Olen vuosimallia -85. Marraskuussa ikämittariin kertyy täydet 36 vuotta. Lapsuuteni vietin mm. niiden "oikeanlaisten" My Little Ponyen parissa. Barbie oli myös kova sana. 90-luvulta lähtien tietoisuuteni tulivat myös kyseisen ajan ajatukset oikeanlaisesta ruokavaliosta. Viime viikolla tapahtui kaupassa jotain aivan uutta: ostin elämäni ensimmäisen margariinin jossa rasvapitoisuus on 60%. Kyllä, vaikka olen tietoinen että juuri tällaisia suositella light -versioita enemmän, mutta vasta nyt kyseinen pakkaus päätyi ostoskoriin asti.
Miksi kyseisen margariinin ostaminen on ollut niin suuri haaste? Ei, syömishäiriö ei enää sovi diagnoosiksi. Syönhän ongelmitta esim. pähkinöitä ja nimenomaan hyvän rasvan vuoksi. Ns. kovia rasvoja vältän kyllä, sillä minulla on taipumus kolesterolin nousemiseen. -Testattu on. Mutta entä se vähemmän kevytversio margariinista? Tällä kertaa alan uskoa että ns. vanhat ravitsemuskäsityset ovat pinttyneet minuun tehokkaammin Clearasil -tuotteet ennen muinoin.
"Rasva lihottaa ja tappaa"
Koska Möllerin kalanmaksaöljyn mainos ilmeisesti oli liian ankea, kyseinen tuote ei kiinnostanut ketään. Rasva oli rasvaa. Itse en muista kuulleeni puhuttavan koskaan "hyvistä" rasvoista. Myös pähkinät lukeutuivat huonoihin vaihtoehtoihin: Niissä on paljon rasvaa ja se lihottaa. Asia selvä! Tätä ajattelutapaa tukivat iho-ongelmat, joihin antibakteeriset Clearasil -tuotteet sekä rasvaton ruokavalio eivät jostain syystä auttaneet.
Jokaisessa elintarvikkeessa "vähärasvainen" tai "rasvaton" olivat täydellisiä houkuttimia. Myös "sokeriton" oli suuri juttu. Ns. lehmänmaidon kohdalla itselleni kävi niin, etten suoraan sanottuna enää pitänyt muusta kuin rasvattomasta versiosta. Ylipäänsä muuta kuin "vaaleansinisiä" tölkkejä näki todella harvassa taloudessa. Joulun riisipuuron keittoon käytettävä punainen maito oli poikkeus.
"Nauti pois!"
Sitä mainosta ei unohda! Kyseessä oli siis rasvaton jäätelö. Vau! Eli jäätelöäkin saattoi syödä huoletta! Eri asia on, mitä muuta mielenkiintoista kyseinen jäätelö sisälsi. Viis siitä, se oli rasvatonta. Valitettavasti en päässyt tuota jäätelöä koskaan maistamaan. Ilmeisesti pienen asuinpaikkani kumpikaan ruokakauppa ei nähnyt kyseisen tuotteen tilaamista tarpeelliseksi.
Videossa on jokunen muukin mainos, mutta.. nostalgiaa parhaimmillaan! Mikä melkein naurattaa, oli rasvattomuuden yhdistäminen jonkinasteiseen turvallisuuteen. Lihoamiseen suhtauduttiin samaan tapaan kuin nykyään lisäaineisiin. Mitä ilmeisimmin lisäaineet olivat 90-luvulla ystäviä.
Hyvien rasvojen esilletulo kesti
En tarkalleen ottaen edes muista kuinka ns. hyvät rasvat erottuivat muun rasvan joukosta. Pakko myöntää että erilaiset ravitsemustrendit ja erityisesti fitness -kulttuuri saattoivat jopa auttaa tässä ilmiössä. Myös prosessoidut rasvat pääsivät vähitellen pahis -listalle. Itselläni asian havainnointia saattoi hidastaa joskus 2006-2007 heräillyt anoreksia. Kaikki kalorit alkoivat olla pahasta.
Toisaalta ihmisten oli joskus vaikeaa muistaa hyvienkin rasvojen korkea energiapitoisuus. -Täyttä tavaraa. Itse aloin myös suosia ns. selkeitä margariinejä esimerksi sellaisten sekoitteiden sijaan joissa oli mukana voita tai mitä lie hivenen teollista. Olen hieman skeptinen onko esimerkiksi Becelin kevytversio aivan huono vaihtoehto. No, nyt testissä on 60%:nen margariini. Katsotaan millaisia supervoimia saan.
Pohdintaa
Rasva ja rasvojen laadut tulevat varmasti olemaan kiistelyn kohteena niin pitkään kuin maapallolla ihmiskuntaa löytyy. -Siis niiden ihmisten välillä joita aihe kiinnostaa. Olen kuullut kritiikkiä moneen suuntaan. Ulkopuolisten kannustuksesta yritin aikoinaan aineenvaihduntaani herätelläkseni lisätä energiamäärää proteiinin ohella vaihtamalla light -tuotteet järeämpiin. Lopputuloksena kolesterolitasot nousivat, ja lääkärini piti minulle tiukan puhuttelun. Minun oli lopetettava tupakointi, vähennettävä alkoholin käyttöä sekä vaihdettava punainen liha kalaan. Se kävi helposti, sillä näin olin elellyt viimeiset 10 vuotta. Tosin alkoholin kulutus taisi tuolloin vielä olla hieman suurempaa, eli kohtuukäyttöä.
Mistä puhetta ei paljoa ollut, olivat ns. täysrasvaiset maitotuotteet ja kananmuna. Koska en jaksanut lääkärin kanssa kiistellä ja minulla oli pieni aavistus mikä arvoja nostatti, ns. kovia rasvoja sisältävät tuotteet vaihdoin takaisin light -versioihin, mutta lisäsin ruokavaliooni mm. siemeniä ja pähkinöitä. Seuraavassa kontrollista arvot olivat palautuneet takaisin normaaleiksi. Tässä vaiheessa jos joku yrittää vielä paasata minulle "oikean" voin ja kerman terveellisyydestä, mietin samaan aikaan säätilojen muutoksia. Kovat rasvat eivät vain sovi keholleni vaikka olisivat miten paljon puhtaammin tuotettuja.
Edelleen silti hymyilyttää miten vaikeaa sen 60%:sen margariinin ostaminen oli. Uskallan väittää että se aika jona ravitsemusoppeja suurimmaksi osaksi sain kuulla, sijoittuvat ajalle jolloin rasva kuin rasva oli pahasta. Oli täysin normaalia että koulussa "ravitsemustietoisemmat" nuoremmatkin oppilaat söivät näkkileipänsä paljaaltaan. Eivät laihduttaakseen, vaan koska levite oli epäterveellistä. Itsekin muistan pohtineeni kuinka helposti levite voi aiheuttaa vaikkapa sydänkohtauksen, sillä rasva yhdistettiin voimakkaasti myös sydän- ja verisuonisairauksiin. -Jälleen rasvan laadusta riippumatta.
Nyt jääkaapissani on tosiaan tujumpaa margariinia, eivätkä kasviperäiset maidotkaan ole light -versioita. Soija -ja kauramauto ovat täyttä tavaraa, samoin usein käytössä oleva kaurakerma. Maidosta valmistettu jogurtti ja juusto sen sijaan kevytversioita. Miten pitkään nämä tuotteet ovat terveellisiä? -Se selviää kun jokin suuri tutkimus kumoaa jälleen nykyiset tiedot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti