keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Lukuvuosi melkein ohi..

Luentojen suhteen tämä lukuvuosi on virallisesti ohi. Nyt nuo muutamat tentit ja pari esseetä kun saisi vielä hoidettua, niin kenties kouluhommista pääsisi hetkeksi eroon. Toki edelleenkin olen kiinnostunut teologiasta ja haluan myös valmistua kohtuullisessa ajassa, mutta pieni tauko ei haittaisi lainkaan. Kesätöistä ei edelleenkään ole kuulunut mitään, mutta seuraavan kahden viikon aikana selvinnee kuinka käy. Vaikka heprean kurssin suorittaminen kesällä olisi opintojen kannalta erittäin hyvä ratkaisu, pieni tauko lukemisesta olisi tervetullutta vaihtelua. Vaikka ajatus työelämästä pitkän tauon jälkeen hieman pelottaakin, toivoisin saavani taas otteen siitä.


Taas kerran voin vain kummastella miten nopeasti aika menee. Uusi elämäntilanne toki vaikuttaa asiaan, etenkin kun opiskelu ei ole enää se ensisijainen ja ainoa asia. Viikonloppuna kotiväki sai luokseen uuden tuttavuuden, erittäin energisen ja valoisan sellaisen. Itsekin pääsin kovan tason "kuntotestiin" riehuessani leikkikentällä. Lieneekö kunto huonontunut vuosien mittaan vai alkaako ikä painaa.. jälkimmäistä en suostu myöntämään. Siispä toistoja kehiin! Tosin sen surullisen tosiasian olen joutunut kohtaamaan, että polveni on alkanut oikkuilla. Absurdia kieltämättä, mutta erityisesti uiminen on ollut huono laji polven kannalta. Toisaalta myönnettäköön, että kahden kilometrin mittainen pulikointi saattaa rassata tervettäkin polvea, tai mitä raajaa tahansa. Oli kyse sitten uimisesta tai lenkkeilystä, se jokin vaihde joka haluaa kilpailla itseni menee päälle harmillisen helposti. Kuten joskus taisinkin kirjoittaa, ilmiöön ei liity halua laihduttaa tai kuluttaa kaloreita, vaan eräänlaista kilvoittelua ja itsepäisyyttä. Olen kuitenkin yrittänyt nyt vakaasti pitää pintani myös sen suhteen, ettei uintimatkaa enää lisätä. Jos asiaan ei tule korjausta, saa uiminen itsekseen jäädä joksikin aikaa. Mikäli kuntouinti kuitenkin innostaa, yritän saada mukaan jonkun sellaisen joka voi sopivan hetken tullen todeta, että nyt on aika lopettaa. Ehkä jonkun mielestä tämä kuulostaa vastuun siirtämisestä toiselle ihmiselle, mutta itse en näe asiaa niin. On vain hyvä saada joku tässä suhteessa "normaali" henkilö mukaan, joka kertoo koska lopettaa, sillä en ilmeisesti aina hahmota missä raja kulkee.


Tänään onnistuin pienoisen tauon jälkeen poikkeamaan ystäväni kanssa Unicaféssa. Myönnän että seurustelun ulkopuolinen sosiaalinen elämä on hieman jäänyt vähemmälle, mutta osaksi myös siksi, että olen ollut koulupäivien jälkeen suoraan sanottuna veto pois. Yksittäisiä tunteja voisi toki olla viikollakin annettavissa, mutta toisaalta niinä kertoina kun tapaa ystäviä, olisi mukava jos kaikki ei tapahtuisi tiukan aikataulun alla. Onneksi moni ymmärtää, ja on itsekin samaa mieltä.


Pääsiäisen nopea saapuminen oli miltei järkytys! Tänä vuonna taidan jättää väliin ne perinteiset leipomiset, tai en aivan. Jostain syystä vegaanisten keksien leipominen on innostanut, ehkä osaksi siksi, että pakkaaminen ja kuljettaminen on helppoa, ja minulla on kuuliainen "uhri" testaamassa eri kokeiluja. Tosin variaation määrä on ollut vähäistä. Itse etsin googlesta ohjeita sanoilla "vegaaninen suklaacookie", ja sieltä löytyikin mukava määrä ohjeita.


Viikosta ja lukuvuodesta väsähtänyt, mutta onnellinen "Aliisa" toivottaa itse kullekin aurinkoista pääsiäistä!


p.s Väsähtänyt ja edelleenkin lievästi lukihäiriöinen Aliisa