torstai 5. syyskuuta 2019

Hyvästi ajokortti!


Eilen tein reissun, johon en olisi uskonut joutuvani. Kohteena oli poliisiasema, johon minun oli määrä jättää ajokorttini. Ajatus oli hämmentävä, mutta samalla hieman nauratti. Ajokortti todellakin siirtyi ”kuivumaan”. Jestas! Missä vaiheessa minusta on tullut sellainen hurjastelija?

Totta puhuen olen huvittunut ja ylpeäkin, sillä harva pystyy samaan: Menettämään ajokorttinsa ilman, että edes ajaa autoa. Minä en suoranaisesti ole se joka on kaahaillut, vaan aivoni. Ajo-oikeus meni siis neurologin suosituksesta, ja ja näin poliisisedät -ja tädit sekä muuta sukupuolta edustavat poliisit tekivät päätöksensä. Tai mitkä ammatti-ihmiset päätöstä nyt tekevätkään. Koska pidän huonoista puujalkavitseistä, tulen laukomaan niitä tästä aiheesta vielä pitkään. No, oliko tämä yksinomaan hauskaa, vai onko jotain seurauksiakin?

Toistaiseksi joukkoliikenteen varassa
Tavallaan tämä ei ole mikään suuri kolaus, sillä suurimmaksi osaksi joukkoliikenne toimii ainakin kohtuullisesti. Toki joidenkin alueiden välillä joukkoliikenteen avulla liikkuminen vie lähes kolminkertaisen ajan verrattuna omalla autolla ajamiseen. Tämä kieltämättä harmittaa, etenkin jos kyseisillä alueille tulee joskus käytyä enemmän esimerkiksi työn merkeissä.


Kuvahaun tulos haulle simpsons train


Työ ja asuminen ovat ehkä selkeimmin ne, joiden valintaan autottomuus vaikuttaa. Ns. maakunnat minun on viivattava yli, sillä monissa paikoissa oma auto on lähes pakollinen väline. Tämä toki riippuu paljolti siitä, missä ns. peruspalvelut ja työpaikka on. Työ josta edelleenkin haaveilen on luonteeltaan liikkuvaa, ja joskus välimatkat ovat haasteellisia kävellä. Minulla on sen verran p**ka kunto, etten saa aikaiseksi kävellä esim. 25 kilometriä.

Pientä ulkopuolisuutta
Kun ihmiset puhuvat ajomatkoistaan, autoistaan, pysäköintiongelmista yms., tunnen itseni jotenkin ”kakaraksi”. Tiedän että esimerkiksi pk-seudulla on lukuisia autottomia ja ajokortittomia ihmisiä jotka eivät ole muita huonompia. Luulen että tämä ajattelutapa on peruja 19 vuoden viettämisestä taajamassa. Joukkoliikenne oli vähäisempää, mutta sentään kohtuullista. Mutta kaikkialle sillä ei päässyt, ja auto niin ikään vapautti.



Kuvahaun tulos haulle simpsons built car DIY?


Minulla ei ollut intoa ajaa mopokorttia, mutta ymmärrän täysin miksi moni 15-vuotias halusi mopon tai skootterin. Oli varmasti mukavaa kun kouluun sai hurauttaa itsekseen eikä ahtautua täyteen bussiin. Lisäksi mopolla tai skootterilla taisi päästä ainakin toiselle koululle nopeammin perille, sillä bussin reitti oli käsittääkseni varsin kiertelevä ja kaarteleva.

Monelle auto oli kuitenkin pakollinen väline. Syy on yksinkertainen. Esimerkiksi ruokakauppoja ei edelleenkään ole ”lähikauppa -tyyliin”, vaan osalla kauppareissun pituus on oikeasti sen verran monta kilometrejä, ettei esimerkiksi neljän päivän ostosten raahaminen onnistu ihan leikiten.

Tulevaisuus?
Voi olla, että tulen saamaan ajokorttini takaisin mikäli aivoni ja lääkitys suostuvat kiltisti yhteistyöhön. Voi myös olla, ettei näin käy. Yritän olla stressaamatta, sillä olen tehnyt voitavani: otan kiltisti lääkkeet säännöllisesti, yritän nukkua riittävästi, pitää rytmin tasaisena ja elää muutenkin terveellisesti. Stressi on haasteellisempi vastustaja, mutta sitäkin voi opetella hallitsemaan.

Olen onneksi tottunut joukkoliikenteen käyttämiseen, eli siinä mielessä autottomuus ei ole shokki. Toisaalta joskus olen ”autollisista” riippuvainen, mikä kieltämättä ärsyttää.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson bicycle


Pohdintaa
Kuten aiemmassa tekstissä totesin, autottomuus ei kohdallani ole ensisiaisesti ekologisin perustein tehty ratkaisu. Teksti löytyy täältä. Olen yrittänyt repiä aiheesta huumoria, mikä on onnistunut. Huumorin takana on kuitenkin pieni kytevä harmistuneisuus liittyen ajokiellon aiheuttamiin rajoituksiin.

Toisaalta en näe tarpeelliseksi taipua kyseiselle harmitukselle. Minulla on edelleenkin mahdollisuuksia työllistyä, ja pystyn melko ongelmitta kulkea paikasta toiseen. Jos eteen joskus tulee pidempiä reissuja, lukeminen lienee hyvä keino hyödyntää matka-aikaa. Toki liiallinen istuminen tekee erityisesti selälle huonoa, mutta liialliseen istumiseen sortuu herkästi ilman autoakin.

Ei kai tässä auta muu, kuin iloita lompakkoon ilmestyneestä korttitilasta. No, todellisuudessa en montaa korttia omista. Ehkä kirjastokorttien määrä on keskimääräistä suurempi. -Niitä on kolme kappaletta. Jos jotain humoristista tai positiivista voin vielä repiä ajokortin uudesta hoitopaikasta: Ei haittaa, kuvakin oli niin hirveä että etten kaipaa mokomaa muovilätyskää.

Kuvahaun tulos haulle homer simpson stupid

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti