Viikko näyttää vierähtäneen selvästi voiton puolelle! Tuli tosiaan kirjoitettua teksti jossa kyselin mahdollisia toiveita tekstien suhteen. Toiveita saa edelleen kirjoittaa, kommentointi on mahdollista myös anonyymisti. Teksti löytyy täältä. Yksi toiveista oli rahankäyttö. Aihe itsessään on laaja, mutta uskon että varsin montaa meitä koskettaa arjen kulutustottumukset. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä ne ovat rahankäytössä alue, johon itse voi vaikuttaa.
Olen 35-vuotisen elämäni aikana asunut taajamassa, kaupungissa ja käytännössä aivan korvessa. Asumismuotoina nämä eroavat toisistaan paljon, ja kulut ovat erilaisia. Ruokakulut sen sijaan pysyvät vakiona. Tulevassa tekstissä pyrin ottamaan huomioon myös erilaiset asumisympäristöt.
Autoilu: taloudellinen ajaminen jos mahdollista..
On alueita, joissa auto on ainoa mahdollinen kulkuväline erityisesti talvella. Vaikka pidän liikkumisesta, vajaa 60 km:n pyöräily päivää kohden tuntuu ajatuksena mahdottomalta. Ajotaitojen kehittyessä halusin välittömistä soveltaa autokoulun 2. vaiheessa oppimaani asiaa, taloudellista ajamista.
Teknisesti en tunne itseäni erityisen taivataksi kuskiksi, enkä ole nk. taloudellisessa ajamisessa mikään mestari. Toisaalta motivaatiota harjoitteluun kyllä löytyy. On sanomattakin selvää että lämpötila vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen. Melko selkeitä käytännnön vinkkejä löytyy täältä. Itse kannatan nimenomaan nopeuden pitämistä mahdollisimman tasaisena.
Talvella teiden ollessa huonossa kunnossa kirosin pakkasen ohella sitä jatkuvaa nopeuden (pakollista) muuttumista teiden huonon kunnon takia. Ns. jarrutuksen sijaan teen yleensä ns. vapaalla rullaamisen ellei tilanne vaadi nopeampaa hidastamista/pysähdymistä. Tässä kohden jätän perustelut vähemmälle, opittu tapa ja selkäytimessä..
Jos matkustajia sattuu olemaan enemmän, kimppakyyti on luonnollisesti hyvä keino ajaa taloudellisesti. Itselläni ei kyyditettäviä ole pahemmin ollut, eli en ole tätä puolta hyödyntänyt. Ja tietenkin on hyvä suunnitella mikä on nopein tapa tehdä ns. pakolliset reissut.
Joukkoliikenne
Itselläni on kokemusta vain pk-seudun joukkoliikenteestä. Tosin mm. Turun ja Tampereen joukkoliikennettä olen testannut kerran pari. Pidemmät matkat esimerkiksi rippikoulutyössä olen taittanut bussilla tai junalla. Pk-seudulla kulkuväline vaihteli bussin, junan ja metron välillä. Ratikalla tuli kuljettua vähiten.
Kausilippu oli luonnollisesti edullisin vaihtoehto. Valitettavasti hinta taisi olla vakio yli kahden viikon kaudessa. Ladatko kortille rahaa vai aikaa? Vastaus: riippuu käytöstä. Laske paljonko kausi on päivää kohden. Jos kertalippu tulee kalliimmaksi, valinta on selvä: kausilippu. Pk-seudulla on hyvä muistaa vyöhykkeet. Jos käytät suurimmaksi osaksi tiettyä vyöhykettä ja silloin tällöin reissaat vyöhykkeen ulkopuoliselle alueelle, kannattaa (mielestäni) ladata korttiin sekä aikaa että arvoa.
os pidät liikunnasta ja matka on pyörällä mentävä, kokemuksen puutteesta huolimatta suosittelen kaupunkipyörien hyödyntämistä. Hinta on pienempi verrattuna kulkuvälineiden kauteen ja samaan hintaan tulee hyötyliikuntaa. Eli jos kesäkelejä riittää, kannattaa hypätä pyörän selkään. Latistavana lisänä muistutan, että myös omaa pyörää saa käyttää jos sellainen löytyy :D Oma "Ysärihelkamani" on palvellut tässä hommassa ja tullut halvimmaksi.
Ruokakulut
Korona-aikana yksi jos toinen lienee panostanut kotiruokaan. Itse olen osaksi laiskuuden ja osaksi vatsaongelmaisena päätynyt yhä enemmän kotiruokaan. Tosin työpaikan ruuat ovat kelvanneet mainiosti! Millaista sitten on edullinen kotiruoka?
Vaikka en punaista lihaa syökään, en pidä sitä ns. kalliina. No, osa vegetuotteista tulee kyllä reippaasti edullisemmaksi, kuten esimerkiksi palkokasvit. Vatsani vain nykyään on tätä säästämistä vastaan, tosin linssejä tulee ajoittain käytettyä, samoin kikherneitä. Soijatuotteet raaka-aineena näyttävät jakavan kansan kahtia. Kyllä, sillä saatavuus on parantunut, hinta on kohdallaan ja oikein laitettuna toimii hyvin. Ei, koska ei ole lähiruokaa eli ilmastokysymykset tulevat vastaan. Itse kannatan kompromissia: Kyllä, mutta kohtuullisissa määrissä.
Yksinkertaisimmillaan ruokakuluissa voi säästää laittamalla ruuat itse, ja riittävän suuren määrän. Tällöin esimerkiksi keitot ja laatikot ovat ihan toimiva ratkaisu. Eri asia on, miten pitkään samaa ruokaa jaksaa syödä. Itse olen viikonloppuisin laittanut vuorotellen ruokaa kanasta tai kalasta. Lauantaina laitettu ruoka on riittänyt yleensä 3-4 päiväksi. Ts. maksaa itsensä takaisin.
Alla oleva lohilaatikko riitti ylättävän pitkäksi aikaa vaikka hyvin kelpasi.. Luonnollisesti esimerkiksi tonnikala olisi edullisempi raaka-aine, mutta omalla kohdallani lohesta tehty ruoka on vaihtoehto kun pitkästä aikaa kaipaa jotain "fiinimpää".
Ns. herkkujen kuluttajana olen epäonnistunut tapaus, eli ei uppoa. Koska paheita kuitenkin löytyy, en näe syytä kuuluttaa herkkuja kielletyiksi. Lämpimästi kuitenkin suosittelen esimerkiksi leipomista. Kesän tullessa jäätelöiden kaltaista "nice creamiä" voi valmistaa kätevästi itse. Ja saahan oikeaakin jäätelöä välillä ostaa! Mutta mitä enemmän teet itse, tuotteen hinta laskee ja maku menee tekijän mieltymysten mukaan.
Noiden surullisen kuuluisien herkkujen ohella myös alkoli tahtoo olla tehokas kohde rahan kuluttamiseen. Tässä kohden en voi kehottaa valmistamaan itse. Sen sijaan kannustan tsekkaamaan määrät ja pohtimaan vähentämistä. Toki täysi absolutismikin on vaihtoehto. Omalla kohdallani olen päätynyt pienee määrään kerran viikossa, ja halutessani voin skipata senkin. Kuten olen myöntänyt, nuorempana määrät olivat suurempia ja baareissa tuli keikuttua. Kulutuksesta riippuen, säästetty rahasumma voi olla reilusti yli 100 euroa viikossa riippuen juomasta ja määristä. Eli kannattaa vaihtaa ainakin osa holittomiin..
Ja tärkein: Käy kaupassa harvoin. Tämän oppiminen oli itselleni harvinaisen vaikeaa, ja onnistui vasta kun kauppaan oli riittävästi matkaa. Eli ymmärrän täysin teitä, joilla kaupat ovat liian lyhyen matkan päässä. Mitä siis voisin oikein neuvoa? Opetelkaa inhoamaan kauppareissuja niin paljon, että haluatte selvitä mahdollisimman helpolla: kerralla riittävästi.
Vaatteet
Vaatteiden kohdalla kannatan jossain määrin minimalistista ajattelua, eli määrä sen mukaisena mitä tarvitsee. Tämä ei tarkoita etteikö joukossa saisi olla vaatteita joista pitää. Ostan vaatteita todella harvoin, yleensä vasta kun on pakko. Vaatteiden suhteen minulla ei ole taskussa mitään erityisiä kikkoja. Secon hand -vaatteita voi saada edullisesti. Toisaalta löytöjä voi tulla niin paljon, että lopputuloksena rahaa voi mennä vähintään yhtä paljon kuin uusina ostettuihin vaatteisiin. Määrä saattaa olla tosin suurempi ja laatu hyvä.
Oma keinoni pitää ns. työvaatteet kunnossa on rajoittaa niiden käyttö työpaikalle tai missä niitä ikinä tarvitaankaan. Kotona odottavat järkyttävät, mutta ah niin mukavat kotivaatteet. Kyllä, kuluneet kotihousut, paita ja huppari. Näin ne "paremmat" vaatteet säästyvät myös esimerkiksi ruuanlaiton yhteydessä ilmaantuvilta tahroilta.
Harrastukset
Harrastuksissa säästäminen riippuu monesta tekijästä. -Kuten esimerkiksi mikä harrastus on kyseessä. Erityisesti liikunnassa on lajeja, joissa säästäminen ns. itsenäisillä ratkaisuilla voi olla hyvinkin haasteellista. Itselläni mieleen tulee ratsastus ja vaikkapa lumilautailu. Vaikka Astrid Lindgren kuinka yritti parhaansa, ratsastusta on vaikea siirtää omalle takapihalle keittiöstä puhumattakaan.
Kuntosalin suhteen voi jo kokeilla kiertoteitä. Ns. kotisalin tekeminen vaatii jo hieman tilaa ja ainakin alkuun rahaakin. Itse asuin aikoinaan 27 neliön yksiössä. Tanko sinne sopi hyvin, mutta muutamia käsipainoja enempää en olisi siihen boksiin kaivannut tavaraa. Toisaalta treenimuodon voi valita itse. Tästä syystä taitoluistelun ohella innostuin akroharjoitteista, sillä niiden harjoittelu onnistui kotioloissa.
Ja sitten taitoluistelu.. se laji ei valitettavasti ole edullisuudestaan kuuluisa. Jälleen olosuhteet vaikuttavat. Youtube on täynnä varsin hyväkin ohjeistuksia, mutta palautetta niistä ei saa. Yleisövuorot ovat melko hyvä mahdollisuus harjoitella. Väkeä vaan saattaa olla reippaasti ja jään kunto vaihtelee. Itselleni pelastus oli aikuisten itse varaamat vuorot sekä mahdollisuus valmennukseen. Ilmaista se ei tietenkään ollut, mutta valmennuksen laatu pienemmällä porukalla ja toiveiden mukaan oli hintansa arvoista.
Kokonaisuudessaan kannustaisin kokeilemaan itse. Ohjeita harvoin puuttuu, ja todellisuudessa hyviä harjoituspaikkoja löytyy kun vain uskaltaa kokeilla. Kehonpainotreeni ei vaadi salia, eivätkä myöskään käsilläseisonta ja kärrynpyörät. Jos laji on sellainen mikä vaatii ohjeistusta, suosittelen lämpimästi investoimaan muutamaan ohjattuun tuntiin ja ahkeraan itsenäiseen harjoitteluun. Nim. kaikki osaamani akroliikkeet ovat itse opeteltuja. "Salitreeniä" voi saada myös lenkkeilyn ohessa..
Lopuksi
Tämä teksti oli rahankäyttöön liittyen ns. kokoava versio. Luvassa olisi tarkempaa pohdintaa kuinka pitää ruokamenot kurissa. Pienä paljastuksena totean, että näin kahden ihmisen taloudessa ruokamenoni ovat viikossa 30 euron luokkaa. Onko se vähän vai paljon? Se riippuu kaiketi mihin itse on tottunut. Sen voin todeta, että summassa on reilu 10 euron pudotus. Kuinka siihen on päästy, siitä lisää myöhemmin.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti