sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Hyvä ja huonot esimerkit somessa


Sosiaalinen media tarjoaa kaikille ikäluokille jatkuvasti ”esimerkkjä” elämäntavoista ja tietenkin vartaloista. Säännöllisesti joku saa arvioita siitä, millainen esimerkki hän on lukijoille. Tavallisesti esimerkkiin liitetään lapset ja nuoriso. Olen kirjoitellut blogia pitkään, ja viime vuosina uskaltanut lisätä myös omia kuviani. Kieltämättä joskus mietin, olenko minä hyvä esimerkki lukijoillta. Vai kenties huono?


Kuvahaun tulos haulle question mark


Hyvän esimerkin minusta voisi tehdä..
  • Kohtuullisen ahkera opiskelu
  • Liikunta elämäntapana
  • Positiivinen asenne liikuntaan
  • Ulkoisesti: voimakas kroppa
  • Vähemmän perinteinen elämäntapa suhteessa muihin ikäisiini naisiin
Huonoihin esimerkkeihin esimerkkeihin voisi lukea vaikkapa..
  • Alhainen rasvaprosentti (en tosin ole mitannut)
  • Säännöllinen repsahtaminen kofeiiniin
  • Suorittaminen (yritän tätä ominaisuutta tosin peitellä)
  • Menneisyys
  • Vähemmän perinteinen elämäntapa suhteessa muihin ikäisiini naisiin

Viimeisen kohdan toistuminen sekä positiivisiivissa että negatiivisissa esimerkeissä ei ollut vahinko. Voisin olla hyvä esimerkki sillä iästäni huolimatta haluan keskittyä opiskeluun ja liikuntaan, toisin sanoen toteutan itseäni ja teen työtä sellaisen työn eteen, mitä haluan tehdä. Toisaalta en ole asianmukaisesti täyttänyt velvollisuuttani lajinlisäämisessä edes näin ”vauvakadon” aikaan. Toisaalta teen parhaani liittyäkseni liittyäkseni työntekijöiden joukkoon, jolloin tuon osaltani valtiolle enemmän verotuloja.


Huonoja ja hyviä esimerkkejä
Kun aiheeksi nousee ulkoinen olemus, millainen ihminen kroppineen on hyvä esimerkki? Tai muu ulkoinen olemus kropan ohella? Terveellisiin elämäntapoihin liitetään tavallisesti sopiva määrä liikuntaa ja ”oikeanlainen” ruokavalio. Itse henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että äärimmäisen laihuuden sijaan nykyään ihannoidaan lihaksikkaampaa ja ennen kaikkea voimakasta vartaloa.

Olen kohdannut tilanteita somessa, jossa keskimääräistä (ja hieman enemmänkin) hoikempaa henkilöä kritoidaan huonona esimerkkinä olemisesta. Jos jotain tuohon haluan kommentoida, niin tällainen henkilö voi olla huono esimerkki, mutta ei pelkän vartalon kautta. Jos hän antaa ymmärtää olevansa ainoa ja oikea tavoiteltava esimerkki, ja jos keinot menevät terveellisyyden rajan ulkopuolelle, en pidä tällaista henkilöä erityisen hyvänä esimerkkinä. Mainituilla keinoilla tarkoitan äärimmäistä liikuntamäärää, paastoamista yms. No, käytännössä katsoen sitä, mitä itse päälle kymmenen vuotta sitten harrastin. Toisaalta lihaksikas ja vahva kroppa voi olla samaa sarjaa kuin ylimenevän hoikka, sillä molempien esimerkkitapausten rasvaprosentti voi olla samaa luokkaa. Eli epäterveellisen alhainen. Lisäksi lihaksikkaan ja vahvan kropan omistaja voi olla ominaisuuksiensa suhteen neuroottinen ja pelätä esimerkiksi flunssan aikaansaaman levon vievän hänet kohti ylenmääräistä rehevyyttä. Vaikka esimerkkini edusti ääripäätä, se lienee valitettavan realistinen. Eli toinen vähemmän hyvä esimerkki.


Kuvahaun tulos haulle little miss springfield


Voivatko samaiset henkilöt olla hyviä esimerkkejä? Ensin mainittu hoikka henkilö voi olla 180-senttinen ja sirorakenteinen, ja omata yksinkertaisesti sen sorttiset geenit ettei mitään pehmikettä tartu matkan varrella. Toisaalta hänellä voi olla ongelmia ravinnon imeytymisen kanssa. Jos ulkoinen olomuoto (eli hoikkuus) ei ole hänen elämässään ainoa tavoiteltavan arvoinen asia vaan osa hänen fyysistä olemustaan, muuttuu kuvio välittömästi. Sama pätee aktiivitreenaajaan. Lihakset ovat tulleet tehdyn työn tuloksena, mutta hän pärjää tarpeen vaatiessa ilmankin. Ruokavalio sallii myös rennot hetket, eikä maailma kaadu ruokavaa'an ollessa epäkunnossa. Minusta tällainen kuulostaa rennolta ja terveeltä asenteelta niin liikuntaan kuin syömiseen. Todennäköisesti hänellä on treenin ja ruokavalion ohella muutakin elämää.

Entä jos massaa on hieman enemmän, eikä kyse ole vain lihaksista tai ”isoista luista”? Itse asennoituisin varsin samalla tavalla kuin edellisten esimerkkien kohdalla. Ikävä kyllä ylipaino voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia siinä missä alipainokin, siis tietyssä pisteessä. Toki muuta elämäntavat vaikuttava asiaan. Mutta jos otetaan esimerkiksi henkilö, jolle ylipainoa on kertynyt enemmän kuin viisitoista kiloa. Hän ei liiku, eikä terveellinen ruokakaan innosta. Labratulokset kielivät korkeasta verensokerista ja verenpainekin on koholla. Jos samainen henkilö syyttää lääkäriä loukkaamisesta vedoten kehopositiivisuuteen, en suoraan sanottuna osaa pitää tällaista asennoitumista hyvänä esimerkkinä. Kuten todettavissa on, itse ulkoinen olemus ei luo esimerkkiä, vaan asenne.


Kuvahaun tulos haulle marge simpson fitness


Toisaalta samainen henkilö voi olla hyväkin esimerkki erilaisissa puitteissa. Hänellä voi olla vähintäänkin kohtuullisen hyvä kunto, eivätkä labratuloksetkaan ole raja-arvojen yläpuolella ylipainosta huolimatta. Samainen henkilö tiedostaa myös riskinsä, ja tekee parhaansa minimoidakseen ne vaikkei paino muuttuisi. Lisäksi hän on sinut kehonsa kanssa, ja osoittaa tervettä itserakkautta pitämällä itsestään huolta. Tällainen tuntuisi jo paremmalta esimerkiltä.

Mutta voinko sittenkään tuomaroida..
Vaikka melko ankarasti luokittelin eri vaihtoehtoja huonoiksi tai hyviksi esimerkeiksi, en oikeastaan koe olevani oikeutettu sellaiseen. Oli kyse mistä tapauksesta tahansa, taustalla voi olla myös ongelmia, joiden kautta ”huono esimerkki” ilmenee, eli oireilee. Somessa haasteena on riski ajautua mustavalkoiseen ajatteluun, ja myönnän itsekin sellaiseen syyllistyneeni.

Kun kyse on kropan koosta tai/ja koostumuksesta, on hyvä muistaa vaihtoehtojen suuri määrä. Omalla kohdallani BMI:n normaali alue kattaa lähes viisitoista kiloa. Toisin sanoen tuon viidentoista kilon sisällä voin olla ainakin terveyden kannalta hyvä esimerkki. Oli kyse millaisesta kropasta tahansa, somessa seikkailevan on hyvä muistaa, että nähty esimerkki on vain yksi monista vaihtoehdoista.



Kuvahaun tulos haulle homer simpson wondering


Olen aikaisemmin ollut melkein hävettävän ehdoton määritellessäni millainen on hyvä esimerkki somessa. Loppujen lopuksi jokaisella ihannetasolla on myös raja terveen ja sairaalloisen välillä. Tästä syystä kiinnitän huomioni mieluummin henkilön asenteeseen, rentouteen sekä kykyyn hyväksyä itsensä. Ja tietenkin siihen, että hän tiedostaa olevansa vain yksi vaihtoehto. Ja BMI:stä vielä, sekään ei ole yksi ja ainoa totuus.

Entä se hyvä esimerkki?
Kuten arvata saattaa, ainakaan minä en kykene rakentamaan tarkkaa määritelmää hyvästä esimerkistä. Oli henkilön ulkoinen olemus millainen tahansa, asenne ratkaisee. Mikäli hän sijoittuu johonkin ääripäähän, on tärkeää että hän tiedostaa myös mahdolliset kääntöpuolet ja on somessa niistä avoin. Toisaalta pidän hyvänä esimerkkinä myös asennetta, josta huokuu ajatus: ”Sinä kelpaat juuri sellaisena kuin olet.”

Entä sitten dieetti- ja treenivinkkejä jakavat somevaikuttaja? Tässä kohden on hyvä muistaa kohderyhmä. Valitettavasti myös huonosta ruokavaliosta ja vähäisestä liikunnasta aiheutuvat ongelmat ovat surullisen yleisiä. Nyt tarkoitan painon ohella erilaisia fyysisiä ongelmia, kuten vaikkapa heikosta lihaskunnosta aiheutuvia kipuja. Vastaus tulikin tässä. Kyseiset vinkit ovat tarkoitettu helpottamaan yleistä olotilaa sekä korjaamaan ja ehkäisemään aiheutuneita ongelmia. Ja sitten olisi kehoa muokkaavat liikkeet. No, jos joku muuten kroppaansa tyytyväinen haluaa pyöreämmät olkapää tai pakarat, hän hyötyy näistä liikkeistä. Toisaalta huonolla itsetunnolla ja liiallisella itsekritiikillä varustettu henkilö voi päätyö jatkuvaan tyytymättömyyteen. Tässä kohden näkisin vastuun olevan osittain myös lukijalla, en somevaikuttajalla. Vaikka toisaalta kaikkia luonteenpiirteitä ei tiedosta välittömästi, jolloin vastuuta on vaikea määritellä. Ehkä avun saaminen muuttuu syyttelyä tärkeämmäksi toimenpiteeksi. Mutta mikäli somevaikuttajan ohjeet siirtyvät väärinkäytön pariin, en näkisi oikeutetuksi syyttää itse vaikuttajaakaan. Kuvio olisi vähän samankaltainen kuin pikaruokaketjun haastaminen oikeuteen terveyshaittojen vuoksi.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson fine


Kuten huomattavissa on, mitään yksiselitteisiä näkemyksiä en saanut kootuksi. Hyvä esimerkki määräytyy paljolti katsojan mukaan, ja valitettavasti ihanat kieroutuneet ihanteet saavat terveetkin esimerkit sairaalloiseen suuntaan. Tällöin olisi väärin syyttää esimerkkiä. Usein mietin miten uudet sukupolvet oppivat kasvamaan somen kanssa. Vaikka ikäkriisi iskeekin välillä, olen iloinen saatuani kasvaa maailmassa, jossa valokuvia ei muokattu. Oli koulukuvan kohtaaminen miten traumaattinen hetki tahansa, onneksi sain kokea sen moneen kertaan. Välillä huolestuttaa muokattujen kuvien muovisuuden pitäminen normaalina. Tästä syystä annan täydet pisteet heille, joka pitävät kuvien muokkaamisen vähäisenä.

Ehkä katsoja itse tekee esimerkin hyväksi. Huolellisella lukemisella ja ”somesuodattimella” somevaikuttajan varsinainen viesti tulee paremmin esille. Jos huomio taas kiinnittyy vain ulkoiseen olemukseen ja muutamaan lauseeseen, voi lopputulos olla aivan toisenlaisen. Kenties tärkeää on myös hyväksyä somen ulkopuolella oleva maailma, ja erityisesti peilikuva. Peilikuvan hyväksyminen ei ole aina helppoa. Mutta sellaisen onnistuessa hyvä esimerkki on löytynyt. Se se, joka peilistä katsoo takaisin.


Kuvahaun tulos haulle homer simpson mirror


Ja miten minä voisin olla hyvä esimerkki? Pitkän pohdinnan jälkeen mieleeni tuli neuvo itseäni nuoremmille: Opetelkaa laittamaan kaapinovet kiinni. Jossain vaiheessa ne vain unohtuvat auki.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti