torstai 11. joulukuuta 2014

Ei sittenkään niin kankea kalkkis!

Viimeinkin koulun suhteen helpottaa, tosin nyt pitäisi vielä löytää jostain se kadonnut pala motivaatiota ensi viikolla odottavaan latinan välikertaukseen. Olen yrittänyt nyt päivittäin olla kieliopin ja sanaston kanssa tekemisissä edes jossain määrin, jotta rutiini pysyisi. Opiskelun ohella soittaminen ja liikunta ovat jälleen toimineet piristävänä vaihteluna. Viime aikoina "lisäprojektina" on ollut notkeuden lisääminen. En ole vieläkään ymmärtänyt miten uusien liikkeiden oppiminen notkeuden suhteen on onnistunut vasta aikuisena. Muistan kyllä lapsena harjoitelleeni spagaattia ja spiraalia. Jälkimmäinen taisi mennä hieman lähemmäksi. Toisaalta harjoittelu saattoi olla melko satunnaista päivittäisyyden sijaan. Selän suhteen olen ollut melko notkea jo lapsena, sillä silta ja jopa biellman -piruetti onnistuivat. Tosin tuo biellman -asento ei ollut niin lähellä spagaattia kuin olisi ehkä pitänyt, mutta ote sentään onnistui. Vauhti piruetissa tosin taisi olla niin hidas, että kierrokset jäivät muutamaan.


Kuten joskus taisin kirjoittaa, onnistuin spagaatissa n. 25-vuotiaana. Itse asiassa ensimmäinen onnistuminen taisi tapahtua tankotanssitunnilla, kun spinnistä (pyörähdyksestä) päädyttiin spagaattiin. Muutamaa vuotta myöhemmin spagaatti onnistui myös toisinpäin. Spiraalin suhteen menetin toivoni jo kauan sitten, sillä olin varma että lonkkani olisivat sen malliset, ettei kyseinen liike onnistuisi ikinä. Tämä lienee saamattomuuden ohella osasyy siihen, etteivät niin motivaatiota täynnä olleet haaveeni balettitunneista toteutuneet. Vajaa viikko sitten huomasin jotain epäilyttävää. Olen tankotreenin ohella tehnyt myös balettiharjoituksia (onneksi kukaan asiantuntija ei ole näkemässä). Jalkojen aukikiertoa yritän lähinnä puolitosissani, mutta ns. sammakkovenytyksen olen lisännyt loppuvenytyksiin säännöllisesti. Olin joskus kesällä kokeillut spiraalia, mutta liike stoppasi vähän 90 asteen kulman jälkeen. Nyt asento aukesi selkeästi enemmän. Tätä menoa olisi ehkä mahdollista onnistua spiraalissa ennen pyöreitä vuosia! Ilmeisesti olen fyysisesti "hidas hämäläinen", sillä tämänkin liikkeen onnistumiseen olisi tällöin mennyt vain 20 vuotta. Mikäli se ihme tapahtuisi että spiraali onnistuu, siitä saisi inverteissä mukavan lisän. Teknisesti tai uusien liikkeiden suhteen tankoilussa ei ole tapahtunut mitään merkittävää edistymistä, mutta ehkä pieni malttavaisuus on hyväksi. Nyt ainakin on hyvä mahdollisuus keskittyä nykyisten liikkeiden hioimiseen ja toisaalta myös voimaharjoitteluun.


Lauantaina odottaa mielenkiintoinen paluu lapsuuteen. Minulla kävi uskomattoman hyvä tuuri, sillä selvisi että ystäväni jo lapsuuden ajoilta asuukin lähes naapurissa. Kävimme aikoinaan monta vuotta taitoluistelussa. Nyt kun samainen jäähalli on pienen kävelymatkan päässä, tarkoitus olisi lauantaina testata miten jäällä käy. Koska edellisestä luistelukerrasta on aikaa ainakin viisi vuotta ellei enemmänkin, harkitsen vakavasti takamuksen vuoraamista tyynyillä. Luulen että ensimmäisen viisitoista minuuttia saattavat olla jopa turhauttavia, mutta jospa se vanha tuntuma jostain vähitellen löytyisi. Axel -hyppy saa jäädä harjoituskertaan X, sillä nyt varmasti saa jo taistella sirklauksen kanssa valssihypystä puhumattakaan. Pääasia kuitenkin on pitää hauskaa ja terästää vanhoja taitoja, ei yrittää väkisin päästä samalle tasolle kuin yli kymmenen vuotta sitten. Lauantaina "iltapäivityksessä" selviää sitten miten kävi, mikäli luistelureissu vain onnistuu.



Varaudun myös tällaiseen tilanteeseen....