sisäkolmonen päätyy samaan liukuun: https://www.youtube.com/watch?v=E0bnGgADySQ
Piruetti kahdella jalalla: Jos minulta kysytään, ns. yhden jalan piruetit tuntuvat helpommilta kuin klassinen "tynnyripiruetti", mutta toisaalta tynnyripiruetti lienee paras aloitus, sillä siinä ei tarvitse keskittyä yhdellä jalalla tasapainoiluun, vaan ryhtiin ja pyörimisliikkeen tekemiseen sekä ylläpitämiseen. Itse pyörin piruetit aina vastapäivään, joten ohjeet tulevat sen mukaisesti. Mikäli pyörimissuunta hypyissä ja pirueteissa tuntuu luontevammalta tehdä myötäpäivää, kannattaa pysyttäytyä itselleen mukavimmassa suunnassa. Kahden jalan piruettiin lähdetään sisäkaarelta siten, että liuku tapahtuu oikean jalan suuntaan ja jalkaterät on käännetty sivuille. Kaaren loppusuoralla vasen jalka hieman töytäisee vauhtia. Sitten selkä suoraksi, jalat yhteen ja kädet rintakehää vasten. Piruettia on todella vaikea selittää tarkkaan. Riittävän monen yrityksen jälkeen pyöriminen kyllä onnistuu, mutta on vain pidettä itsensä tiukasti suorassa. Usein piruetti menee pieleen vaistomaisen asennon avaamisen tai kumartumisen myötä. Sinänsä tämä on luonnollinen reaktio, sillä pyöriminen tuskin on ihmisruumiille luontainen liike. Kannattaa lähteä ihan yhden tai kahden kierroksen tavoitteesta sekä pyörimisasennon ylläpitämisestä. Itsensä suppuun vetäminen vaatii rohkeutta, ja voi mennä jokunen kerta että napakka siirtyminen pyörimisasentoon onnistuu. Pienen etsiskelyn jälkeen löytyikin ihan kohtuullinen video. Asento ei ole niin pedantti kuin kirjoitin, mutta pääasia että pyöriminen lähtee onnistumaan. Liikkeitä voi sitten hioa niin kauan kuin kärsivällisyyttä ja intoa riittää. Kuten videosta näkyy, vasen jalkaa on hieman tukijalan roolissa, vaikka molemmat jalan ovat maassa. https://www.youtube.com/watch?v=Hu3UH8NCg5o
Vaaka: Vaakaa voisi pitää ensimmäisenä "hienona" liukuna. Vaakaliuku vaatii jo enemmän tasapainoa sekä rohkeutta. Suosittelen vaakaliu'un harjoittelua tasapainoharjoitteena myös ilman luistimia. Kuten muutkin liikkeet, toisella puolella vaaka on yleensä helpompi tehdä. Niin ikävältä kuin "huonommalla" puolella tekeminen tuntuukin, kannattaa heti alussa harjoitella tasapuolisesti molemmilla jaloilla. Vaa'assa tavallisiä virheitä ovat yleensä ylävartalon pitäminen liian korkealla (sorrun siihen jatkuvasti!) tai jalan liian vähäinen nostaminen. Ns. oikeaoppisessa vaakaliu'ussa jalka nousee hieman yli 90 asteen kulman, mutta mitä korkeampi, sen näyttävämpi liuku on. Ohjeistamani tyyli lähteä vaakaliukuun on sellainen, minkä olen kokenut toimivimmaksi asennon saamisen kannalta. Aluksi otetaan pieni, mutta selkeä vauhti. Paino siirtyy tukijalalle, ja vapaata jalkaa nostetaan selkälihaksia apuna käyttäen. Kun jalka on hieman noussut, lasketaan ylävartaloa alemmaksi vapaata jalkaa samalla nostaen. Kädet siirtyvät taakse kämmenet ylöspäin. Tuo käsien asento saattaa unohtoa kerran jos toisenkin...nostetun jalan nilkkaa ojennetaan ja käännetään sivusuuntaan niin, ettei kengänkärki osoita maata. Vaa'assa tarvitaan jo hyvää keskivartalon hallintaa, joten tasapaino ja asento pysyvät parhaiten käyttäessä jalkojen ohella myös keskivartaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti